Nopeasti ja aika yllättävästikin muuttunut turvallisuusympäristö aiheuttaa muutostarpeita myös puolustusvoimiimme. Lainsäädäntöä on jo uudistettu mm. sen varmistamiseksi että joukot saadaan liikkeelle joustavasti ja nopeasti ja paraikaa teemme ja käsittelemme puolustusvaliokunnassa lakeja sotilaallisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta toisilta EU-mailta ja työryhmä hioo loppuun siviili- ja sotilastiedustelun lainsäädäntöä. Lisäksi vielä selvitetään kaksoiskansalaisuuden mahdollisia uhkia ja myös lennokkien käyttö on selvityksen alla.
Tänään hallitus julkaisi Valtioneuvoston puolustusselonteon. Se jatkaa tätä samaa uusiin uhkiin varautumisen linjaa. Puolustuskyvyn parantamiseksi kohotetaan sodan ajan joukkojen määrää nykyisestä 230 000 sotilaasta 280 000:een.
Materiaalirahaahan olemme jo korottaneet Kanervan työryhmäesityksestä mukaisesti niin että tänä vuonna korotus on 80miljoonaa euroa ja tästä se nousee tasaisesti niin että 2020 korotus on 150 miljoonaa euroa. Lisäksi valmiuden parantamiseen esitetään ensi vuodesta alkaen 55 miljoonaa euroa vuodessa.
Puolustusvoimien suuret hankinnat rahoitetaan käytännössä lisävelanotolla. Hornetit korvaaviin hävittäjähankintoihin hallitus varautuu 7–10 miljardilla eurolla. Merivoimien alushankintoihin varaudutaan 1,2 miljardilla. Rahoitusta ei siis tulla ns. nipistämään tai säästämään muualta vaan rahoittamaan lisävelalla.
Selonteon mukaan yhteistyötä ja -harjoituksia Naton kanssa jatketaan ja puolustusjärjestelmäämme kehitetään niin että sotilaalliselle liittoutumiselle eli Nato jäsenyydelle ei muodostu esteitä. Lisäksi panostetaan Ruotsin kanssa tehtävään puolustusyhteistyöhön.
Selonteko antaa hyvät ja selkeät puolustuspoliittiset linjaukset puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Puolustusselonteolla ja sen toimeenpanolla turvataan Suomen puolustuskyky muuttuvassa turvallisuustilanteessa, luodaan edellytykset uskottavan ja koko maan kattavan puolustusjärjestelmän ylläpitämiselle, linjataan strategisten suorituskykyhankkeiden toteuttaminen, parannetaan puolustusvoimien valmiutta ja ohjataan puolustusyhteistyön syventämistä sekä kansallisen lainsäädännön kehittämistä. Selonteon aikajänne ulottuu 2020-luvun puoliväliin.
Puolustusselonteko laadittiin nyt ensimmäistä kertaa erillisenä selontekona. Se on jatkumoa parlamentaarisen selvitysryhmän raportille sekä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiselle selonteolle (VNK julkaisusarja 7/2016). Puolustusselontekoa on valmisteltu laajasti poikkihallinnollisessa yhteistyössä ja sen laatimisessa on kuultu myös parlamentaarista seurantaryhmää.
Erinomaista työtä ja tässä koko Puolustusselonteko.
….
Kello 20.23 ja lupasin tänään palata hieman veneveroon ja moottoripyöräveroon. Selonteon julkistaminen vei tämän päivän blogini ja palaan tähän pisteveroproblematiikkaan joku toinen päivä.
Tänään antoisa päivä näiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioiden parissa. Selonteon lisäksi tänään valiokunnassa eteenpäin työtä turvatakuuasian parissa ja toivottavasti nämä kaikki saadaan pian valmiiksi lainsäädäntömme kansainvälisten sopimustemme ja sitoutumustemme kanssa ajantasalle.
Päivällä vielä tuhti tuokio tuon ohjelmatyön parissa ja sitten työvaliokunta ja ryhmäkokous ennen kyselytuntia ja illan täysistuntoa. Nyt vielä vähän flunssalääkettä ja vilkkasukat jalkaan ja peiton alle. Huomenna vielä eduskunnassa työpäivä ja sitten Mikkeliin hieman ralliharrastuksen pariin. Tartu mikkiin!