Maanantai, 25.08.2008

Blogi, maanantaina 25.08.2008

Helsingin Sanomat nosti viikonloppuna esille tärkeän asian. Lehden mukaan melkein kolmannekselta opettajistamme puuttuu ominaisuuksia, joita ammatti vaatisi. Uutinen perustuu opettajien valintakokeita kehittävien Pekka Kososen ja Pekka Räihän mielipiteisiin. Tutkijoiden mielestä nykyopettajan työssä on tärkeää osata kohdata toinen ihminen, sietää erilaisuutta ja luoda suhteita muun muassa vanhempiin. Itse olin aikanaan mukaana uudistamassa Tampereen Yliopiston Hämeenlinnan OKL:n pääsykokeita ja tekemässä myös valintakokeen materiaaleja ja myös mukana itse haastatteluissa ja täytyy todeta, että jo silloin näihin ominaisuuksiin kiinnitettiin huomiota. Mutta on varmasti totta sekin, että nämä ominaisuudet eivät jokaisessa luokassa ”elä”.

Kosonen ja Räihä kuuluvat Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimusryhmään ja nyt esille nostetun asian taustalla on suuri huoli nimenomaan koulujen kasvavista järjestyshäiriöistä. He ovat selvittäneet sitä, että ongelmien taustalla ei välttämättä olisikaan oppilaat ja kodit eikä edes liian suuret luokat vaan ehkä lopulta eniten kuitenkin se, että moni opettaja on väärällä alalla ja väärälle alalla taas voi päätyä siksi, että koulutukseen valitaan väärin perustein. Erittäin mielenkiintoinen tulkinta ja pohdinta ja en itse ainakaan suoraan uskaltaisi väittää että näinkin ei voisi olla. En tosin ilman laajempaa tutkimusta ole valmis aivan näitä kolmea muutakaan vaikutetta unohtamaan häiriöiden taustalta.

Siitä olen kuitenkin myös Kososen ja Räihän kanssa samaa mieltä, että meidän on syytä tarttua aiheeseen tarkemmin ja päivittä käsitykset hyvästä opettajasta. On varmasti totta, että opettajuus ei enää tänään ole auktoriteettiä tai sen varaan perustuvaa kuria, vaan jo paljon muutakin. Olen pitkään itse puhunut opettajan persoonasta ja ollut huolissani siitä miten valintakokeet valikoivat nuoria opettajiksi tai vieläkin enemmän siitä miten yläkoulujen ja lukioiden aineenopettajiksi valikoidutaan tai joskus jopa ajaudutaan. Työlle on siis aihetta.

Ehkä huolestuttavinta oli asian uutisessa väite, että ”monella opettajaksi aikovalla halu esiintyä”. ”Aika moni on pienestä asti nauttinut siitä, että saa käyttää valtaa tai saa olla esillä. He eivät kuitenkaan välttämättä osaa kuunnella. Turhautuminen syntyy siitä, kun pitää luopua esilläolosta ja kuunnella toista.” Jos ja kun näin on – on järjestelmämme epäonnistunut täydellisesti.

….

Tänään tiukka päivä kokousten parissa. Syytä siis aamusta suunnata hommiin.

….

Juuri sellainen päivä mitä odotin. Aamusta kirjoitus- ja toimistotöiden jälkeen tapamisen ennen lounasta yhden – toivottavasti – tulevan kunnallisvaaliehdokkaamme. Meillä Lopella on siis jo nyt ennätysmäärä ehdokkaita ja näyttää siltä, että listamme kasvaa tässä vielä ennen jättöä jonkun verran. Hyvä mieli ajatellen tulevaa.

Iltapäivällä sitten tapamisen hieman kuntamme henkilökuntaa liittyen moneenkin tulevaan asiaan ja sitten ryhmäkokousta valtuustoryhmän kanssa ja ennen kunnanvaltuustoa vielä ylimääräinen kunnanhallitus. Teimme tänään periaatepäätöksen mukanaolosta Hyvinkää-Riihimäen Aikuis- ja Ammattiopistosta koulutuslupien aikataulujen takia, mutta jätimme vielä takaportin auki liittyen lähinnä muutamaan kriittiseen kysymykseen. Kuntana olisimme edelleen kuntayhtymän tai liikelaitoskuntayhtymän kannalla nimenomaan niiden avoimuudeen ja kuntalaisdemokratian kannalta, mutta suurempien omistajien Hyvinkään ja Riihimäen niin vaatiessa olemme valmiita osakeyhtiömalliinkin kunhan avoimuuskirjaukset tulevat asiakirjoihin ja sopimuksiin sitovasti ja aukottomasti. Tärkeää olisi myös se, että uuden koulutustoimijan päätöksenteosta saataisiin tasapuolista ja myös maaseutukunnat huomioonottavaa. Ehkä ainakin isommissa asioissa olisi syytä hakea 2/3-enemmistö päätöksiä ja minusta nimenomaan hallitustasolla. Yhtiökokoukselle ei tulisi alistaa ainakaan päätöksiä esimerkiksi koulutuspaikoista ja -aloista. Näin myös kuntamme on linjaamassa. Mutta itse toivon, että asia etenee. Tämä on asia josta ennen muuta opiskelijat tulevat hyötymään. Niin ja tärkeää on myös alustava kirjaus mahdollisuudesta lukio-opetuksenkin ylläpitämiseen vaikka itse en siihen mahdollisuutena uskokaan. On olemassa toimivampiakin malleja turvata maaseutukuntien yo-koulutus. Mutta niihin joskus.

Lisäksi kunnanhallituksessa hieman uusia linjauksia vesiosuuskuntien tukemiseen ja muutamia muita asioita ja sitten osittain samoja ja jo aiemmin käsiteltyjäkin valtuustossa. Erityisen tyytyväinen oli Maunulan Karin tekemään aloitteeseen koskien kuntamme kaavoittamattomien haja-asutusalueiden minimitonttikokoa. Ryhmämme allekirjoittikin aloitteen jonka tavoitteena pienentää tonttikokoa nykyisestä puolesta hehtaarista 3000m2. Tällä saisimme usein hyvinkin järkeviä rakennuspaikkoja peltojen reunoista ja metsäsaarekkeista, jotka nyt jäävät myymättä, kun peltoja ei haluta myydä osaksi tonttia. Järkevä aloite jolle soisi nopean ja myönteisen etenemisen. Osayleiskaavoissa 2000m2 tonttikoko on varsin perusteltu tulevaisuudessakin.

Mutta summasummarum. Mielenkiintoinen päivä, jota väritti illalla vielä yksi äärimmäisen mielenkiintoinen ja yllättäväkin puhelinsoitto liittyen kotikuntaani Loppeen. Se on kuitenkin salaisuus.

Kommentit