Puolueiden kannatusluvut ovat viime päivinä puhuttaneet paljon. SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner on puolustellut alavireistä kannatuskäyräänsä torjuntavoitoksi. En yskinkertaisesti tiedä minkä torjunnan hän nyt olisi tehnyt? Ja samaan aikaan keskustan uusi puheenjohtaja Mari Kiviniemi selittää oman puolueensa vieläkin surkeampaa kannatuskehitystä ”hallitusvastuulla”.
Kiviniemi esitti oman näkemyksensä Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla ja kyllä siinä oli vahvasti selittelyn makua. Tai toisaalta asiaakin kun hän nosti esille esimerkiksi haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen. On ymmärrettävää, että se ärsyttää keskustankin väkeä maaseudulla ja ajaa äänestäjiä muihin puolueisiin. Mutta kyllä Kiviniemen pitäisi sekin tunnustaa, että hänen oman puolueensa ministerillä Paula Lehtomäellä olisi ollut ja olisi edelleen kaikki mahdollisuudet ja ratkaisunavaimet hoitaa surkea jätevesiasetus kuntoon. Nämä ovat tahtokysymyksiä ja sellaiset kysymykset yleensä syövät eniten kannatusta. Ne tarkoittavat sitä, että kansaa ei kuunnella, kansalaisten mielipiteistä ja jopa faktoista ei välitetä. Ja politiikkaan tehdään periaatteella ”kun minä päätin niin mielipidettänihän en muuta vaikka vuoret järkkyisivät”.
Kyllä tämän päivän arjessa kaikista tärkeintä on kuunnella ja selvittää ja tehdä ratkaisut ja päätökset sen pohjalta. Eikä vain oman tahdon tai oman eturyhmän näkökulmasta. Sellainen politiikka ei enää 2010-luvun Suomessa mene läpi eikä se kestä päivänvaloa. Ja hyvä niin.
Samaan aikaan kokoomus on pystynyt pitämään kannatuksensa nimittäin erittäinkin vakaana. Se on osoitus siitä, että politiikkaa pitää tehdä perustellen ja avoimesti. Hyvinä esimerkkeinä ulkoministerimme Alexander Stubb, joka on tuonut ulkopolitiikan aivan uudenlaiselle tasolle. Tasolle missä saa keskustella. Saa on olla jopa eri mieltä. Ja tuloksena tästä Kanervan aloittamasta uudesta ulkopolitiikan linjasta on se, että maallamme on yhtaikaa hyvät suhteet sekä Venäjään että USA:han ja se on poikkeuksellista. Tai toisena ministerinämme Jan Vapaavuori, joka on määrätietoisesti laitattanut maamme asunto- ja kiinteistökantaa kuntoon. Uusimpana nyt ensi vuodelle tuleva 30 miljoonan tuki talojen energiatöihin. Siis sellaisiin missä öljy- tai sähkölämmitys vaihdetaan vaikkapa maalämpöpumppuun tai pellettiin. Vain yksi esimerkki. Tai Paula Risikon esittelemä kotikuntalain uudistus, jossa myös laitoshoidossa oleville annetaan mahdollisuus jatkossa valita oma kotikuntansa vapaasti. Enää ensi vuonna ei laitoshoitoon joutuva ole laitoksensa ”vanki” vaan hänelläkin mahdollisuus muuttaa vaikkapa sukulaistensa lähelle. Ja olisihan näitä esimerkkejä vaikka kuinka. Mutta tärkeintä on se, että kuunnellaan ja tehdään politiikkaa joka nojaa vahvaan yhteiseen tahtoon ja hyväksyntään. Ei yhden väestöryhmän etupolitiikkaan.
Arvot ovatkin olleet viime päivinä keskustelun keskiössä ja hyvä niin. Suomessa tarvitaan nyt laajempaakin arvokeskustelua ja en tarkoita vain sitä mitä nyt on käyty yhden kysymyksen ympärillä. Vaan laajemminkin sitä, millaisessa Suomessa me haluamme huomenna elää? Vastaan itse illalla.
….
Mutta nyt suuntaan aamupalaveriin ja sitten sen jälkeen kello 10 aloitamme Lopen kunnan ensi vuoden budjetin käsittelyn kunnanhallituksessa. Iso urakka edessä.
….
Tänään tukeva päivä kotikunnan asioiden parissa. Kello nyt 20.54 ja tässä koti-iltaa pitkästä aikaa vietelty. Mutta tänään siis kuntamme budjettin kunnanhallituksessa ensimmäisen kerran läpi ja en muista tällaista läpikäyntiä. Ennätysajassa, ennätys hyvässä hengessä ja vain kahdella pienellä muutoksella. Olen enemmän kuin tyytyväinen. Palaan yksityiskohtiin kun kokonaisuus valmis. Sen voisi todeta, että suuria muutoksia ei ensi vuosi tuo tullessaan. Sivistyslautakunta jo lisäsi onneksemme Kormuun ensi vuodeksi kolmannen opettajan ja myös Länsi-Lopen koulu säilyy kolmiopettajaisena. Myös yläkoulu ja lukio jatkavat nykymallilla eli ei muutoksia. Perusturvassakaan ei suuria muutoksia suunta eikä toiseen eikä myöskään tekniselläpuolella. Perusturvasta voisi mainita erittäin positiivisen jutun eli pienen tasokorotuksen lastenhoidon Loppi-lisään ja ennen muuta 30 000 euron lisäyksen mikä takaa tuen jälleen yli 10 uudelle perheelle. Hyvä niin. Meidän arvovalintoja. Näin lyhyesti, mutta yksityiskohtiin myöhemmin, kun esitys valmis.
Mutta tänään myös tsekkasimme hieman kuluvaakin vuotta. Kuluvan vuoden talous näyttää tässä vaiheessa toteutuvan kohtuullisen hyvin. Kuluvan vuoden toinen osavuosikatsaus eli elokuun lopun tilanne näyttää reilun miljoonan euron ylijäämää, mutta loppuvuosi vielä seurattava tarkasti miten talouskehittyy, mutta tällä hetkellä näyttää, että ylijäämäisen tilinpäätöksen onnistuisimme tekemään myös tältä vuodelta. Se olisi tässä maan taloustilanteessa hyvä suoritus ja antaisi vahvaa uskoa tulevaan. Tarvitsemmekin myös tulevilta vuosilta hyviä tuloksia, jotta selviämme tulevista vuosista. Ensi vuoden budjetin olemmekin rakentaneet tulevaisuuteen nojaavaksi ja selkeästi plus-merkkiseksi. Mutta epävarmuustekijöitä on paljon ilmassa ja kaikki ratkeaa vasta lähempänä joulua.
Meidän pitää myös valmistautua tuleviin vuosiin kasvavien palvelutarpeidenkin valossa. Ikärakenteemme muuttuu Lopella poikkeuksellisen kovalla kädellä ja vastuidemme kantaminen maksaa. Täytyy siis toivoa, että talouskehitys jatkuu myönteisenä, mutta pahaa pelkään, että ei sekään tule riittämään. Rakenteita on palvelupuolella uudistettava.
Mutta nyt Loppi-päivä takana ja huomenna sitten jälleen Helsinkiin. Hieman tänään hoidettiin ruokatunnilla myös Riihimäenkin asioita. Toivottavasti saamme sinnekin pian positiivisia uutisia. Töitä tässä on ainakin tehty enemmän kuin riittämiin.