Maanantai, 10.12.2007

Blogi, maanantaina 10.12.2007

Hallintoneuvos Lauri Tarasti ehdotti aamun uutisissa, että pääkaupunkiseudulle laadittaisiin yhteinen yleiskaavaa. Tavoitteena ennen muuta asuntorakentamisen vauhdittaminen Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantana alueella. Jollain tavalla tuli sellainen dejavu tunne vaikkakin Tarasteen alueella kaavoituksella hieman eri tavoitteita. Itse olen puhunut nimittäin Hyvinkää-Riihimäen talousalueella samasta rajat ylittävästä kaavoituksesta joka lähtisi nimenomaan alueiden järkevän käytön ja suunnittelun, mutta myös palveluiden näkökulmasta. Minusta on varsin erikoista, että yhtenäisesti kasvava alueemme ei hyödynnä tätä suunnitteluetua ja tätä on yrittänyt herätellä. Lisäksi samalla olisi järkevää yhtenäistää peruspalveluita niin, että lapsen voisi jättää luontevasti raja-alueilla tai työmatkojen varressa päivähoitoon välittämättä kuntarajoista. Sama tietysti muissakin peruspalveluissa.

Tarastin esittämä yleiskaava pääkaupunkiseudulla olisi minusta kannatettava ja järkevä vaihtoehto, jos vain sen muodoista on mahdollista päästä ratkaisuun. Yleiskaavahan määrää alueiden käytön pääperiaatteita kunnissa ja olisi siinä mielessä hyvinkin juridinen keino maankäytön yhteisessä suunnittelussa. Asia tulee siis ilmi Tarastin selvityksesstä, jonka hän luovuttaa iltapäivällä asuntoministeri Jan Vapaavuorelle. Raportti käsittelee siis pääkaupunkiseudun tonttitarjonnan parantamista.

Tänään meillä Lopella kunnan talousarviopäivä. Kokoonnumme kokoomuslaisen valtuustoryhmän kanssa ryhmäkokoukseen jo 15.30 ja tänään budjettikokouksen tapaan aloitamme kokouksen jo 17.00. Ryhmässä käymme vielä läpi muutamia budjetin kipupisteitä. Tärkeää olisi löytää sellaisia ratkaisuja joilla olisi mahdollista löytää säästöjä kasvukunnassa esimerkiksi erilaisilla tavoilla tuottaa peruspalveluita.

….

Kunnanvaltuuston budjettikokous näin takana. Ilman muutoksia budjetti hyväksyttiin. Äänestyksissä kaatui mm. esityksemme Loppi-lisän yksityisen kotihoidon kuntalisän määrärahan korottamisesta 30 eurolla vastaamaan tarpeita ja purkamaan kasvavaa päivähoitotarvetta. Me näemme tämän vain niin toisella tavalla kuin he jotka näkevät Loppi-lisän vain menona. Meidän kanssa samaa mieltä oli Vasemmistoliitosta myös Tuomen Ville eli laidasta laitaan asia nähdään meidänkin kanssa samalla tavalla. Loppi-lisän määrärahan lisäämisen puolesta äänesti meidän kokoomuksen koko ryhmä ja Vasemmistoliitosta siis Tuomen Ville. Mutta äänestys tulos nyt tämä. Valtuusto on puhunut ja siihen on tyytyminen. Itse vain pelkään, että päivähoidon tarve kasvaa kovaa vauhtia ja ei aikaakaan kun meille tulee esityksiä uusista ryhmiksistä Kirkonkylään, Läyliäisiin jne. Esimerkiksi Launosten 12 lapsen ryhmis maksaa kunnalle hoitomaksujen jälkeen n. 111 000 euroa eli kun Loppi-lisä on 160 euroa/kuukaudessa (vuodessa kustannus Loppi-lisän ja siihen liittyvien maksujen kautta 5450 euroa) niin siitä voi laskea.

Keskustan ryhmä toi aivan puun takaa saliin esityksen ns. Länsi-Lopen koulun perustamiseksi ja vielä aikataululla ensi syksystä alkaen. Asian pohjaksi ei ollut mitään laskelmia säästöistä tai kuluista eikä myöskään sitä missä koulu toimisi. Meidän kanta oli yksiselitteisen selkeä ja olimme koko ryhmänä asiaa vastaan. Tosin äänestyksessä keskustankin ryhmä hajosi – Petri Kerava vastusti äänestyksessä muuta ryhmäänsä vastaan toisen koulun alasajoa. Länsi-Lopen koulun kannalla oli myös koko Vasemmistoliiton ryhmä. Itse olen tiukasti sitä mieltä, että tällaisia päätöksiä ei voida koskaan tehdä näin. Tällaiset rakenteelliset muutokset vaativat selvitystä ja pohdintaa ja myös arvokeskustelua jolle nyt ei ollut sijaa.

Yksi merkittävä muutos oli budjettiin äänestyksessä tullut päätös siitä, että kuntamme luopuu ensi vuoden aikana kohtuuttoman kalliiksi ja ”jätteitä tuottavaksi” paisuneesta Molok-järjestelmästä. Itse olen tätä mieltä, mutta siirtyminen vaatii kuitenkin kunnaltamme myös muutakin kuin suoran sopimisen sallimisen. Tarvitaan myös alueellista keräystä mm. heikompien teiden alueilla. Suosittelen tutustumista Mäntsälän malliin.

Läyliäisten kirjaston lopettaminen oli myös yksi illan ns. kuuma aihe. Meiltä Saija Grönholm ja Kari Koukku ja muilta mm. Harri Nurmo, Vilho Tuomi ja Pirjo Lehtoranta esittivät, että kirjaston sivupistettä ei lopettaisi. Äänestyksessä kunnanhallituksen kanta kuitenkin jäi voimaan ja kirjastopalveluita kehitetään nyt kirjastoauton kautta. Läyliäisiin lisätään mm. kaksi pysähdystä joista toinen ilta-aikaan. Vaikea päätös, mutta itse uskon, että kirjastoauton pysähdyksiä ja kirjahankintoja kehittämällä voimme tarjota palvelut vähintäänkin yhtä hyvin. Tosin lehtien lukemiseen varattu tila jää puuttumaan. Myös lukiomme oppilasmäärä tavoite nostettiin Hannele Yrjö-Koskisen esityksestä entiselleen eli 90 oppilaaseen. Tavoitteena siis markkinoida lukiotamme ja taata näin entinen oppilasmäärä myös kiristyvässä kilpailussa.

Tässä lyhykäisyydessään valtuustokokouksemme kulku. Avaussanoissa nostin esille Kuntaliiton joulukuussa julkaiseman tutkimuksen joka koski kuntalaisten osallistumista. Totesin näin:

”Kuntaliitto julkaisi joulukuun alussa tiedotteen, joka kertoi, että suurin osa kuntalaisista on edelleen kiinnostunut oman kuntansa päätöksenteosta ja toiminnasta.

Samalla kuitenkin todettiin, että kuntalaisten valmiudet ja mahdollisuudet osallistua kunnan toimintaan eivät ole kuitenkaan kiinnostuksen tasolla.
Esimerkiksi alle puolet Kuntaliiton kyselyyn vastanneista kuntalaisista kokee ymmärtävänsä hyvin kunnallispoliittisia päätöksiä tai tietää, miten vaikutetaan kunnan toimintaan ja päätöksentekoon.

Lisäksi kuntalaiset tietävät mielestään liian vähän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä saavat mielestään tietoa liian vähän valmisteltavista asioista.

Kuitenkin kuntalaisilla on halua osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.
Kuntalaisten asema on myös eriytymässä ja kuntalaiset ovat yhä selvemmin jakautumassa aktiivisiin toimijoihin ja passiivisiin sivustakatsojiin.
Arvoisa valtuutetut. Halusin nostaa tämän huolestuttavan asian nyt avaussanoissa esille. Meillä on vuosi yhdessä aikaa tehdä asialle jotain. Tarvitaan aktiivista tiedottamista, tarvitaan yleisötilaisuuksia ja infoja eri ajankohtaisista asioista. Tarvitaan esillä oloa ja asioiden taustojen selvittämistä.

Saman tutkimuksen mukaan kunnan asioiden hoidossa nähdään yleisesti olevan parantamisen varaa. Lähes kahden kolmanneksen mielestä asioita voidaan hoitaa nykyistä paremmin. Tämä viesti on meidän kaikkien otettava huolissamme vastaan. Nöyrästi. Mutta samalla niin, että rohkaisemme kuntalaisia – vanhoja ja uusia – mukaan tekemään Lopesta entistä parempaa paikkaa.

Tämä on haaste meille kaikille.”

Tässä mielestäni paljon pohtimisen ja tekemisen paikkaa meille kaikille. Päätös sanoissa kiitin kaikkia kuntamme eteen töitä tehneitä ja toistin esitykseni. Totesin, että ”Tämä vuosi on avannut silmiämme ja antanut mahdollisuuksia pohtia ja keskustella asioista. Toivon, että nyt on sen keskustelun aika. Pohtia sitä miten Loppi tulevaisuudessa tarjoaa peruspalvelut kuntalaisilleen. Miten vastaamme tulevaisuuden haasteisiin. Miten voimme toimia muuttuvassa kuntakentässä – yksin tai yhdessä tai yhtenä. Sen keskustelun aika on nyt. Olen luvannut, että hallitusten kuntaliitosselvityspäätösten jälkeen kutsun vielä seutukuntamme päättäjät pyöreään pöytään. Sen kutsun tulen tekemään vaikka ensi vuonna en enää talousaluetoimikuntamme puheenjohtajana olekaan. Se kutsun tavoite on keskustelu ja siihen on tarvetta. Hyvät ystävät. Nyt haluan kuitenkin toivottaa itse kullekin joulurauhaa. Viekää kiitoksen sana myäs perheillenne ja puolisoillenne. Antakaamme nyt toisillemme ennen muuta aikaa ja rakkautta.”

Tämä jääköön tästä toiminnan vuodesta päälimmäisenä mieleemme. Kiitos myös valtuustomme varapuheenjohtajalle Ritva Polonille kauniista sanoista. Oli mukava kuulla, että kansanedustajan tehtävästäni huolimatta olen pystynyt hoitamaan kunnan ja seutukunnan asiat kiitoksen arvoisesti. Sanat lämmitti.

Hieman itseasiassa harmitti tämänpäiväinen Hämeen Sanomien juttu koskien kansanedustajien töitä. Minut nostettiin aivan turhan suureen osaan jutussa, joka käsitteli työuupumusta ja kansanedustajan työtä. Itseasiassa haastattelussa totesin, että jokaisen pitää osata tehdä valintoja silloin kun eri paikoille pyrkii tai pyydetään. Kyllä kutsuja ja luottamuspaikkoja kansanedustajista jokaiselle kertyy kymmeniä ja kymmeniä, jos vain kaikkeen pyrkii. Itse olen tehnyt valintoja aina etukäteen. Sitä lehtijutussa ei mainittu. Kansanedustajantyön ja oman kunnan keskeisen luottamushenkilön työn voi hyvin tehdä kummankin – ja hyvin. Tästä aiheesta jonkin verran eduskunnassakin keskusteltu. Joku nykyisistä ministereistä totesikin, että ministeriksi ei kannata haaveilla, jos rivikansanedustajan työtä ei jaksa. Ehkä tiesikin mistä puhui. Hämeen Sanomien jutussa hieman muutenkin vääriä kuvia ja laskelmia mm. kansanedustajiemme töistä ja toimista. Toisten kohdalle oli listattu kaikki yhdistykset ja ”eduskunnan ryhmät” ja meiltä monelta ne oli jätetty pois – niitä meillä kaikilla on. Lisäksi Hämeen Kansanedustajien ryhmään kuulumme kaikki. Sekin vain yhdelle kirjattuna. Ja toisaalta esimerkiksi minulta puuttui Valtion Liikuntaneuvosto ja monta yhdistystä jne. Mutta tehdään ne työt hyvin mihin lupaudutaan. Ja toisaalta laiska töitään laskee.

Kommentit