Maanantai, 08.12.2008

Blogi, maanantaina 08.12.2008

Tällä viikolla olisi tarkoitus eduskunnasta saada myös ratkaisua paljon puhuttaneeseen tilatuki-ongelmaan. Asiasta on minuunkin oltu kiitettävästi yhteydessä yli puoluerajojen niin Lopelta kuin muualtakin Hämeestä. Kyseessä siis varsin erikoinen juttu missä maanomistaja kärsii tukioikeuksien menetyksinä ja vuokralainen kerää hedelmät. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että järki on voittamassa ja maa- ja metsätalousvaliokuntaan ei tule hyväksymään EU:n vaatimusta tilatukilain muuttamisesta.

Uusi tilatukijärjestelmähän tuli voimaan 2006 ja alkuperäinen tarkoitus oli tuolla hetkellä maata viljellyt olisi jatkossakin tuensaaja. Siis oli kyseessä sitten itse maanomistaja ja tai sitä vuokralaisena viljellyt. No tilannehan ja päöätös oli kerrassaan järjetön varsinkin suomalaiseen kulttuuriin missä peltojen vuokrasopimukset ovat lyhyitä ja maanomistuksella aivan omanlainen historiansa. Ja lisäksi maanomistajahan ei edes voinut vuokrasopimusta tehdessään tietää, että hän menettäisi tukioikeutensa omaan maahansa ja tukioikeus menisikin maan vuokranneelle. Ja näin myös siinäkin tapauksessa, että suomalaiseen tapaan lyhyt vuokrasopimus umpeutuisi. Eli maanomistajalle jäisi maa ilman tukioikeutta ja vuokralainen vei tukioikeuden ilman maata. Tukioikeuden saanut voisi sitten käyttää tukioikeutta muualla tai vaikkapa myydä sen. Eli itseasiassa omistajaksi vaituikin vuokralainen. Ei mene minun järkeeni eikä varmaan muidenkaan ja onni, että nyt asia on saamassa jotain järkeä.

No tuon lainsäädännön järjettömyyttä yritettiin korjata kirjaamalla lakiin, että vanhoissa vuokrasopimuksissa ”tukioikeus siirtyy kauden päättyessä vuokranantajalle, ellei sopimusta jatketa tai osapuolten välillä ole sovittu muuta eikä vuokranantaja saa korvausta niin sanotusta kansallisesta varannosta”.
Nyt siis EU on vaatimassa tämän käytännön purkamista ja sitä on minusta mahdoton hyväksyä. Nyt valiokunta ehdottaa eduskunnassa, että kiistapykälän sijalle lakiin kirjattaisiin mahdollisuus sovitella tukioikeutta vuokraajan ja vuokranantajan välillä. Toivotaan, että se jollain tavalla voisi toimia. Pahaa kuitenkin pelkään.

Nyt kuitenkin töiden pariin. Tänään maanantaina poikkeuksellisesti istuntopäivä eduskunnassa ja paljon muutakin. Illalla sitten takaisin Lopelle kunnanasioita hoitamaan.

….

Tänään Verkkoapilassa nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman johtaja Georg Henrik Wrede otti kantaa meidän lakivaliokunnassa paraikaa käsittelyssä olevaan alholilainsäädännön uudistamiseen. Wrede haluaisi nettilehden mukaan kieltää nyt alkoholin mainonnan ja hänen mielestä meidän pitäisi nyt lakivaliokunnassa ”tarttua mahdollisuuteen rajoittaa alkoholin mielikuvamainontaa”. Mielenkiintoinen esilletulo tässä vaiheessa ja mielenkiintoinen vastuunheitto lakivaliokunnalle tällaisessa asiassa. Meillä varmasti jokaisella on oma mielipide alkoholimainontaan ja varmasti asia saataisiin johonkin kuosiin tässäkin valiokunnassa, mutta ehkäpä kuitenkin jos näin isoon uudistukseen nyt lähdettäisiin niin asia vaatisi uuden valmistelun ennen muuta sosiaali- ja terveysministeriön toimesta ja aivan erilaisen läpikäynnin ja asiantuntijakuulemisen eduskunnassa. Tämä on siis minun henkilökohtainen mielipide, enkä siis itse olisi tällä tavalla lähdössä muuttamaan hallituksen esitystä.

Itseasiassa on syytä muistaa, että jo nykyiselläänkin alkoholin mainonta on kielletty kohdistamasta alaikäisiin. Nuoria ei saa käyttää mainonnassa jne. Ja tässä lainsäädännössä mikä nyt esillä ja käsittelyssä on toimenpiteen kuitenkin kohdistettu nimenomaan alkoholirikoksiin. Tuo mainonta problematiikka on oma iso juttunsa ja vaatii minusta aivan erilaisen valmistelun ja käsittelyn. Mutta asian käsittely jatkuu lakivaliokunnassa ja varmasti julkinen keskustelukin jatkuu. Se on aina hyväksi.

Tänään eduskunnassa keskustelimme myös alkoholista. Tänään esillä salissa oli jälleen hallituksen esitys viinaveron korotuksesta nyt 10 prosentilla. Tämä viinaverokeskustelu on aina sellainen missä osa haukkuun aiemmat toimet totaalisen vääriksi ja juuri nyt tehtävät muutokset riittämättömiksi. Niin tänäänkin. Minusta viinaveron liikkumavaran kanssa pitää olla huolellinen ja tarkka ja siksi korotukset on syytä tehdä juuri näin asteittain. Liikkumaravara syntyy vain ja ainoastaan EU:sta ja esityisesti Virosta. Hinnan pitää Suomessa pysyä sellaisena, että se ei ruoki salakuljetusta ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Roima hintaero Viron ja Suomen välillä johtaisi väistämättä tähän. On kuitenkin ehdottoman totta, että viinan hinta on paras keino hillitä viinan haittoja, mutta se ei siis kuitenkaan ole ainoa eikä loputtomiin hyödynnettävissäkään. Tutkikaapa hieman esimerkiksi sitä mitä Suomessa aikanaan kieltolain aikaan viinankäytössä tapahtui. ”Kieltolain (1919–1932) aikaan virolaista spriitä tai kansanomaisemmin pirtua salakuljetettiin Suomeen miljoonia litroja”. Näin kirjoittaa Jaakko Kemppi A-Klinikkasäätiön nettisivuilla. Ja jatkaa ”Kieltolain haitat olivat hyötyjä suuremmat, sillä viinan salakuljetusta ja kulutusta ei tullin takavarikoinneista huolimatta kyetty estämään. Vuonna 1930 takavarikoitiin yli miljoona litraa spriitä. On lähes mahdotonta arvioida, miten paljon lopulta pääsi kulutukseen. Eräiden arvioiden mukaan viinaa saatiin takavarikoitua vain 10–20 prosenttia. Joka tapauksessa vuosikulutus asukasta kohden kasvoi tuntuvasti. Ennen ensimmäistä maailmansotaa kulutus oli noin 1,4 litraa ja kieltolain aikana sen on väitetty kohonneen lähes kahteen litraan.”

”Salakuljetus kasvoi vuosittain ja paisui lopulta niin laajaksi, että viranomaiset olivat voimattomia. Lisäksi korruptio ja rikollisuus lisääntyivät jatkuvasti koko yhteiskunnassa, koska suuri osa kansasta suhtautui salakuljetukseen ymmärtävästi, jopa myönteisesti. Edelleen pirtulla oli negatiivinen vaikutus Suomen ja Viron suhteisiin. Eräät poliittiset tahot syyttivät suoraan Viroa koko ongelmasta. Silti Viro ei suinkaan ollut ainoa valtio, josta alkoholia salakuljetettiin Suomeen. Suuria eriä tuotiin myös Saksasta, Puolasta ja ylipäätään Itämeren alueen maista, joissa kieltolaki ei ollut voimassa.”

Lainaukset siis FT ja joensuulaisen historiantutkijan Jaakko Kempin kirjoituksesta, joka siis hyvin osoittaa, että kohtuus kaikessa.

Itse kannatan ehdottomasti oikeanlaista hintaa. Se on oikeassa suhteessa Viroon ja EU:hun. Samaan aikaan olisin itse valmis miettimään myös kaksiverojärjestelmää jossa valvonnan alla viinaa myyvät ravintolat voisivat saada juomat pienemmällä viinaverolla. Näin voisimme saada ravintoloissa hinnat hieman alemmiksi ja käytön siirtymään takaisin kotona juoduista pohjista ja kossupulloista valvotumpaan ympäristöön ravintoloihin. Nykyinen hintajärjestelmä ei siihen kannusta. Mutta summa summarum kyllä ehdottomasti tärkeää on myös valistustyö ja siihen pitää panostaa. Siinä vastuuta pitää antaa lisää kouluille, mutta ennen muuta jälleen kerran perheiden pitää herätä. Sitä ravistelua suomalainen yhteiskunta kaipaa.

Tänään illalla kokoonnuimme ensimmäistä kertaa yhteen kaikkien uusien valtuutettujen kanssa. Illan tavoitteena hieman tutustuttaa joukkoamme toisiimme ja myös keskustella tulevasta. Mukava ilta ja olen vakuuttunut, että edessä hieno nelivuotiskausi hyvien päättäjien kanssa.

Kommentit