Maanantai, 24.10.2011

Blogi, maanantaina 24.10.2011

Tänään vietetään YK:n päivää. YK perustettiin aikanaan sodan jälkeen edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, mutta myös terveyttä, taloudellista yhteistyötä, kansakuntien välisiä ystävällisiä suhteita ja kulttuurienvälistä ymmärtämystä. Mitä tämä muuten tarkoittaa ihan meidän jokaisen arjessa? Jäin sitä tuossa aamulla miettimään kun päivän vietosta kerrottiin. 

Yhdistyneiden Kansankuntien Peruskirja alkaa näin:

”Me Yhdistyneiden Kansakuntien, kansat, vakaana tahtonamme

pelastaa tulevat sukupolvet sodan vitsaukselta, joka jo kahdesti nykypolven eläessä on tuottanut ihmiskunnalle sanomattomia kärsimyksiä, 

uudelleen vakuuttaa uskovamme ihmisen perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen, miesten ja naisten sekä kansakuntien, suurten ja pienten, yhtäläisiin oikeuksiin, 

luoda olosuhteet, joiden vallitessa oikeudenmukaisuutta sekä kunnioitusta sopimuksista ja muista kansainvälisen oikeuden lähteistä johtuvia velvoituksia kohtaan voidaan pitää yllä,

edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa,

sekä tässä tarkoituksessa

osoittaa suvaitsevaisuutta ja elää keskenämme rauhassa hyvinä naapureina,

yhdistää voimamme kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, omaksua periaatteita ja luoda menettelytapoja, jotka takaavat sen, ettei asevoimaa käytetä muutoin kuin yhteiseksi eduksi, sekä 

käyttää hyväksi kansainvälisiä toimielimiä kaikkien kansojen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi,

olemme päättäneet yhdistää ponnistuksemme näiden päämäärien toteuttamiseksi.”

Tätä voi muuten oikein hyvin pohtia myös omasta henkilökohtaisesta näkökulmasta. Mitä tämä tarkoittaa minun arjessa ja toiminnassani? Pidetään tämä mielessä tänäänkin.

Tänään maakuntapäivää. Aamusta ensin yksi iso tapaaminen Lopella tai tapaaminen äärimmäisen ison asian parissa. Mielenkiintoinen päivänavaus siis. Sitten Janakkalaan keskustelemaan kuntauudistuksesta ja illalla vielä Riihimäen seudun puheenjohtajatapaaminen. Neuvotteluja ja koitetaan edetä niissäkin tuollaisen arvostuksen ja luottamuksen ilmapiirissä.

Kello 20.30 ja juuri kotiin. Nyt oli sellainen kunta- ja maakuntapäivä, että oksat pois. Aamun palaveri oli hyvää enteilevä ja sitten vierailu Janakkalan kunnan johdon vieraaksi enemmän kuin mielenkiintoinen. Janakkala on monessa mielessä hyvin ainutlaatuinen tai ainakin erityinen kunta. Heillä on maata ja aluetta ja vielä maamme parhaiden kulkuyhteyksien keskellä. Eli niin Valtatie 3 kuin pääratakin halkoo kunnan ja etelässä sitten itä-länsi-suuntainen kantatie 54 ja pohjoisessa samassa suunnassa kymppitie. Ei voisi paljon paremmin asiat olla. Itse uskon, että tällainen alue tulee kasvamaan tulevaisuudessa vielä tätäkin päivää kovemmin ja tulee kiinnostamaan varmasti niin asumisenalueella kuin yrittämisenkin ja työpaikkojenkin alueena. Itse uskon, että tulevaisuudessa yksi maamme vetovoimaisimmista alueista on juuri tässä Hyvinkää-Riihimäki-Janakkala -sektorilla. Katsotaan olenko oikeassa. Jos elämme niin näemme.

Ilta sitten vielä tapaamisessa Riihimäen ja Hausjärven väen kanssa Lopella. Erittäin hyvä ja rakentava tapaaminen tämäkin ja toivotaan, että yhteiset askelmerkit vielä löytyvät. Ainakin minä toivon ja uskon, että Riihimäen seutu tulee vielä jatkossakin tuottamaan terveyspalvelut yhdessä, mutta myös sosiaalipalvelut. Ja toivottavasti vielä jonkinasteista erikoissairaanhoitoakin nykyisen RYKS:n tiloissa. Ja myös niin, että ilta- ja yöensiapuakin voidaan antaa esimerkiksi tikkausta tarvitseville. Muuten ambulanssit helpolla pitkään poissa alueeltamme jos matka tällaisissa tilanteissa veisi aina Hämeenlinnaan ja Hyvinkäälle. Yritetään virittää sellainen toimija joka siis turvaisi palvelumme alueellamme myös jatkossa mahdollisimman hyvin. Periksi tässä ei anneta.

Mutta nyt en enempää voi kertoa. Palaan tämän päivän antiin mieluusti laajemmin mahdollisimman pian. Se olisi mieluisa tehtävä. Mieluisia uutisia juuri puhelimeenkin kun viesti kertoi, että Teknologiateollisuus sekä työntekijäjärjestöt Pro ja Metalliliitto on hyväksynyt sovintoesityksen. Sopimus alkaa tietojeni mukaan takautuvasti tämän kuun alusta ja päättyy vuoden 2013 lokakuun lopussa. Sopimus lähtee siitä, että palkankorotuksista sovitaan ensisijaisesti paikallisesti. Jos sopua ei kuitenkaan synny tämän vuoden 15.12. mennessä jossain niin silloin on yleiskorotus ratkaisuna (2,4 %) ja toisaalta jos sopua ei synny ensi vuoden 2012 31.10. mennessä on ratkaisuna 1,9 % yleiskorotus. Tämän lisäksi ensi tammikuussa tulee työllisyyssopimuksen mukainen 150 kertapotti. Ehtona tietenkin se, että työllisyyssopimus saa taakseen riittävän kattavuuden.

Huomenna sitten taas Helsinkiin ja normaali eduskuntaviikko käyntiin. Kokouksia siis kiitettävästi huomennakin.

 

 

Kommentit