Tänään 27.4. vietetään jälleen Kansallista veteraanipäivää. Päivä on valittu sodanpäättymisen ja rauhan alkamisen kunniaksi eli 27.4. päättyi Lapin sota ja maaassamme alkoi jälleenrakentamisen aikakausi. Yksi ensimmäisiä puheita on ollut juuri veteraaneille pitämäni puhe nuorena poikana ja jälleen tänään saan kunnia kunnioittaa maamme itsenäisyyden puolustajia ja pelastajia puheellani. Teemana tänään ”Aika kantaa viestiä” ja juhla päättyykin Kalervo Hämäläisen Veteraanin iltahuutoon ja Maamme lauluun. Tänään jälleen kiitos kaikille sotiemme veteraaneille, lotille, veteraanien puolisoille ja sota-ajan kokeneille ja sota-ajan lapsille.
Mutta ennen Veteraanijuhlaa on jo edessä monenlaista. Nyt kello kahdeksan ja aloittelen tässä päivän ja viikon töitä. Puoliltapäivin suuntaan Hämeenlinnaan jatkamaan ”yritysvierailujani” ja tänään kohteena Hämeen Ympäristökeskus. Mutta nyt koneen ääreen ja työt käyntiin.
……..
Ympäristökeskuksessa sain erinomaisen vastaanoton ja asiantuntijajoukon seurakseni. Esillä oli niin pohjavesisuojaukset, järviemme tila ja mahdollisuudet niiden auttamiseksi, maankunnostustoimet ja myös aluehallinnon uudistamisen ja sen tuomat haasteet ja myös mahdollisuudet. Itseasiassa talonväki näki tässä lukuisia mahdollisuuksiakin ja katsoivat siinä mielessä avarasti tulevaisuuteen. Kaiken kaikkiaan erittäin antoisa vierailu ja muutamien kysymyksien parissa jatkammekin työtä vielä tälläkin viikolla.
Hämeenlinnasta sitten Lopelle ja Veteraanijuhlaan. Aikanaan itseasiassa taisin pitää ”urani” ensimmäisen puheen juuri veteraaneille Lopella. Tänään olikin hieno tunnelma palata jälleen tuohon samaan puhujapönttöön ja pitää puhe upealla veteraanijoukolle ja juhlaväelle. Monta hieno keskustelua tänäänkin mm. muutaman veteraanin kanssa jotka olivat viime kesänä palanneet taistelupaikoille rajantaakse. Liikuttavia tarinoita. Kenraali Antti Numminen piti juhlapuheen käsitellen erityisesti sotasyyllisiä ja tuon tapahtumaketjun vaiheita. Upea syvälle mennyt puheenvuoro, jota olisi kuunnellut pidempäänkin. Nyt kello jo kohta kuusi ja lupasin nopeasti pikavaroituksella mennä myös piipahtamaan Kormun koululle illan keskustelutilaisuuteen. Aiheena kylän koulu ja sen opettajatilanne. Harmitti kun alunperin en ollut tuon tilaisuuden kutsulistalla ja kalenteriin olikin tullut muutakin sitten illalla. Mutta tunniksi ehdin mukaan ja sitten huomenna voimme eduskunnassa jatkaa kun Kormun koulunväki vieraakseni.
….
Kormun koululla erittäin hyvä ja asiallinen keskustelu koulunväen ja kyläläisten ja meidän kunnan luottamushenkilöiden kesken. Ymmärrän erittäin hyvin kylän harmistuksen tuon kolmannen opettajan kanssa ja itse toivon, että voisimme löytää ratkaisun asiaan esiopetuksen kautta. Aikanaan esitin samaa Pilpalassa kun koulu oli samassa tilanteessa. Silloin siellä ei esiopetuksen mahdollisuuksista innostuttu ja koulu on ollut sen jälkeen kaksiopettajainen. Nyt näyttää sitlä, että Kormussa asia ymmärretään ja tämä kortti on syytä selvittää. Tällä tavalla koululla säilyisi kolme opettajaa joista yksi vastaisi ns. 0-luokasta eli esiopetuksesta joustavasti ykkösen ja kakkosen tuntien lisäksi. Tuntikehyksen avulla olisi täysin mahdollista rakentaa sellainen kokonaisuus jossa tietyt tunnit 0-2 olisivat yhdessä ja tietyt tunnit vain eskarit ja jokainen luokka erikseen. Tässä olisi todellinen mahdollisuus ja myös pidemmällä aikavälillä kylälle ehdoton voimavara oman eskarin ja toivottavasti myöhemmin myös sen ympärille syntyvän esimerkiksi yksityisen perhepäivähoidon myötä.
Toin Kormussa esille myös sen, että kuntamme on nyt todellakin ns. veitsi kurkulla. Tuoreimmat talousluvut kertovat, että yhteisöveron tuotto on miinuksella lähes 40 prosenttia ja miinusta budjettiin on jo nyt useamman satatuhatta euroa. Onneksi tuloverokertymä on edelleen vakaampi, mutta pelkään, että siinäkin menemme miinukselle kun työttömyys meilläkin kasvussa. Tämä tarkoittaa siis yleistä menokehyksen karsintaa. Säästöt ovat siis meilläkin edessä jokaisella sektorilla. Onneksi varsin yleisesti Kormussakin ymmärrettiin se, että meidän on väistämättä pakko pyrkiä hyvään yhteistyöhön Riihimäen kanssa ja toivonkin, että koulu ja lastenhoitopalvelut saadaan mahdollisimman pian joustaviksi kuntarajoista välittämättä. Tulen aiheen parissa tekemään työtä vielä kuluvan kevään aikana.
Mutta kaiken kaikkiaan erittäin hyvä ja avoin keskustelutilaisuus. Toivotaan, että löydämme tähän esimerkiksi tuon eskari-mallin kautta ratkaisun. Ensi syksynä sitten kouluverkkoselvityksen myötä pääsemme keskustelemaan siitä miten suuri kivikoulu saadaan muutenkin tulevaisuudessa yhä parempaan käyttöön. Tällaisella sijainnilla – aivan Riihimäen kainalossa – uskon, että mahdollisuuksia on paljon. Ja kun katsoo miten kyläkin rakentuu.
Mutta nyt siis kello jo niin paljon, että aika laittaa pää tyynyyn. Jääkiekkoa vielä hetki sitten ja nukkumaan. Huomenna aikainen aamu ennen eduskuntatyötkin jo. Päivän päätteeksi huomenna Hämeenlinnan Tuulokseen.