Suomessa on 1,4 miljoonaa eläkeläistä, 25 prosenttia meidän väestöstä, työeläkeläisiä on reipas miljoona. Viime vuosien kuumimpia keskustelunaiheita politiikassa on ollut eläkeläisten ostovoima ja sen kehittyminen.
Eläkeläiset ovat ymmärrettävistä syistä olleet huolissaan ostovoimansa kehittymisestä, ja kuten tunnettua, eläkkeiden korotukset on sidottu palkkojen ja elinkustannusten kehitystä kuvaavaan kiisteltyyn indeksiin ns taitettuun idenskiin.
Maksussa olevia työeläkkeitä korotetaan vuosittain 20 % ansiotason noususta ja 80 % kuluttajahintaindeksin mukaan. Tästä siis käytetään nimitystä ”taitettu indeksi”.
Taitettu indeksi syrjäytti vuonna 1996 käytetyn puoliväli-indeksin vanhuuseläkeläisten eläkkeiden tarkistuksessa. Taitettu indeksi ulotettiin vuonna 2005 koskemaan myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä.
Aiemmin kummankin osuus eli ansiotason ja kuluttajahintaindeksi oli 50 % alle 66-vuotiaiden työeläkkeissä, mikä tuotti yleensä korkeamman korotusvauhdin.
Mutta nyt esimerkiksi kuitenkin tänä vuonna 2011 kuluttajahintaindeksi on noussut enemmän kuin ansiotasoindeksi, joten vuonna 2012 ns. taitettu indeksi tuottaa suuremman korotuksen eläkkeisiin kuin mitä vanha puoliväli-indeksi tekisi. Nyt saatiin laskelmia lähipäivinä, että työeläkkeet nousisivat ensi vuoden alussa 3,6 prosenttia ja kansaneläkkeet 3,8 prosenttia. Mikäli työmarkkinajärjestöjen saavuttama sopimus toteutuu, palkansaajat saavat noin 2,4 prosentin palkankorotukset. Pisimmän korren vetävät kansaneläkkeet ja takuueläkkeet, jotka nousevat tammikuussa peräti 3,8 prosenttia. Nyt näyttää siis siltä, että tämä kiistelty indeksi toimiikin eläkeläisten näkökulmasta paremmin ja indeksin vaikutuksesta eläkkeet nousisivat enemmän kuin palkansaajilla.
Itseasiassa näillä näkymin eläkkeen saajat voittavat myös vuonna 2013.
Mutta on rehellisyyden nimissä todettava eläkeindekseistä että pitkässä juoksussa yleisesti kuitenkin käy toisin. Eli taitetun indeksin seurauksena työeläkkeet jäävät yleensä jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Kun palkat ovat kymmenen vuoden aikana kohonneet keskimäärin 43 prosenttia ja eläkkeet samaan aikaan vain vajaat 20 prosenttia, niin eläke, joka alun perin oli 60 % palkasta, on enää vain 50 % eläkkeen perustana olevasta palkkatasosta.
Lueskelin joskus jostain, että jo nyt 1940-luvulla syntyneet saavat eläke-eurostaan takaisin 1,60 euroa. Taasen nuoremmat ikäluokat vain 80 senttiä. Ja samassa kirjoituksessa käsiteltiin myös sitä, että suurempien ikäluokkien kohoavat terveysmenot jäävät paljolti nuorempien sukupolvien maksettavaksi. Ja myös valtionvelkakin. Mutta tässä täytyy toki muistaa aina ajat missä eletään. Sodanjälkeitse sukupolvet ovat tehneet valtavan työn maamme jälleen rakentamisessa ja nostamisessa ylös ja siitä kuuluu suuri kiitos heille.
Mutta tärkein tässä eläkekeskustelussakin on eläkkeiden ostovoima.
Selvittelin hieman sitä ja paljastui, että viime hallituskautemme politiikka on ollut myös eläkeläisille varsin hyvää. Päättyneellä vaalikaudella 2007-2011 tuloverokevennysten merkitys eläkkeensaajien ostovoiman lisäämisessä on korostunut merkittävästi. Esimerkiksi työeläkettä noin 1 500 euroa saavan tuloveroprosentti laski viime hallituskaudella, vuodesta 2007 vuoteen 2011, peräti 4,3 prosenttiyksikköä. Nettoeläkkeen ostovoima kasvoi samana aikana 5,9 prosenttia. Tästä ostovoiman kasvusta peräti 96 prosenttia tuli verotuksen kevennyksestä eli hallituksen tekemin ratkaisuin. Verokevennykset ovatkin olleet tärkein syy työeläkkeensaajien ostovoiman kasvuun 2000-luvulla. Työeläkettä saavien tuloveroprosentit ovat laskeneet vuosikymmenen aikana 3,7–8,5 prosenttiyksikköä, ja nämä kevennykset ovat tuottaneet 33–74 prosenttia samana aikana tapahtuneesta ostovoiman kasvusta. Työeläkkeensaajien ostovoima on kasvanut 13,2–18,4 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2011.
Vuonna 2009 eläkeläisten ostovoima kasvoi ennätysmäisesti, kun ostovoimaa kohottivat yhtä aikaa indeksitarkistukset, verokevennykset ja inflaation painuminen nollaan. Vastaavasti vuosina 2010 ja 2011 eläkeläisten ostovoiman kehitys on kääntynyt pakkaselle, kun verotusta ei ole enää kevennetty ja inflaatio on kiihtynyt indeksikorotuksia suuremmaksi
Hallitusohjelmassa lupaamme asettaa työryhmä arvioimaan työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita. Ohjelmassa luvataan myös, että eläkkeensaajien edustus tulee mukaan tähän selvitystyöhön. Työryhmän tehtävä on miettiä sitä, tarvitseeko tehdä muutoksia indeksijärjestelmään, miten pystytään ylläpitämään eläkkeiden ostovoima, miten taataan rahoitus ja miten varmistetaan sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.
Mm. tästä aiheesta menen tänään puhumaan Kansallisille Senioreille, mutta sitä ennen aamusta kokoukseen Janakkalan Turenkiin jne. Vauhdikas viikko Isänpäivän jälkeen luvassa, mutta Isänpäivän jälkeen sitä taas jaksaa.
…
Kokouspäivä takana. Aamusta ensin Janakkalan Turengissa parituntinen kokous ja sitten puhetilaisuus Kansallisille Senioreille ja sen perään vielä Lopen kunnan puheenjohtajisto ja yksi lehtihaastattelu. Senioreiden kuukausitapaamisessa oli ihastuttava tunnelma. Itseasiassa aina näissä tapaamisissa ympäri Suomenmaan, mutta tänään siis kotikunnassani ja paikalla mm. useampi entinen opettajani, poliittinen yksi tärkein tukijani kuntapolitiikassa urani alkuvaiheessa parikymppisenä ja paljon rakkaita tuttuja vuosia varrelta. Ja aiheet kaikkea mahdollisesta eläkkeistä valtiontalouteen ja kotikunnan asioihin.
Mutta nyt kotona ja hetki aikaa ennen illansuun viimeistä tapaamista liittyen AKK-Motorsportin mahdolliseen puheenjohtajaehdokkuuteeni. Olen surullisena seurannut keskustelua jota on lietsottu nyt erikoisen vastakkainasettelun varaan. Itse en usko, että kapinakenraalina voi kukaan yhteistä lajiliittoamme viedä parhaaseen suuntaan vaan itse uskon aitoon yhdessä tekemiseen ja kentänkuunteluun. Muutoksesta tulee paras kun se tehdään yhdessä ilman mesoamista ja kapinakokouksia. Mutta katsotaan mihin suuntaan tämä menee ja loppuviikosta kerron oman ratkaisuni. Vielä muutamia isompia taustakeskusteluja edessä ja sen jälkeen. Kiitokset jo teistä kaikille jotka olette asian parissa yhteyksissä olleet. Laaja ympäri koko kentän tuleva tuki lämmittää. Myönnän.
Nyt kuitenkin päivänlehdet.