Eilen saimme murheellisen uutisen, kun kotijärveltämme kantautui tieto veneonnettomuudesta. Lauantaina samainen purjevene ihastutti järvellä ja illalla sitten suru-uutinen kertoi haverista. Vesi oli kylmää ja ilma vielä kylmempää ja kova tuuli vielä. Toisenlaisena päivänä ei varmaankaan näin olisi käynyt tai joku meistä olisi kuullut. Voimia uhrin omaisille ja kaikille joita tapahtuma on läheltä koskettanut. Järvetkin ovat petollisia.
Tänään sitten päivä jälleen Hämeenlinnassa. Nämä maanantai menevät aikalailla tehokkaasti täällä kotimaakunnassa. Loppi, Riihimäen seutukunta ja Hämeenlinnan seutu työllistävät lähes viikottain ja lähin seutu milteimpä päivittäin ja sitten Forssan seutu ja Päijät-Hämekin useamman kerran kuukaudessa. Olen todella tyytyväinen, että verkosto on kasvanut sellaiseksi, että yhteydenottoja tule säännöllisesti läpi koko vaalipiirin ja työtä siis näin riittää. Sitä vartenhan tässä ollaan.
Mutta tänään siis Hämeenlinna torille ja siellä Hämeenlinnan Työsillan HäTy:n tilaisuuteen puhumaan ja tapamaan ihmisiä kello 12-13. Sen jälkeen pari tapaamista Hämeenlinnassa ja näin saadaan päivä jälleen tehokkaaseen käyttöön.
Oma puheenvuoroni Hämeenlinnan torilla tullee käsittelemään nuoria, nuorisotyttömyyttä ja siihen läheisesti liittyviä asioita. Fakta on, että haasteellisesta tilanteestamme huolimatta nytkin valtaosa maamme nuorista voi hyvin. Mutta valitettavasti meillä on kuitenkin yhä enemmän myös niitä nuoria, joilla ei mene hyvin. Sulkeutuneisuus, yksinäisyys, kiusaaminen ja voimattomuus ovat monen nuoren arkipäivää ja tähän on monia eri syitä ja kaikkea ei varmasti edes tiedetä. Nuorten syrjäytyminen onkin aikakautemme mielestäni pahin ja myös pitkäaikainen ongelma, johon tulee vastata sen vaatimalla vakavuudella. Itse asiassa olisi pitänyt tehdä jo paljon edellisen laman jälkeen, aina tähän päivään asti. Siksi usein olenkin ihmetellyt, että miksi vahvan nousukauden aikaan mm. edellisella hallituskaudella ei tähän asiaan puututtu. Itseasiassa silloin jätettiin tyytyväisenä tärkeimmät vaalilupaukset juuri tältä saralta täysin toteuttamatta. Yksi sellainen minkä hedelmää nyt kannamme on peruskoulu ja sen laatuun panostaminen. Edellinen hallitus lupasi SDP:n ja keskustan johdolla mm. sen, että peruskoululaisten ikäryhmien pienentymisestä säästyvät varat ohjataan takaisin perusopetuksen laadun parantamiseen. Asia kirjattiin myös punamulta hallituksen hallitusohjelmaan, mutta sinne se jäi muste haalistumaan. Lupaus jäi toteuttamatta täydellisesti ja rahat valutettiin kaikkeen muuhun, muka tärkeämpään. Me teimme saman lupauksen 2007 vaaleissa ja kirjasimme sen myös nykyiseen hallitusohjelmaan ja nyt lupaus on pidetty ja 80 miljoonaa euroa on ohjattu POP-ohjelman kautta perusopetuksen laadun parantamiseen mm. opetusryhmien eli luokkakokojen pienentämiseen, erityisopetuksen laadun kehittämiseen, tukiopetukseen, koulujen kerhotoiminnan elvyttämiseen jne. Olen vain miettinyt, että mikä olisi nyt nuorten tilanne jos tällaisiin toimiin oltaisiin jo ryhdytty 2000-luvun alkupuolella. No se ei pohtimalla miksikään tule ja siksi on parempi toimia nyt kun ei milloinkaan.
Nuorten syrjäytymistä pyritään nyt siis ehkäisemään kaikin mahdollisin keinoin. Tämä on erityisen tärkeää syrjäytymisvaarassa olevan nuoren kannalta, mutta asialla on myös toinen puoli. Jokainen täydellisesti ”menetetty” eli yhteiskunnasta täydellisesti ja pysyvästi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle jopa 1,1 miljoonaa euroa. Valtiontalouden tarkastusvirasto on laskelmillaan todennut, että vuodessa menetetty nuori maksaa 27 500 euroa. Ja hei näitä nuoria on paljon. Syrjäytymisestä tuleva lasku on siis suuri, mutta ennen muuta se on aina inhimillisesti vielä suurempi tragedia. Nyt siis käärimme hihat ja jatkamme töitä pitääksemme kaikki nuoremme elämän pyörässä. Sen olemme velkaa maamme tulevaisuudelle.
Luvut kertovat nimittäin karua kieltään arkipäivästä. Nuorten työttömyysaste oli viime vuoden lopulla n. 20,3 %. Tässä joukossa suurimpina ovat peruskoulun suorittaneet noin 10 000 nuorta ja ammattikoulun suorittaneet 18 200 nuorta. Myös ylioppilaita ja korkeakoulutettuja nuoria on työttömänä tuhansia. (yo 4000 ja kk 1200)
Ja ongelmana ei ole ainoastaan työttömäksi joutuneet, vaan esimerkiksi vuonna 2007 perusopetuksen jälkeisten opintojen ulkopuolelle jäi lähes 4 prosenttia nuoristamme. Ja sen jälkeen vielä ammattikoulutukseen päässeistä nuorista keskeytti yli 10 prosenttia opintonsa ja lukio-opinnotkin jäi kesken 4,2 prosentilla. Joka vuosi opintonsa keskeyttäneitä nuoria on siis yli 15 000.
Ja ongelmia on myös varttuneempien nuorten, jo täysikäisten keskuudessa. Esimerkiksi armeijan kutsunnoista jää pois noin 20 prosenttia ikäluokasta ja sinne tulleista sitten keskeyttää varusmiespalveluksen 15 prosenttia ja siviilipalveluksen jopa 30 prosenttia. Tilanne on siis vähintään haastava.
Samaan aikaan tänä keväänä kouluun hakijoita oli jälleen ennätyksellisen paljon. Toisen asteen koulutukseen oli yli 100 000 hakijaa, joista 67 000 ammatilliseen koulutukseen. Ammatillinen koulutus kiinnostaa. Tänä vuonna hakumäärä kasvoi jälleen 5000:lla.
Tarvitsemmekin tulevaisuudessa entistä enemmän osaajia monille aloille. Nimenomaan ammattilaisia. Kädentaitajia. Osaajia. Tekijöitä. Tähän haasteeseen onkin vastattu ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisätty vaalikaudella 8 400:lla (5%), ja paikat on suunnattu työvoimatarpeen mukaan kasvukeskuksiin. Tämä siis sen takia, että koulutuksen saaneet nuoret myös pääsisivät töihin. Ei ole järkeä kouluttaa ketään työttömäksi. Eilen MTV3:sen Kymmenen Uutiset kertoi tästä hyvän esimerkin. Pääkaupunkiseudulla AMK-koulutetut palvelualalle valmistuvat työllistyvät hyvin ja jopa vakinaisesti suoraan koulun penkiltä.
Viime syksynä meillä eduskunnassa hyväksytyssä talousarviossa tehtiinkin erityinen 50 miljoonan euron panostus nuorten työllisyyden tukemiseen ja työttömyyden ehkäisyyn. Tällä rahalla panostetaan mm. neuvontaan, työvoimakoulutukseen, oppisopimusmahdollisuuksiin ja etsivään nuorisotyöhön.
Tällä hallituskaudella nuorten hyvinvointiin on ohjattu myös varoja monin eri tavoin, esimerkiksi perusopetukseen ja opintojenohjaukseen panostamalla, opintotuen uudistamisella ja tasokorotuksilla, vakinaistamalla erinomainen ammattistartti-kokeilu koko maan kattavaksi, kehittämällä joustavaa perusopetusta erityisen opetuksen rinnalla, vain muutamia mainitakseni. Myös lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa etsitään nyt aivan uudenlaisella aktiivisuudella keinoja nimenomaan nuorten syrjäytymisuhkien ja pahoinvoinnin varhaiseen puuttumiseen ja tukeen.
Yksi osa tätä syrjäytymisenvastaista työtä oli heti kuluvan vuoden alusta eduskuntaan tuotu hallituksen esitys nuorisolain muutoksesta. Ehkäpä juuri tämän lain numero HE1/2010 eli Hallituksen esitys numero 1 vuonna 2010, kertoo asian tärkeydestä ja arvostuksesta nykyhallituksessa. Muutoksella pyritään vaikuttamaan erityisesti niihin nuoriin, joilla on toisen asteen opinnot kesken tai kokonaan suorittamatta. Päätavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa tukea, ja myös tehdä avun hakeminen mahdollisimman helpoksi. Ei riitä, että tarjoamme palveluita, vaan nuorten täytyy ne löytää. Itse asiassa niitä pitää tarjota ja jopa positiivisesti tyrkyttää.
Nuorten työllistymiseen keskittyy myös tänä kevään eduskunnan hyväksymä lisätalousarvio. Tavoitteena on saada edelleen 15 000 työttömälle tai syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka. Miten tämä sitten tehdään?
Uudella Sanssikortilla valtio sitoutuu maksamaan osan nuoren palkasta ja myös kunnille on oma palkkatukijärjestelmä. Nuorten yrittäjien alkua tuetaan. Luodaan 700 uutta työpaikka nuorille, ja veikkausvoittovaroilla edistetään lähes 5000 nuoren työllistymistä esim. liikunnan ja nuorisotyön aloilla. Myös työvoimakoulutukseen ja erilaisiin valmentaviin koulutuksiin saadaan työttömille nuorille lisää paikkoja.
Hienona pidän myös sitä, että saamme lisättyä ammatillisen koulutuksen paikkoja edelleen 1000, ja myös ammattistarttikokeilua jatketaan. Myös kansanopistot ovat mukana työssä, opiskelijaviikkoja lisätään ja opintoseteleitä jaetaan. Myös erityisen suosittu vaihtoehto, oppisopimuskoulutus saa yli tuhat paikkaa lisää. Toivottavasti nämä käytetään täysimääräisesti hyväksi.
Paljon on siis saatu tehtyä, mutta kuten kaikki tiedämme, ongelma ei missään nimessä ole ratkaistu. Jokainen työtön tai syrjäytynyt on liikaa. Tehdään siis töitä, että tämän taantuman jättämät arvet jäävät mahdollisimman pieniksi hyvinvointiyhteiskuntaamme.
Tässä vielä hieman faktaa lukuina tämän hetken tilanteesta:
-Nuorten työttömyysaste 20,3 % (2009)
– perusopetus n. 10 000
– ylioppilaat n. 4000
– ammattikoulu 18 200
– korkeakoulu 1200 (alle 25v.)
– keväällä 2010 yhteishaussa 2. asteen koulutukseen yli 100 000 hakijaa, joista 67 000 ammatilliseen koulutukseen (+5000)
– ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja lisätty 8 400:lla (n. 5%), alueellisen työvoimatarpeen mukaan, kasvukeskuksiin (vaalikauden aikana)
– vuoden 2010 talousarviossa erityinen 50 miljoonan euron raha OPM:lle ja TEM:lle, nuorten työllisyyden tukemiseen ja työttömyyden ehkäisyyn (neuvonta, koulutus, oppisopimus, etsivä nuorisotyö yms.)
– lisätalousarviossa 2010 lisätään valmentavaa työvoimakoulutusta ja suunnataan neuvontaa nivelvaiheisiin, varoja nuorten yrittäjyyden tukemiseen ja vastavalmistuneiden palkkaukseen 15 000 nuorelle työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka
– palkkatukiseteli: 4 460 työtöntä nuorta saa työpaikan (SANSSI)
– nuoren yrittäjän starttipaketti: 800 nuorelle
– ohjauspalveluihin liittyvään valmentavaan koulutukseen pääsee lisäksi 810 työtöntä nuorta
– kunnille suunnatulla palkkatuella työtä 610 nuorelle
– 600 uutta työpaikkaa nuorille
– työvoimakoulutukseen (tutkinto- tai osatutkintotavoitteeseen taikka esim. muuntokoulutukseen) 1 400 henkilöä lisää
– metsähallituksen luonnonhoitotöitä ja kaupunkipuistojen hoitotöitä 100 hengelle
– veikkausvoittovaroilla edistetään 4 700 nuoren työllistymistä tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön aloilla
– ammatillinen koulutus/ammattistartti 1 000 lisäopiskelupaikkaa
– vapaan sivistystyön oppilaitokset ja kansanopistot: 300 opiskelupaikkaa lisäämällä opiskelijaviikkoja ja opintoseteleitä
– oppisopimuskoulutus: 1 250 opiskelupaikkaa (osa palkkatuettua)
Eli paljon tehty ja paljon pitää vielä tehdä. Nyt ei sanat ja puheet riitä vaan tarvitaan nimenomaan tällaista ajassa elävää ja tehokasta toimintaa. Tässä on työtä ja tehtävää meille kaikille niin valtion tasolla kuin jokaisessa kunnassa. Myös yritykset ja kodit pitää saada tähän työhön mukaan.
Mutta nyt kello jo sen verran, että pakko kääntää auton nokka kohti Hämeenlinnaa. Toivottavasti mahdollisimman monen kanssa tavataan sielläkin ja muutenkin näistä asioista mielelläni palautetta ja kommentteja otan vastaan. Ideat ja ajatukset ovat enemmän kuin tervetulleita.
Niin ennen kuin lähden niin ei voi kuin ihmetellä millaisissa käsissä eduskunnan talousvaliokunta on. Eilen sen puheenjohtaja SDP:n Jouko Skinnari totesi, että hallitus sai aloittaessaan vahvan valtiontalouden, mutta veronkevennyksillä on romutettu valtion ja kuntien talous. Olen huolestunut jos talousvaliokunnan puheenjohtaja ei ymmärrä ja ole huomannut lainkaan poikkeuksellista maailmanlaajuista taloustaantumaa. Se on syy vaikeaan tilanteeseen ja hallituksen mm. veropolitiikka on pitänyt maamme edes jollain tavalla liikkeellä ja estänyt Euroopan yhdellä kovimmista elvytyksistä talouden täydellisen syöksyn. Ehkäpä tässä nyt kuitenkin huonoa omatuntoa kolkuttaa se, että edellisessä hallituksessa ulkopuolelta ilman hallituksen työtä syntyi hyvää kasvua jota ei osattu silloin hoitaa ja käyttää oikein. Sitäkin satoa saamme nyt kantaa.
Itse olen keskustan puheenjohtajaehdokas ministeri Mauri Pekkarisen kanssa samaa mieltä, että nyt pitää nimenomaan huolehtia työllisyydestä leikkauspuheiden sijaan. Nyt pitää luoda kasvua. Sitä kasvua mikä vielä edellisen hallituksen aikaan tuli kuin itsestään.
Pekkarinen esitti pitkää jopa yli seuraavan vaalikauden ulottuvaa talouden selviytymisohjelmaa. Tällaista varmasti tarvitaan ja siinä talkoissa olisi paikkaa myös vasemmisto-oppositiolle. Tarvitaan siis mm. SAK:n esittämiä panostuksia työllisyyden hoitoo, mutta myös EK:n esittämiä yritysten työllistämistä helpottavia toimia. Tällaiselle minä annan mielelläni oman pienen tukeni.
Mutta nyt jo kohta kiire, jos en lopeta. Matkaan.
….
Kiitokset HäTy:lle hienosta tilaisuudesta Hämeenlinnan torilla. Hämeenlinnan tori on kesäisin aivan upea paikka ja torikahvilat toimii ja tällaisina aurinkoisina päivinä väkeäkin riittää. Tänään paikalla myös kahdeksan kansanedustajaa. Oli myös mukava tavata sukulaismies Tarmo Palonen ja syyskesäksi jo suunnitteilla seuraava Hilma ja Vihtori Heinosen -sukukokous Hämeenlinnan Lammille. Katsotaan miten kalenteri periksi antaa, kun hieman pahalta viikonlopulta näyttää.
Mutta Hämeenlinnan Työsillan HäTy:n tilaisuudessa esillä monet ajankohtaiset asiat ja itse siis nostin vahvasti esille nämä nuorison asiat ja nuorisotyöttömyyden. Mutta niin kuntien päätöksenteko kuin maaseudunkin palvelut esillä ja monet muutkin asiat.
Nyt kunnanhallitusryhmä jo takana ja vartti itse kokouksen alkuun. Siis kahvi ja sitten kokoukseen.
….
Kello jo yli yhdeksän ja aika jälleeen päättää päivä täälläkin. Kunnanhallitus nyt takana ja asiat kohtuullisesti eteenpäin. Kuljetuspuolenkilpailutuksissa vielä kunnanhallitus halusi tarkistaa muutamat hankintalain tulkinnat ja niistä osa siirtyi seuraavaan kokoukseen, mutta muuten kaikki eteenpäin. Lisäasioina kokoukseen tuotiin jälleen pari omakotitalotonttikauppaa ja varauksiakin ihan kivasti lisää nyt myös mm. Marjarinteeltä Launosista. Vetoa siis näyttää jälleen olevan. Huomiseen.