Maamme autokanta vanhenee vanhenemistaan.

Blogi, perjantaina 03.01.2014

Meillä ajetaan itseasiassa Euroopan vanhimmilla autoilla. Liikenneturvan tilastojen mukaan autojemme keski-ikä on yli 11 vuotta. Ja romuttamolle suomalaisautot pääsevät vasta lähes 20-vuotiaina. Koskaan ennen ei meillä ole ajettu näin iäkkäällä autokannalla. Tänäkin vuonna autokantamme vanheni, kun uusia autoja rekisteröitiin vain runsaat 103 000. Määrä on vielä seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna 2012. Autokanta siis on vanhentunut jo useamman vuoden peräkkäin sillä uusia autoja pitäisi rekisteröitä vuodessa noin 145 000, jotta autokannan keski-ikä pysyisi edes nykyisellään. Ja siis vielä enemmän jos haluaisimme ja haluammekin autokantamme nuorentuvan. 

Edellisenkerran edes tuohon noin 145 000 autoon päästiin 2008 ja aikavälillä 2003-2006. Käytännössä kaikkina muina vuosina on jääty reilusti alle pohjakosketuksena talouskriisin notkahdus 2009, kun uusia autoja rekisteröitiin vain noin 90 000. 

Näyttää edelleen siltä, että alkaneenakin vuonna uusien autojen kauppa ei vedä toivotulla tavalla. Trafi on arvioinut, että tänä vuonna 2014 uusia henkilöautoja ensirekisteröitäisiin noin 110 000 kappaletta. Autokantamme siis vanhenee tänäkin vuonna. Ja tätä osaltaan vauhdittaa myös käytettyjen autojen tuonti Keski-Euroopasta. Tulemme siis ajamaan yhä vanhemmilla autoilla.

Ongelma on siis ilmeinen ja vaatisi nyt liikenneministeriltä toimenpiteitä. Suomessa uuden auton ostaminen on moniin muihin maihin kovin kallista korkean verotuksen vuoksi ja tämä osaltaan innostaa tuomaan paljonkin ajettuja autoja Euroopasta Suomeen. Ja jos missä niin meidän syksyn loskilla ja talvikelillä tarvittaisiin hyviä ja turvallisia ja ehjiä autoja. 

Autoilumme verotusta tulisi siis siirtää rohkeasti autonostamisesta auton käytön verotukseen. Ja tässäkään ei pidä edetä satelliittipaikannuksen suuntaan joka vain nostaisi uusien autojen hintaa vaan etsiä rohkeasti uusia edullisia keinoja liikenteen verottamiseen.

Facebookissani olen aihetta pitänyt esillä ja siellä eräs FB-kaverini antoi vinkin. Hän kertoi ratkaisunsa näin: ”Tässä Timo sinulle ilmaiseksi ehdotus autojen ajokilometrien keräämiseen uudemmista autoista katsastuksen yhteydessä ihan ilman kalliita järjestelmiä. Työskentelin vuosia VAG konsernin merkkien parissa ja yksi lähes varma konsti kilometrien keräämiseen 2000 ja uudemmista autoista on moottorin ohjainlaite, johon todelliset ajokilometrit aina kertyy ja mistä ne voidaan esim. katsastuksessa obd:n kautta lukea. jos joku keksii tuon muistin väärentää niin siitä vaan ja niitä on varmaan kuitenkin vaan muutamia, jotka tuohon pystyy ja se on kallista. Samalla jos tuon lukeman väärentämisestä tekisi laitonta, niin tekijät saataisiin vastuuseen. Vanhemmat autot toimisivat ihan kyllä polttoaineverolla, kun sitä palaa. Ellei tässä Ollilan ehdotuksessa sitten olekin ajatus autojen seuraamisesta ja ajomäärät on sivuseikka ? Tai saada väkisin rakennettua kallista elektroniikkaa.”

Ja kannattaa muistaa sekin, että esimerkiksi Saksa ei ole ottamassa käyttöön Suomessa intohimolla ja hurmoksessa suunniteltua ja ajettua autojen satelliittipaikannusjärjestelmää. Hekin etsivät ratkaisuksi halvempaa ja toimivampaa ratkaisua. 

Jorma Ollilan esittelemä ja muutamien yritysten kanssa suunnittelema satelliittipaikannusmalli tulisi meille autoilijoille kalliiksi. Olenkin ihmetellyt kuinka nykyinen liikenneministerimme Merja Kyllönen (vas) tuntuu lähes tykästyneen satelliittipaikannusmalliin. Siinä määrin kiivasti hän on asiaa eteenpäin ajanut. Yritin eduskunnassa istunnossa selvittää kuinka paljon hän käyttää rahaa tänä vuonna mallin kokeiluun. Vastausta en saanut. 

Mallissa on monta perustavaa laatua olevaa valuvikaa joista vakavin on autojen seuranta ja yksityisyyden suoja. Mutta myös se, että malli halventaisi eniten kalliimpia autoja. Häviäjiä olisivat perheautoja tarvitsevat tai normaaleja autoja työkäyttössään käyttävät. Ja myös perheet joiden on vain pakko esimerkiksi täällä lapsia paljon harrastuksiin ja muualle kuljettaa.

Esitelty kilometripohjainen verotus olisi myös erittäin rankka syrjäseuduilla asuville. Ihmisten on pakko monessa paikassa omistaa oma-auto ja käyttää sitä työajoon. Ja tämä ei siis koske vain Lappia tai Kainuuta vaan esimerkiksi ihan tätä meidän sydän Hämettäkin. Julkinenliikenne ei toimi kuin pääradan varressa ja isommissa kaupungeissa. Jo 20 km poikittainen liikkumistarve pakottaa omistamaan oman auton jos töihin mielii päästä. Ja samaan aikaan myös työnteon vastaanottamisen kilometrirajoja ollaan nostamassa.

Satelliittiseuranta olisi myös kallista ja epävarmaa. Olen aikalailla vakuuttunut, että Jorma Ollilan raportissa meille autoilijoille tulevat kustannukset niin alkuinvestointina kuin vuotuisena kulunakin ovat selvästi aliarvioidut. Ja huolia ja esimerkkejä on paljon muitakin.

Ja samaan aikaan meillä on jo olemassa sekä käyttöön että ympäristöperusteisuuteen nojautuva veromalli eli polttoainevero. Se on halvin ja nopein keino vaikuttaa verotuksen keinoin mm. autojen päästöihin. Ja tässä olemmekin onnistuneet. Viime vuonna nimittäin alle 100 grammaa kilometrillä päästäviä autoja ensirekisteröitiin yli 8000 kappaletta eli lähes 40 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Ja kaiken kaikkiaankin uusien autojen päästöt olivat aiempaa pienemmät. Viime vuonna kaikkien henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt laskivat 132,4 grammaan kun vielä toissa vuonna keskiarvo oli 139,7 grammaa kilometrillä. Ympäristöperusteinen verotuksemme siis toimii ja ohjaa käyttöä nyt juuri oikeaan suuntaan.

Ja kannattaa huomata sekin, että viime vuonna rekisteröitiin vain 50 uutta sähköautoa. Siis 103 450 uudesta autosta vain 50 oli sähköautoja. Ja myös muita vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttävien autojen ensirekisteröinnit ovat vähäisiä- Ladattavia hybridejä risteröitiin vain 132 kappaletta. Eli ei polttoaineeseen perustuva autoilunverotus ole minnekään vielä pitkään aikaan murenemassa. 

Ja fakta on sekin, että koko EU:ssa vain Latviassa on meitä vanhempi autokanta. 

 

 

Kommentit