”Jokaiselta 1 euro lisää suomalaisiin elintarvikkeisiin vuodessa luo 1500 uutta työpaikkaa Suomeen”
Tänään lupasin kirjoittaa hieman suomalaisesta maataloudesta ja metsästä. Ne ovat alat jotka joko pitävät maaseutumme elävänä tai sitten voimme unohtaa elinvoimaisen koko Suomen. Itse en siihen ole valmis vaan minulle ennen muuta elinvoimainen maaseutu ja vahvat taajamat ja kylät ovat tärkeä voimavara kaupunkien ja kaupunkiseutujen rinnalla. Siksi minun sydän sykkiin suomalaiselle maaseudulle, suomalaiselle ruualle ja puhtaalle ympäristölle, jota hyödynnetään vastuullisesti ja suojellaan maltillisesti.
Kotimainen, puhdas ja terveellinen ruoka on siis minulle sinänsä jo arvokas asia. Kotimaisen ruoan tulevaisuus on onneksi meidän omissa käsissämme. Meidän on itse varmistettava, että kotimaisen maatalouden toimintaedellytykset säilyvät tulevaisuudessakin. Tämän lisäksi jokainen meistä voi päivittäisillä valinnoillaan vaikuttaa kotimaisen maatalouden ja elintarviketuotannon menestykseen.
Julkistimme oman maaseutuohjelmamme maaliskuun puolivälissä. Meidän mielestä kotimaisen maa- ja metsätalouden sekä muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten kehittäminen on tärkeää kansantaloudelle ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Kokoomuksen mielestä esimerkiksi kiinteistöveroa tai siihen rinnastettavia maksuja ei tule ulottaa maa- ja metsätalousmaahan.
Vahvan oman maatalouspolitiikamme tehtävänä on luoda edellytykset korkealaatuisten maataloustuotteiden tuotannolle ja vastata kuluttajien tarpeisiin. Koska maataloustuotteiden myynnistä saatavat tulot kattavat usein vain osan tuotantokustannuksista, keskeisten maataloustuotteiden tuotanto ilman yhteiskunnan tukea ei ole mahdollista Suomessa, eikä nykyisessä laajuudessa myöskään muissa EU-maissa.
Paraikaa onkin EU:n maatalouspolitiikan uudistus meneillään. Suomen etua tulee aktiivisesti valvoa ja varmistaa, että maatalouden toimintaedellytykset säilyvät ja esimerkiksi ilmastolliset erityispiirteemme huomioidaan uudistuksessa. Enää ei riitä, että juhlitaan kaikkia heikennyksiä muka torjuntavoittoina. Minun ja kokoomuksen mielestä Suomen osalta on päästävä eroon tilapäis- ja väliaikaisratkaisuista sekä viljelijöitä eriarvoisesti kohtelevista järjestelmistä, sillä tempoileva tukipolitiikka estää terveen yritystoiminnan. Tukipolitiikkaa yksinkertaistamalla ja järkeistämällä vahvistetaan kilpailukykyä ja huolehditaan työpaikoista.
Meidän suomalaisten kuluttajien toiveet ohjaavat maataloustuotantoa. Ruoan turvallisuus ja alkuperä, raaka-aineiden puhtaus sekä tuotannon ympäristövaikutukset ovat meille yhä tärkeämpiä. Esimerkiksi maatalouden vesistövaikutuksia tulee vähentää kustannustehokkaasti keskittyen eniten kuormitusta tuottaville alueille lähellä lähivesia. Hyväksi havaittuja vesiensuojelutoimenpiteitä on myös levitettävä ja hyödynnettävä tehokkaasti.
Tuotantoeläinten hyvinvointi on myös keskeistä eettiselle elintarviketuotannolle. On väärin syyllistää koko alaa muutamien rikkureiden takia. Valtaosa – lähes kaikki – toimivat vastuullisesti ja tietävät sen, että parasta maitoa tulee vain hyvinvoivasta lehmästä ja parasta lihaa hyvin eläneestä eläimestä. Annetaan siis arvo suomalaiselle työlle ja suomalaiselle ruualle.
Mutta tosiasia on sekin, että vain kannattava maatalous takaa kotimaisen elintarviketuotannon. Avoimilla markkinoilla suomalaiset maaseutuelinkeinot ja elintarviketalous pärjäävät vain määrätietoisella panostuksella elintarvikkeiden ja palveluiden laatuun ja turvallisuuteen. Maatilojen menestysedellytyksiä on parannettava panostamalla viljelijöiden yrittäjäosaamiseen, uuden teknologian hyödyntämiseen ja toiminnan sujuvoittamiseen. Tarvitsemme myös investointeja elintarviketalouden tutkimus- ja tuotekehitykseen sekä markkinointiin. Suomalaisesta ruoasta on ainesta menestyksekkääksi vientituotteeksi.
Luonnonmukaista viljelyä ja siihen liittyvää jatkojalostusta on myös syytä edistää. Myös luomutuotteiden markkinoille pääsyä tulee helpottaa ja markkinaosuutta määrätietoisesti kasvattaa. Koulujen tai muiden julkisten ruokapalveluiden hankinnoissa lähi- ja luomuruoka voidaan ottaa paremmin huomioon, kun hankintaosaamista lisätään. Esimerkiksi kouluruokailussa lähellä tuotetun ruoan käyttöä voidaan lisätä, kun pyydetään tarjous leivästä, joka toimitetaan tietyn ajan kuluessa leipomisesta. Me teimmekin kotikunnassani Lopella aloitteen jossa Lopen kunnan keittiöissä ruoka valmistettaisiin jatkossa lähituotteista. Tällaisen periaatteen voisi tehdä kaikissa Suomen kunnissa.
Tällä hetkellä julkisten keittiöiden ruokapalveluiden neuvontaa on tehty lyhytjänteisesti. Tulevaisuudessa neuvonnan laatuun ja jatkuvuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Myös paikalliset pienet ja keskisuuret elintarvikeyritykset tarvitsevat neuvontaa, jotta ne voivat ottaa osaa kilpailutuksiin. Kun pienemmät yritykset ovat mukana samalla viivalla, edistetään paikallista hyvinvointia ja työpaikkojen syntyä.
Valitsemalla kotimaista ruokaa ylläpidämme työpaikkoja ja elinvoimaista maaseutua. Huolehdimme myös huoltovarmuudesta, eli siitä että meillä on omaa ruoantuotantoa myös poikkeusoloissa emmekä ole tuonnin varassa. Jäljitettävyys on myös helpompaa: tiedämme paremmin, mistä syömämme ruoka on peräisin ja miten sitä on käsitelty.
Suomalaisen maatalousyrittäjän menestys onkin meidän kaikkien etu.
Elävään maaseutuun kuuluu maatalouden rinnalla vahvasti myös metsät. Metsämme ovatkin monella tapaa suomalaisten hyvinvoinnin lähde. Ne tarjoavat virkistystä, luonnon antimia sekä työtä.
Tavoitteena pitää olla metsien monipuolinen täyskäyttö, jossa jokainen metsäkuvio on metsänomistajan tietoisesti päättämässä käytössä, puuntuotannosta monimuotoisuuden turvaamiseen. Metsäpolitiikan pitää olla kannustavaa ja metsätalouden kannattavaa. Niin kuin aiemmin jo totesin maataloudesta kirjoittaessani niin kiinteistöveroa tai siihen rinnastettavia maksuja ei minun eikä kokoomuksenkaan mielestä tule ulottaa maa- ja metsätalousmaahan.
Metsänomistusrakenteen kehittäminen sekä sukupolvenvaihdosten helpottaminen ovat keskeisiä seuraavan hallituskauden haasteita. Sukupolvenvaihdoksia on syytä vauhdittaa jatkossakin Oleellista on metsätalouden mieltäminen elinkeinoksi. Metsätilojen rakennetta voidaan kehittää vaikkapa yhteismetsien hallintoa keventämällä ja tilusjärjestelyihin kannustamalla.
Metsien vastuullinen käyttö ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta vaalien avaa uusia taloudellisia mahdollisuuksia niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Uusiutuva energia sekä puurakentaminen lisäävät puun käyttömahdollisuuksia. Puuta voidaan käyttää älykkäistä pakkauksista energiaan ja rakentamisen ratkaisuihin. Tulevaisuudessa voimme olla merkittävä metsäteollisten palvelukokonaisuuksien viejämaa.
Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen luo työtä maaseudulle ympäri Suomen. Meidän pitää varmistaa, että ratkaisut mm. metsäenergian, tuulivoiman ja biokaasun edistämiseksi toteutuvat, toki ohjauskeinojen kustannustehokkuutta unohtamatta. Toisaalta metsäenergian tuotannon lisääntyminen on hoidettava siten, että puubiomassan aiempaa tarkempi korjuu ei johda metsien ravinnetaseen köyhtymiseen tai ilmastopäästöjen hallitsemattomaan kasvuun.
Puun käytölle on luotava Suomessa Euroopan edistyksellisimmät rakentamismääräykset. Alan merkitys työllistäjänä etenkin maaseudulla on merkittävä, tuotteet ovat kierrätettäviä ja hiiltä pitkäaikaisesti sitovia. Kotimaisen puun käyttöä etenkin julkisessa rakentamisessa ja kerrosrakentamisessa onkin lisättävä. Jo kuluneella hallituskaudella asia on mennyt eteenpäin Kokoomuksen toimesta. Puurakentamista edistävät uudistetut rakennusmääräykset on tarkoitus antaa vielä tällä hallituskaudella.
Puumarkkinoiden toimivuus mahdollistaa koko metsäalan kehittämisen. Puumarkkinoille tarvitaan uusia, markkinoiden luottamusta ylläpitäviä toimintatapoja. Sähköisen puumarkkinapaikan käyttöönotto tuo varmasti puumarkkinoille läpinäkyvyyttä sekä uusia puun myyjiä. Aiempaa markkinatietoisemmat metsänomistajat tarvitsevat ajantasaista tietoa lopputuotemarkkinoista sekä metsäteollisuudesta.
Yhteiskunnan kannattaa huolehtia metsätalouden harjoittamisen pitkäjänteisyydestä sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisesta osarahoittamalla metsänhoitotöitä. Kestävän metsätalouden rahoitukseen tehdyt investoinnit palautuvat yhteiskunnalle moninkertaisina takaisin.
Metsät ovat keskeinen osa suomalaista kulttuuria. Jokamiehen oikeuden vastuullisen käytön ansiosta metsämme ovat avoinna kaikille virkistykseen, marjastukseen ja sienestykseen. Suuri osa kansalaisista liikkuu mielellään hyvin hoidetuissa metsissä ja metsät palvelevat virkistyskäytössä. Metsien monimuotoisuuden vaalimisessa vapaaehtoisuuteen perustuvat toimet ovat tärkeässä asemassa.
Tässä jotain pohdintaa suomalaisesta maaseudusta ja metsistä. Vaaliohjelmassani Linjanvetoja on myös laaja osuus samasta aiheesta. Sen löydät täältä: Timo Heinonen – Elinvoimainen maaseutu on koko Suomen etu.
Otan tästäkin aiheesta mielelläni vastaan kommentteja ja ideoita. Keskustellaan ja ratkotaan yhdessä sitä miten maaseutu pysyy elävänä huomennakin.
…
Tänään maanantaina kampanjapäivä Kanta-Hämeen sydämessä. Ensin Riihimäki, sitten Janakkala ja illalla vielä Hämeenlinna ja kaiken sen päätteeksi STTK:n vaalitentti Hämeenlinnan Raatihuoneella.
…
Kello 22.24 ja aika kiittää tästä päivästä. Tänään kampanjaa Riihimäellä, Janakkalasta ja Hämeenlinnassa. Ja ilta sitten vielä STTK:n Hämeen Suuressa Vaalipaneelissa Raatihuonella. Pöydässä kanssani väittelemässä ja keskustelemassa mm. Tarja Filatov ja Kirsi Ojansuu sekä Juha Rehula. Ja illan isäntänä puheenjohtaja Mikko Mäenpää. Sali täynnä väkeä ja vilkasta keskustelua niin verotuksesta, taloudesta laajasti kuin työelämästä ja energiastakin. Minusta ainakin oikein onnistunut keskustelu ja väkikin joiden kanssa ehdin ajatuksia vaihtamaan olivat tyytyväisiä kokemaansa. Se on hyvä merkki aina.
Mutta tänään siis paljon muutakin. Riihimäellä Timo´s Coffeessa vilkas ja hyvä päivä. Kokoomusnuoret ahkeroivat kahvilan kanssa ja väkeä ja juttuseuraa riittää. Itsekin tänään paikalla kolmisen tuntia ja monta hyvää keskustelua kahvikupin ääressä. Tänään myös sain sovittua Riihimäen Vaalikahvilalle Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sampsa Katajan vierailun. Sampsa tulee Hämeeseen jo torstaina ja illansuussa silloin 16-17 kahvilallamme. Tervetuloa mukaan.
Ennen vaaleja kahvilalle on myös tulossa asiakastoiveena Ben Zyskowicz ja Fatbardhe Hetemaj sekä muutama muukin. Katsotaan mitä keksitään.
Mutta nyt kello jo paljon. Huomenna jatkamme.