Poikkeuksellisen pitkät valtiopäivät käynnistyvät siis tällä viikolla keskiviikkona. Kevät ja alkava istuntovuosi kestää siis aina vuoden 2011 kevääseen asti, kun seuraavat eduskuntavaalit siirtyvät maaliskuulta kuukaudella eteenpäin huhtikuulle 2011. No itseasiassa ei tämä teetä työtä kuin yhden lainkäsittelyn verran lisää, mutta muuten alkava vuosi tullee olemaan tiukka, vaativa ja pitkä. Vastuullisuutta tarvitaan.
Yksi tarkimmin seurattavia asioita on varmasti talouden kehittyminen ja työttömyysluvut. On tärkeää nyt nostaa aivan ehdottomaksi ykkösteemaksi työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden ehkäisy. Tähän valtiovarainministeri Jyrki Katainen jo lupasikin kiireisen ensimmäisen lisäbudjetin heti nyt alkuvuodesta.
Miten talous sitten tulee kehittymään niin siitä on erilaisia arvioita. Viimeisimmät uutiset lupailevat jo hieman parempaa ja käänne on jokatapauksessa jo tapahtunut. Tosin on mahdollista, että talous käyttäytyy ns. tuplaveen tapaan eli nyt nousun alettua tullee jälkijäristys ja uusi niiaus. Toivotaan, että niin ei käy.
Valtiovarainministerin viimeisimmän suhdannekatsaukse 18.12.2009 mukaan tämän vuoden BKT:n kasvu olisi noin 0,7 prosenttia ja ensi vuonna 2011 kasvu olisi 2,4 prosenttia. Työttömyydessä luvut vielä pahenevat ja rumimmat luvut nähtäneen tulevana keväänä. Työttömyysaste olisi tänä vuonna 2010 keskiarvona noin 10,5 %. Kevään suurempia työttömyyslukuja tasoittaisi siis ensi syksy, jolloin työttömyyden arvioidaan helpottavan ja vuonna 2011 tämän hetken arvioiden mukaan pitäisi päästä kymmenen alle noin 9,6 prosenttiin.
Itseasiassa tänään maanantaina helmikuun ensimmäisenä päivänä saamme lisää tietoa, kun julkistetaan ylijohtaja Jukka Pekkarisen raportti, jossa arvioidaan julkisen talouden tilaa tällä vuosikymmenellä. Tämän tulee olemaankin kova paikka. Vaikka suuri laiva onkin nyt kääntynyt kohti myötätuulta niin julkinentalous heikentyy sekä nykyisen taantuman että jatkossa ikääntymisen vuoksi. On kiistatta totta, että sen tasapainottamiseksi on pystyttävä tekemään rakenteellisia uudistuksia, kuten palvelurakenteen tehostaminen ja työurien pidentäminen.
Iso kysymys on sitten myös verotus. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmä tekee työtä paraikaa verotuksen kokonaisuudistuksen parissa. Ryhmän aikataulu on asetettu kuluvan vuoden loppuun, mutta on myös puhuttu siitä, että joitain esityksiä voitaisiin saada pöytään jo aiemminkin. Ehkä jopa koko työryhmäraportti kokonaisremontista. Valtiovarainministeri, puheenjohtajamme Jyrki Katainenhan on todennut, että verojärjestelmän uudistaminen voisi tulla kyseeseen vielä tämän hallituskauden puolella ja tätäkin silmällä pitäen olemme myös omassa puolueessamme perustaneet työryhmän tekemään esitystä kokoomuksen painotuksista verotuksen tulevaisuudessa. Ryhmää johtaa luonnollisesti Katainen itse ja vaikka verotuksesta onkin pääasiassa kyse niin olemme nostaneet ryhmän tehtäväksi hyvinvointivaltion pelastamisen. Se on nyt kokoomuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä tämän taantuman kourissa.
On tärkeää keskustella nyt kokokonaisuudesta ja esimerkiksi Vihreiden puheenjohtajan Anni Sinnemäen tekemiin heittoihin ei saisi olla varaa. Sinnemäkihän puhui täydellisen tietämättömästi yritysten verotuksesta tammikuulla.
Sinnemäkihän vaati loppua listaamattomien yritysten maksamiin osinkoihin. Totuudesta ei välitetty vaan tiedote oli tehty kansaanmeneväksi antaen kuvan, että edelleen työtuloja kikkailtaisiin verovaipaiksi osingoiksi. Populismillä ei ole siis rajaa.
Sinnemäki jätti kertomatta järjestelmän kokototuuden. Usein populismi perustuukin juuri tähän. Ennen kuin osinkoihin päästään käsiksi eli osinkoa voidaan maksaa on yrittäjä maksanut veroa yrityksen kautta jo yli 350.000 euroa. Vihreiden verovapaaksi väittämää osinkoa voidaan nostaa siis vasta, kun yhtiön nettovarallisuus on 1.000.000 euroa. On huomattava, että jotta yritys voi ylipäänsä maksaa osinkoa, sen on tehtävä voittoa, jota jo siis verotetaan yrityksen tasolla 26 prosentin yhteisöverokannan mukaan. Yhteisöveron maksamisen jälkeen listaamattomien yritysten osakkaiden osinkoverotus riippuu yrityksessä olevasta nettovarallisuuden määrästä sekä siitä, jaetaanko osinkona korkeintaan 9 prosenttia nettovarallisuudesta. Osakas voi nostaa enintään 90 000 euroa osinkoa ilman kahdenkertaista verotusta, mikäli osinkona jaetaan korkeintaan 9:ää prosenttia vastaava osuus verrattuna yrityksen nettovarallisuuteen ja nettovarallisuus on riittävä. 90 000 euron osinko edellyttää vähintään miljoonan euron nettovarallisuutta sekä merkittävää voittoa. Tällaisiin osinkotuloihin pääsevät vain harvat yrittäjät. Nettovarallisuuteen liittyvä osinkoverotus kannustaa yrityksiä vahvistamaan taseitaan. Ne toimivat puskureina vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja ovat osaltaan mahdollistaneet laajoista irtisanomisista pidättäytymisen.
No tätä aihetta käsittelin jo aiemmin täällä, mutta ansaitsee hieman oikaisua edelleen. On valitettavaa, että yrittäjiämme mustamaalataan noin ja annetaan työpaikkoja luovista yrittäjistä ja maahamme sijoittavista yrittäjistä täydellisen väärä kuva. Ennemmin työministeri Sinnemäen kannattaisi nyt keskityttä yhteistyöhön yrittäjien kanssa pelastaakseen maamme tuhoisalta työttömyydeltä. Työpaikat syntyvät yrityksiin ja vain menestyvä yritys työllistää.
Mutta tämä vain tässä nyt esimerkkinä siitä miten lyhytnäköisellä populismilla voidaan mennä verokeskustelussa pahan kerran metsään. Nyt on siis keskityttävä kokonaisuuteen niin, että tulemme pelastamaan hyvinvointiyhteiskuntamme myös tämän talouden taantuman jälkeenkin. On siis selvää, että yritys- ja pääomatuloverotus ovat muutospaineiden alla, koska toisaalta valtiontalouteen tarvitaan verotuloja, mutta toisaalta tarvitaan myös tehokkaampaa yrittäjyyteen, kasvuyrittäjyyteen ja työllistämiseen kannustamista. On siis varmistettava, että Suomessa on jatkossakin kannattavaa yrittää sekä työllistää itsensä ja muita.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen totesikin tammikuun lopulla, että ansiotuloverotusta ei valtiontalouden paineista huolimatta pitäisi ainakaan kiristää, jotta työn tekeminen ja työn teettäminen olisi aina kannattavaa.
Näinä päivinä odotamme myös työnantajien ja työntekijöiden ratkaisua työurien pidentämiseen.
Jukka Ahtelan työelämäryhmä pääsi jo ratkaisuun ja tänään saamme esityksen käsiimme ja Jukka Rantalan eläkeneuvotteluryhmä vielä jatkaa neuvotteluja työnsä valmiiksi saamiseksi. Neuvottelut ovat olleet vaikeita ja haaste on suuri. Työryhmien olisi saatava aikaan ehdotukset, joilla nostetaan todellista eläkkeellejäämisikää kolmella vuodella.
Samaan aikaan useilla aloilla on käynnissä tai tässä lähiaikoina käynnistymässä työsopimusneuvotteluita. Esimerkiksi haastavaksi tiedetty kuntapöytä käy neuvotteluita parhaillaan eikä ensimmäinen istuminen odotetusti tuottanut tulosta. Työmarkkinoiden sopimuspöydissä päätetään tänä keväänä myös työpaikoista tai työttömyydestä. Hallitus on putsannut pöydän työllisyyttä edistäville sopimuksille.
Monella muullakin saralla keväällä tapahtuu. Sosiaaliturvauudistusta valmistellut Sata-komitea sai laajan esityksensä valmiiksi joulun alla. Tänä keväänä keskustellaan, millä aikataululla eri esityksiä voidaan lähteä viemään eteenpäin. Esillä on myös terveydenhuoltolain kokonaisuudistus. Esitykseen tehdään parhaillaan viimeisiä muotoiluja ja jo nyt on tiedossa, että raja-aita perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä madaltuu ja potilaan valinnanvapautta lisätään.
Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on tarkoitus antaa eduskunnalle myös tänä keväänä. Keskustelua aiheesta käydään edelleen STM:n sote-aluemalliesityksen eli ns. Risikon mallin sekä Keskustan terveyspiirimallin pohjalta. Tässäkin on siis ratkaisujen aika lähellä. Hyvä niin
Myös sivistyspuolella tapahtuu. Alkuvuonna työstimme Kokoomuksen Osaamisen ja Sivistyksen työryhmässä malliamme mm. opintotukiuudistukseen ja myös perusopetuslain uudistus etenee meillä sivistysvaliokunnassa nyt heti helmikuun aikana. Tarkoitus on saada urakka valmiiksi nyt istuntokauden alkajaisiksi ja laki voimaan ensi syyslukukauden alussa. Esitys lähtee mm. siitä, että erityisopetuksessa oppilaan oikeutta varhaiseen ja ennalta ehkäisevään tukeen vahvistetaan
Peruskoulun tuntijakotyöryhmällä on aikaa saada mietintönsä valmiiksi vappuun mennessä, ja tällöin työryhmä ottaa kantaa myös oppituntimäärän lisäämiseen. Itse uudistus on osa laajempaa opetussuunnitelmauudistusta, josta valtioneuvosto päättää vuonna 2011 ja käytännössä koulupäivien pidentyminen merkitsisi oppilaille noin 2-3 viikkotuntia lisäopetusta. Me olemme kokoomuksen vaatineet, että nämä tunnit käytettäisiin pääosin taito- ja taideaineisiin, eli käsitöihin, kuvaamataitoon, liikuntaan ja musiikkiin. Itsehän aiheesta kirjoitin laajemmin tässä tammikuussa ja tuo kirjoitukseni on luettavissa myös nyt täällä kotisivuillani Kynästä-sivulla. Samassa kirjoituksessa pohdin myös hieman opintotukiuudistusta kuin myös päivähoitolain kokonaisuudistustakin.
Hallitusohjelmaanhan on kirjattu, että päivähoitolain uudistus toteutetaan nyt lähes 40 vuoden odotuksen jälkeen. Nykyinen lakihan on vuodelta 1973 ja lakiteknisesti ja sisällöllisesti monin paikoin vanhanaikainen. Lain uudistaminen on ollut vaikea prosessi, sillä hallinnon siirron on nähty nivoutuvan lain uudistamiseen. Nyt uudistusta luonnostellaan paraikaa STM:ssä ja varhaiskasvatuksen hallinnon siirtoa pohtii selvitysryhmä, jonka toimiaika päättyy 28.2.2010. Me olemme kokoomuksen lähteneet siitä, että varhaiskasvatuksen hallinto siirretään opetustoimen alaisuuteen, koska varhaiskasvatus on osa kasvatus- ja koulutuspalveluita, eikä osa sosiaalihuoltoa.
No kevättä tulee värittämään myös keskustelut energiakysymyksistä. Kolme yhtiötä on hakenut lupaa rakentaa uusi ydinvoimala: Fennovoima, Fortum ja TVO. Maassammehan on tällä hetkellä 4 toimivaa voimalaa: Fortumilla kaksi Loviisassa ja TVO:lla kaksi Olkiluodossa. TVO rakentaa parhaillaan kolmatta voimalaa Olkiluotoon.
Kokoomus on kannattanut lupien antamista kaikille tiukat turvallisuus- ja ympäristönormit täyttäville hakemuksille, koska tarvitsemme merkittävästi lisää päästötöntä ja edullista sähköä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kohtuuhintaisen sähkönsaannin turvaamiseksi. Valtioneuvosto tehnee päätöksen asiasta ministeri Mauri Pekkarisen esityksestä kevätkaudella ja nyt tiedossa olevan aikataulun mukaan käsittely tapahtuisi pääasiassa syyskaudella.
Myös tuulivoiman syöttötariffi on edelleen valmistelussa, vaikka itse syöttötariffimallista on saatu työryhmän esitys jo viime syksynä. Paraikaa vielä selvitetään, miten syöttötariffimaksujen kerääminen ja maksatus tuulivoiman tuottajille toteutetaan järkevimmin ja samaan aikaan myös Windfall-vero on edelleen valmisteluvaiheessa VM:ssä. Tämän kevään aikana selvitetään myös sähköveron osalta, miten teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä voidaan parantaa.
Kevään aikana pöydällemme tulee myös monta muuta isoa lakikokonaiuutta. Mm. ulkomaalaislain muuttaminen ja perustuslainkin uudistus sekä kaivoslaki, kilpailulaki ja hallituksen esitys (HE 277/2009 vp) vesilainsäädännön uudistamiseksi ja myös työalla on kunta- ja palvelurakenneuudistus, valmiuslain uudistaminen, EU:n kasvu- ja työllisyysstrategia EU2020 ja myös ulko- ja turvallisuuspolitiikka tulee varmasti puhuttamaan. Varmasti tästä jotain jäi puuttumaankin, mutta nostellaan niitä esille täällä kevään mittaan ja näihin kaikkiin edelläoleviin palataan varmasti vielä monta kertaa.
….
Tänään vielä päivä Lopella ennen valtiopäivien alkua. Tänään istumme illansuun kotikunnan asioiden parissa puheenjohtajiston pöydässä. Tarkoitus hieman viitoittaa tulevaa vuotta täälläkin nyt uomiinsa ja esillä mm. elinkeinopolitiikkaa, asunto- ja maakysymyksiä ja myös seutukuntamme laajempi Sote-uudistustyö. Mutta sitä ennen töiden pariin vielä täällä kotona. Työpino on aikamoinen ja se ei madallu kuin tekemällä.
….
Hieman hymyillen olen seurannut tuota vasemmistokapinaa puhemies Sauli Niinistöä kohtaan. Näyttää siltä, että osalle kansanedustajia eduskunta on edelleen paikka jonka ei tarvitse olla missään yhteydessä arkipäivään tai arkitalouteen. Vaikka työttömiä olisi kuinka paljon ja vaikka kuinka julkinen talous olisi tiukoilla ja säästöpaineita joka paikassa niin eduskunnan pitäisi voida vaan paisua ja paisua.
Esimerkkinä Ilta-Sanomat nosti esille eduskunnan matkustaminen. SDP:n Kimmo Kiljunen ja Sinikka Hurskainen valittivat mm. matkustamista. Tosin niin kuin tieämme, että matkustussäännöt ovat olleet ennallaan toistakymmentä vuotta eikä Niinistön aikana eduskunnan matkustusohjeisiin ole tehty mitään muutoksia. Niinistö kommentoikin asiaa lehdessä: ”Jos ei niitä (matkustussääntöjä) ennen ole noudatettu, nyt niitä noudatetaan”. Eikö näin ole siis aivan oikein?
Puhemies Sauli Niinistö on siis erinomaisella tavalla ryhtynyt toimiin myös eduskunnan toiminnan järkeistämiseksi. Ja olen vakuuttunut, että näillä toimilla on täysi kansan tuki. Hieman pienemmälläkin tulemme toimeen.
Toinen kysymys on sitten puhemiesten toiminta eduskunnassa ja itse istunnoissa. Siinäkin puhemies Niinistö pärjää erinomaisesti. Pitää keskustelun jäntevänä ja on puolueille tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Eikä ainakaan suosi omaa puoluettaan. Arvosteltavaa ja omaan puolueen edunajamista löytyy puhemieskolmikosta, mutta tosin aivan toisesta laidasta. Siinä olisi aihetta puuttumiseen. Puhemiesten tehtävä on toimia oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.
….
Tänään tein myöhäisillan ratkaisun ja suuntasin jo Helsinkiin. Sää siinämäärin kaoottinen, että oli mukavampi ajella rauhassa. Kolmostie todella huonossa kunnossa ja täytyy toivoa, että helpottaa aamuksi. Muuten ei hyvältä näytä. Mutta minä siis jo Helsingissä poikkeuksellisesti näin maanantai-iltana. Tänään päivä siis Lopen ja myös talousalueemme asioiden parissa. Muutamia isoja asioita talousalueellammekin eteenpäin ja myös aivan uudenlaisen yhteistyöverkoston pohdintaa ja luomistakin. Palataan niihin myöhemmin.
Mutta päivän viralliset kokoukset tänään siis Lopella. Ensin puheenjohtajiston kokous ja siellä taustoitusta monesta tulevasta asiasta. Alkava vuosi tulee olemaan erittäin haasteellinen ja tulevaisuutemmekin kannalta tärkeä ja siksi on tärkeää, että nyt yhteistyö pelaa hyvin. Joudumme jo tässä alkuvuodesta ottamaan kantaa moneen isoon asiaan ja toivotaan, että osaamme olla kauaskatseisia ja tehdä oikeita ratkaisuja.
Illan kokouksessa sitten järjestäydyimme Lopen Kokoomuksen hallituksen kanssa. Tutut jutut ja mm. 91. toimintavuotemme tapahtumakalenterin päivistystä ja myös katsetta jo tuleviinkin koitoksiin. Suurimpana tänä vuonna Lopen Kokoomuksella syksyn kirkollisvaalit joiden valmistelut jo käynnissä. Vuosi pitää sisällään myös paikallista kuntapuolen koulutusta ja useamman Kokoomus kuuntelee -tapahtumakin tapojemme mukaan. Vilkas toimintavuosi siis jälleen luvassa. Hallituksen kokouksen jälkeen laajensimme joukkoa ja kävimme laajan ja hyvän keskustelun Riihimäen seudun Sote-selvityksestä. On tärkeää, että nyt käydää laajaa keskustelua ja esitetään kysymyksiä ja saadaan vastauksia. Tämä nyt ensimmäinen meidän hallituksen ja valtuustoryhmän yhteispalaveri aiheen tiimoilta ja seuraavia jo tulossa. Suuri rakenteellinen muutos tarvitsee perusteellisen taustatyön ja keskustelun ja sen aika on nyt. Myös keskustelua tulemme käymään kunnassamme laajasti mm. henkilöstön oman infon kautta ja varmasti myös eri luottamushenkilöorganisaatioissa. Yksi tärkeimmistä töistämme tänä vuonna.
Mutta nyt siis nukkumaan. Huomenna aikainen herätys. Aamusta töitä hoidettavana ja sitten kello 10 eduskuntaryhmän järjestäytymiskokous ja siitä se alkaa. Kiitokset muuten vielä aamuisen kirjoitukseni johdosta lähettämistämme kommenteista ja ideoista. Pohditaan. On hienoa, että olette näin aktiivisia. Tärkeä tuki ja apu minulle tässä työssä. Jatkamme.