On helppo yhtyä arvioihin, että maamme on selvinnyt taantuman hoidosta kohtuullisen hyvin. Maamme elvytystoimet ovat olleet erittäin merkittävät ja olemme pystyneet luomaan uusia työpaikkoja, uskoa huomiseen ja elinvoimaisuutta kotimarkkinoille. Julkisuudessa on toki arvosteltu myös osaa elvytyksestämme. Arvostelu on kohdistunut nimenomaan siihen osaa mikä on tehty ns. veroelvytyksenä. Tänään valtiovarainministeri Jyrki Katainen myös vastasi tähän arvosteluun toteamalla, että esimerkiksi tuloveronkevennykset ovat lisänneet ostovoimaa Kataisen sanoin ”heti saman päivänä”.
Hyvin iso osa elvytyksestämme on kohdistettu myös rakentamiseen. Liikennehankkeita on aikaistettu ja kiirehditty, asuntotuotantoa on tuettu ja myös rakennusten korjausinvestointeja on tuettu. Myös kotitalousvähennys on merkittävällä tavalla lisännyt työllisyyttä. Näistä suurimpien hankkeiden eli nimenomaan liikennehankkeiden vaikutukset eivät ole niin nopeita ja vaikutuksia joudumme usein odottamaan jopa vuoden. Siksi tasapaino laaja-alaisen ja erilaisiin toimiin perustuvassa elvytyksessä on minustakin enemmän kuin tärkeää. Tarvitsemme toimia jotka näkyvät heti, mutta tarvitsemme myös toimia jotka luovat uskoa pidemmälle tulevaisuuteen ja turvaavat työpaikkoja yli tämän taantuman.
Mutta minusta on tärkeää, että myös rahaa laitetaan tässä tiukassa paikassa myös peruspalveluiden kehittämiseen ja turvaamiseen kunnissa. Sinne itseasiassa tarvitsemme rahaa tulevaisuudessa yhä enemmän. On tärkeää, että olemme pystyneet korottamaan myös tänä vuonna esimerkiksi lapsilisiä, opiskelijoiden etuuksia, pienimpiä eläkkeitä ja muita etuuksia. Esimerkiksi tänä vuonna korotimme pienimpiä päivärahoja. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen, erityishoitorahan sekä sairaus- ja kuntoutusrahojen vähimmäismäärä nousi samalle tasolle kuin työttömyysturvan vähimmäismäärä. Korotus oli noin 170 euroa kuukaudessa. Kansaneläkkeisiin ja muihin kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tuli vuoden alusta 4,6 %:n korotus jne. Nämä ovat olleet tärkeitä juttuja ja samalla olemme jo päättäneet mm. takuueläkkeestä ja siitä, että lapsilistä sidotaan indeksiin.
Itse siis kannatan laaja-alaisen ja erilaisia keinoja käyttävän elvytyksen jatkamista ja vahvistamista. Emme voi nojata elvytystä vain tuloveron kevennyksen varaan vaan meidän tulee jatkaa elvytystä laajasti. Ehkä painopisteen tulee olla vielä aiempaakin vahvemmin rakentamisessa ja kotimarkkinoiden elvyttämisessä niin kuin viikonloppunakin jo totesin. On syytä tarkkaan aina katsoa eri ratkaisujen vaikutukset ja niiden ajoittaminen oikein. Työ ei todellakaan ole yksinkertaista tai helppoa puhumattakaan.
Nyt jo päivän ensimmäiset työt takana. Valmistelin juuri yhden kirjoituksen työllisyydestä ja myös yhtä puhetta tässä aamusella hahmottelin. Mutta nyt kohta jo lähdettä Hämeenlinnaa kohden.
….
Kello jo yli yhdeksän. Juuri valmistelin huomiset esitykseni ja hieman muitakin huomisia töitä. Eli nyt siis päivä takana. Vierailu Hämeenlinnassa meni mainiosti. Kävin siis tutustumassa yksityiseen yhdentoimipisteen KAUS Kantolan Autokatsastukseen. Yrityksen johtaja Tarmo Pumpanen otti yhteyttä jokin aika sitten ja sovimme silloin vierailun ja olikin hyvä käydä tällaisen toimipisteiltään pienemmänkin katsastusalan toimijan luona. Katsastusmääriltään asema on iso ja itseasiassa taitaa hoitaa määrällisesti eniten autoja Hämeenlinnan kaupungin alueella. Tutkailinkin noita katsastusmääriä eri maamme asemien välillä ja vaikka tuosta kilpailusta usein puhummekin ja sitä pitääkin saada tietyille alueille lisää niin monilla alueilla toimijoita on jo niin paljon, että katsastusmäärät ovat kovin vähäisiä. Siis jatkossa on toimittava myös muutenkin kuin vain uusien asemien saamiseksi.
Tässä olen nyt tutustunut alaa viime vuosina varsin perusteellisesti ja takana on lukuisia tapaamisia ja vierailuja. Olen itse vakuuttunut siitä, että muutamia toimenpiteitä pitäisi tehdä. Toki hieman eri yrittäjillä ja erikokoisilla toimijoilla niistä erilaisia painotuksia, mutta ehkä tuo linja aikalailla yhtenäinen.
Jos ensimmäisenä vaikkapa tuo katsastusaikaväli. Ensimmäistä väliä ei oikeastaan kukaan näe perustelluksi pidentää eli 3 vuoden ajasta on varmaankin syytä pitää kiinni. Mutta aika moni näkee niin, että ehkä nykyistä 3+2+1+1+1 -mallia voisi kehittää muotoon 3+2+2+1+1-suuntaan. Eli yhdelle katsastuksen välivuodelle voisi hyvin olla paikka tuon viiden vuoden katsastuksen jälkeen. Myös eräs toimija pohti auton ajettuun kilometrimäärään perustuvaa bonusmallia, jossa esimerkiksi vähemmän ajavien katsatusväli voisi olla pidempi. Tämän mallin tosin useampi tyrmäsi myös sen takia, että tietyt asiat autossa kuluvat ja voivat mennä epäkuntoon vaikka sillä ei ajettaisi lainkaan. Ja joskus se voi jopa näitä ongelmia edesauttaa. Mutta siis ehkä tuo 3+2+2+1+1 -katsastusjuoksutus voisi olla tulevaisuutta.
Sitten ammattipätevyys. Valtaosa näkee niin, että tässä olisi kehittämisen paikka, mutta tärkeää on turvata se, että laatu ei kärsi. Itse uskon, että niin onkin mahdollista toimia vaikka uudistaisimmekin katsastusmiesten pätevyysvaatimusta hieman. Ajatus voisi olla autonasentajakoulutus ja siihen joitakin täydennys- ja lisäkoulutuksia.
Sitten raskaiden ajoneuvojen ja muiden ajoneuvojen katsastus. Nykyisinhän toimijan pitää tarjota raskaankaluston katsastus 10 km säteellä muusta toiminnastaan. Tässä minusta olisi kehittämisen paikka niin, että esimerkiksi välimatka voisi olla 30-50km luokkaa jos tuo velvoite halutaan säilyttää. Näin esimerkiksi riittäisi, että katsatustoimija tarjoaisi raskaankaluston katsastusmahdollisuuden Hyvinkäällä ja muunkaluston katsastusta Hyvinkäällä ja Riihimäellä.
Tässä nyt lyhyesti joitain ajatuksia mitä näiden tapaamisten myötä on esille noussut. Mutta merkille pantavaa on kuitenkin myös sekin, että vuodesta 2007 katsastusten keskihinnat ovat nyt laskeneet 2,7 prosenttia eli ainakin tuo kova hinnannousu on taittunut. Katsotaan miten asiassa edetään. Niin ja myös tuota moottoripyörien katsastusvelvollisuutta aina silloin tällöin nostetaan esille. Itse en kannata ainakaan jokavuotista katsastusrytmiä. Ehkä viisivuotistahtia voisi selvittää jos siihen selkeät tarpeet löytyy.
Hämeenlinnasta sitten Lopelle ja kirjoitustöiden jälkeen valtuustoryhmään ja sieltä kunnavaltuustoon. Budjetin laadinta tai sen tilanne on tarkentunut jälleen hieman viime maanantain kunnanhallituksesta meillä Lopellakin ja pyörimme tällä hetkellä noin nolla-budjetissa. Tämän myötä päätimme yksimielisesti, että emme korota tuloveroprosenttia ensi vuodelle. Olemme nyt kutakuinkin samassa veroprosentissa naapurikuntien kanssa ja näyttää siltä, että tällä tasolla pystymme etenemään. Jos emme talouttamme yhtään olisi valmiita tasapainottamaan ja myös hieman kipeitäkin säästötoimenpiteitä tekemään niin tuloveroprosentin pitäisi meillä on nolla-tuloksellakin ensi vuonna vähintään 20,75. Eli aivan pienellä korotuksella ei budjettia ilman säästöjä oltaisi tasapainoon saatu ja paine nostolle olisi vielä tuostakin ensi syksynä erittäin kova. Siksi nyt on pakko taistella ja hieman selkärangastakin repiä, että tämän talouden taantuman yli pääsemme. Säästöt näkyvät ensi vuonna niin kouluissa, päiväkodeissa, vanhustenhoivassa kuin kirjastossa ja teknisentoimenkin palveluissa. Eli vaikka julkisuudesssa on vuorotellen väitetty, että säästö revitään yksin sivistyspuolelta tai toisissa puheissa yksin perusturvasta niin voin sanoa, että niin ei ole. Kaikki hallinnonalat säästävät ja ne on käyty kipeästikin läpi. Mutta niin, että emme nyt minusta joudu tekemään aivan älyttömiä säästöpäätöksiä. Emme ole lopettamassa koululaisten iltapäivähoitoa tai kasvattamassa yläkoulun ryhmäkokoja tai vähentämässä opetusta alakouluissa. Mitkä nekin olivat jossain vaiheessa valmistelua esillä. Emme myöskään lopeta vanhusten päivätoimintaa, tai lastenhoidon Loppi-lisää tai supista omaishoidontukea. Tässä vain muutamia esimerkkejä. Mutta sitten kaikkien materiaaleissa näkyy tiukkuus ja niukkuus. Uusia toimintoja ei tule ja tiukasti eletään joka sektorilla. Palaan kokonaisuuteen myöhemmin kun valtuuston talousilta on takana ja myös kunnanhallitus esityksensä saanut valmiiksi. Siis tilanne vielä elää.
Tämän takia päätimme vielä siirtää myös kiinteistöveropäätöksen joulukuun budjettikokoukseen kun siihen nyt valtiovalta antaa mahdollisuuden. Onkin usein aivan älytöntä, että kunnissa päätetään tulot eli veropohjat jo marraskuussa ja sitten menot vasta joulukuussa. Ihmettelenkin miksi tänäkin vuonna jo moni kunta on tehnyt päätöksensä kiinteistöveroista ensi vuodelle. Ehkä tilannetta ja talouskehitystä kannattaisi joka paikassa seurata nyt viimeiseen asti ja tarkasti. Tämän mahdollisuudeen salliminen kunnille nyt on minusta erittäin suurta viisautta ja järkeä valtiolta. Me palaamme siis kiinteistöveroihimme vasta ns. budjettikokouksessa joulukuussa.
Mutta tällä kertaa siis tällaisia aiheita täällä. Kiitokset Kokoomusnuorille palautteesta viikonloppuun liittyen. Totean nyt vain, että ilo oli kokonaan minun puolellani. Oli kunnia saada olla liittokokouksenne puheenjohtajana. Nyt toivotan teille kaikille järkeä ja malttia ja vahvaa yhteistyötä. Vain yhdessä olette kyllin vahvoja voittamaan vuoden 2011 eduskuntavaalit. Toivon, että juniorin viitan saan silloin ojentaa kokoomusnuorelle kansanedustajalle. Yksi vähintään alle 30-vuotias. Mutta tehdää nuoret yhdessä kaksi.