Keskustelu lakkojen ympärillä on jatkunut tänä keväänä varsin kiivaana. Erikoista keskustelussa on ollut se, että myös laittomat lakot saavat kannatusta poliittisiltakin puolueilta. Itse olen kirjoittanut laittomista lakoista täällä aiemminkin ja mm. siitä miten niiden aiheuttamat kustannukset ja menetykset eivät ole missään sopusoinnussa niistä tulleiden rangaistusten, sakkojen, suhteen. Onneksi sentään puolueista keskusta, kokoomus, kristillisdemokraattit ja myös yllätysylläty perussuomalaiset ja jopa vihreätkin ovat valmiita nyt arvioimaan uudelleen laittomien lallojen sakkojen tasoa. Mutta sen sijaan SDP ja Vasemmistoliitto eivät näytä ymmärtävän mitä eroa on laillisilla lakoilla ja laittomilla lakoilla.
Työrauhavelvoitteiden rikkomisesta mennyt talvi on ollut karmea esimerkki. On erikoista, että työrauhasta on sovittu ja työehdoista on sovittu ja laissa työrauhan rikkominen on säädetty rangaistavaksi, mutta tällaiselle toiminnalle annetaan osassa puolueissa ainakin jonkinasteinen hiljainen hyväksyntä. Laissahan todetaan, että lakko on laiton silloin kun se kohdistuu voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiin ja sen toteuttajana on nimenomaan sopimuksen hyväksynyt taho. Liäskis aiotuista työnseisauksista ja myös suunnitelluista lakoista on ilmoitettava ennakkoon aina kaksi viikkoa ennen, mutta ei tuokaan ole pitänut.
Kun kyseessä on siis laiton lakko niin siitä voidaan määrätä hyvityssakko, joka kohdistuu työntekijöiden yhdistykseen, ei siis laittomassa lakossa olleisiin työntekijöihin. Ennimmäismäärä hyvityssakossa on 28.300 euroa. Mutta sitten esimerkki mikä laittoman lakon vaikutus on arkeen. Muistamme hyvin viime joulukuulta lentokentältä laukunkäsittelijöiden laittoman lakon. Se aiheutti Finnairille yli 6 miljoonan euron vahingot ja valtavasti vahinkoa ja haittaa myös lentoliikenteen käyttäjille. Laiton lakko tiesi siis sakkoja ilmailualan unionille. Summa oli huikea 13 000 euroa. Voi hyvin siis kysyä onko tällaiset laittomista lakoista annetut hyvityssakkot missään suhteessa aiheutettuun vahinkoon. Jokainen voi itse pohtia.
Paperiliiton joulukuussa 2003 järjestämä vuorokauden lakko aiheutti sen sijaan yrityksille noin 49 miljoonan euron kustannukset ja vuotta myötemmin 2004 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n lähes pariviikkoinen laiton lakko aiheutti esimerkiksi pelkästään yhdelle bussiliikennettä harjoittavalle yhtiölle puolen miljoonan euron menetykset. Työtuomioistuin totesi nämä lakot lakot laittomiksi ja sen myötä määräsi asianomaisille ammattiliitoille hyvityssakot työrauhavelvoitteen rikkomisesta.
Itseasiassa kaikissa Pohjoismaissa on käytössä jonkinlainen vahingonkorvausmenettely näiden laittomien lakkojen varalta. Menettelyssä yleensä arvioidaan vahingonkorvauksen suuruutta määritettäessä lakon aiheuttamat vahingot yrityksille ja ainakaan Tanskassa, Norjassa tai Ruotsissa vahingonkorvauksilla ei myöskään ole ylärajaa. Yhtenä esimerkkinä voisi todeta, että Ruotsissa tuomitut korvaukset ovat olleet pieniä, mutta myös lakot ovat olleet lyhyitä, mutta sen sijaan Tanskassa yksittäinen liitto on joutunut maksamaan jopa 2,7 miljoonan euron vahingonkorvauksen ja Norjassakin suurin tuomittu korvaus on ollut 123 000 euroa. Eli meillä hyvityssakot ovat olleet siis huomattavasti muita Pohjoismaita pienempiä ja suurimmillaankin sakko on ollut niin pieni, ettei se välttämättä johda lakon päättymiseen, ja mahdollistaa myös sen, että jo useaan kertaan laittomaksi tuomittu lakko voi edelleen jatkua.
Tärkeää on myös muistaa sekin, että nämä hyvityssakot ja niihin liittyvät oikeudenkäyntikulut vähentävät liittojen muita edunvalvontavaroja. Voisi hyvin kysyä, että hyväksyvätkö kaikki ammattiliittojen jäsenet rahojensa käytön kerta toisensa jälkeen sakkoihin ja oikeudenkäynteihin?
Suomessa voimassa oleva työlainsäädäntö on muuten päivitettyä, mutta työehtosopimuslaki ja työriitojen sovittelusta annettu laki ovat peräisin 1940- ja 1960-luvuilta. Työmarkkinasääntelyä uudistetaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Yhteistyössä siis. Olen vahvasti samaa mieltä vastuullisten puolueiden kanssa siitä, että nämä laittomista lakoista annettavat sakot on otettava uuteen tarkasteluun. Olen Keskustan Timo Kallin kanssa samaa mieltä, että nykyiset sakot eivät hillitse lakkoihin ryhtymistä ja että ”laittomista työtaistelutoimista pitää seurata asianmukainen ja oikeudenmukaiselta tuntuva seuraus”. Niin, että työrauha säilyy sopimuskausilla ja pelisääntöjä noudatetaan niin työnantajien kuin työntekijöidenkin puolelta. Se on kaikkien yhteinen etu.
Lakko-oikeus on siis aivan eri asia kuin mahdollisuus laittomiin lakkoihin. Se on tässä keskustelussa syytä muistaa ja pitää erillään. Nyt puhutaan laittomista lakoista.
Kun tässä nyt nostin pääsiäisenä esille tuon laittomien lakkojen ongelman niin kommentoin samalla myös toista ajankohtaista asiaa. Varapuheenjohtajamme Sampsa Kataja ilmoitti puolueemme kannattavan pienimpien pääomatulojen verovapautta samaan aikaan kun ilmassa on painetta pääomatuloveron nostamiseksi yhdellä tai kahdella prosenttiyksiköllä. Olen täysin samaa mieltä. Näiden pienten pääomatulojen vapauttaminen verosta tekisi hyvää maallemme. Se nimenomaan Katajan sanoin ”kannustaisi omistamaan suomalaista omaisuutta”. Samaan aikaan on tärkeää myös pitää huoli siitä, että yritysten toimintaedellytykset ja työpaikat voidaan turvata Suomessa jatkossakin. Olenkin tyytyväinen, että kaikilla hallituspuolueilla, mutta myös SDP:llä on valmiutta laskea yritysten voitostaan maksamaa yhteisöveroa. Ja tärkeää on myös se, että työverotusta ei nyt olla kiristämässä. Se olisi maamme kasvun kannalta väärä askel.
Mutta tämä asia tullee hoitaa suurempana kokonaisuutena niin kuin valtiovarainministeri Jyrki Katainen on linjannut. Hänhän totesi, että olemme valmiita myös pääomaveron korotukseen, mutta vain osana verojärjestelmän suurempaa uudistusta. Tärkeää on muistaa sekin, että tällä pääomatuloveronkorotuksella ei maatamme pelasteta. Yksi prosenttiyksikkö lisää on 50 miljoonaa, kaksi on sata miljoonaa euroa. Pääomaveroa peritään siis mm. myyntivoitoista ja vuokratuloista nykyisin 28 prosentin mukaan. Mutta tällaisilla toimenpiteillä voidaan lisättä ihmisten oikeudenmukaisuudentunnetta ja näin minäkin koen.
Mutta keskustelu jatkuu ja hyvä niin. Jatketaan me nyt vielä päivä pääsiäisen viettoa. Niin kuin eilen kerroin niin leppoisissa tunnelmissa tämäkin päivä. Kummitytön kymppisynttärit ja ystäväperheen kyläily illalla. Mitä parhainta.
…..
Hieno päivä takana ja pääsiäinenkin. Juuri hämeenlinnalainen ystäväperhe lähti kotimatkalleen ja päivällä saimme nauttia kummitytön syntymäpäivistä Lopen Joentakana. Päivässä siis paljon hyvää ja muisteltavaa vielä pitkäksi aikaa. Mutta huomenna sitten näitä ladattuja akkuja todenteolla tarvitaankin. Täysi eduskuntaviikko jälleen edessä ja asioita kasaksi asti odottamassa mm. valiokunnassa ja varmasti myös tuo Tiura-case tulee värittämään alkavaa viikkoa. Lehdet ovat olleet aktiivisesti yhteydessä asiasta, mutta itse en ole asiaa halunnut kommentoida. Olisi populististä nyt lähteä jeesustelemaan asiaa mistä ei tiedä kuin sen mitä lehdissä ja uutisissa tipoittain on kerrottu. On oleellista kuka aloitti loikkauskeskustelun, mutta yhtä oleellista on lähtikö siihen toinen osapuoli mukaan. Millä tavalla keskustelu jatkui tai miten yksiselitteisesti se katkaistiin. Oli kyse sitten kummasta osapuolesta tahansa. Siksi haluan odottaa selvitykset tulevalta torstailta eduskuntaryhmästä ja sen jälkeen on varmasti kommenttien ja ratkaisujenkin aika. Joku niitä varmasti tekee.