Maamme autokanta vanhenee hälyyttävästi.

Blogi, perjantaina 23.08.2013

Niin ja myös tiestömme. Tiestön korjausvelka on tällä hetkellä reilu 1,5 miljardia euroa ja velka kasvaa koko ajan. Siis käytännössä tiestömme kunto huononeen joka vuosi ja on huonontunut jo monta monta vuotta.

Samaan aikaan meiltä tienkäyttäjiltä kerätään valtavasti veroja. Vuosittain autoilijoilta kerätään veroja useita miljardeja. Arvioiden mukaan tänä vuonna jopa 7,7 miljardia kun mukana autovero, ajoneuvovero, polttoaineen verot, liikenne- ja autovakuutusten verot, alvit autoista ja korjauksista ja varaosista.

Mutta esimerkiksi viime vuonna liikennesektorille myönnettiin rahoitusta vain 1 936 miljoonaa euroa. Kun vero kerättiin samaan aikaan liikenteestä 7 589,9 miljoonaa euroa. Siis vain murto-osa, vain reilu neljäsosa, siitä mitä liikenteestä kerättiin. Loput käytettiin siis muualle valtiontaloudessa.

Samaan aikaan myös autokantamme vanhenee hälyyttävästi. Viimeinen autojen verouudistus on vienyt kehitystä väärään suuntaan. Tavoite oli vähentää liikenteen päästöjä ja ennen muuta uudistaen autokantaa. Nyt kehitys on päinvastainen ja autokantamme vanhenee. Vuodessa uusia autoja myydään nyt noin 110 000 ehkä hieman vähemmänkin. Autokannan uusiutuminen vaatisi noin 150 000 uuden auton myyntiä joka vuosi.

Viime vuonna tehty verouudistus siis leikkasi rajusti uusien autojen myyntiä. Uutisissa juuri kerrottiin, että ”Verouudistusta edeltävä 2011 oli kohtuullinen myyntivuosi ja autoveron tuottoa tuli runsaat 930 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 veronkorotus romahdutti automyynnin ja veroja uusien autojen myynnistä kertyi vain 870 miljoonaa euroa.” Arviot verotulojen kasvusta ovat siis osoittautuneet haaveiksi. Silloin puhuttiin 200 miljoonan euron verotulojen kasvusta. ”Autoverouudistus ei vielä tänäkään vuonna lisää verotuloja, koska uusien autojen myynnin ennustetaan jäävän viimevuotistakin pienemmäksi.”

Ensi vuonnakaan ei luvassa ole merkittävää kasvua. Ylen mukaan ensi vuonna jo ”valtion verotulojen yhteenlasketussa menetyksessä puhutaan jo yhteensä yli kahdesta sadasta miljoonasta eurosta, jos verrataan autoveron tuottoon vuonna 2011”.

Autontuojat ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio totesi, että koko automyynnin vähenemä ei johdu varmastikaan pelkästään veronkorotuksesta. Kallio arvioi, että ehkä puolet veronkorotuksista ja puolet muuten heikosta taloustilanteesta.

Meillä siis autoilua verotetaan todella raskaasti ja moninkertaisesti. Ensin autovero autoa ostettaessa, sitten vuotuinen omistusvero eli ajoneuvovero (eli ajat tai et niin maksat -periaatteella) ja vielä polttoaineenkin veron kautta. Ja välillisesti vielä monta kertaa niin kuin edellä totesin huoltojen työn ja varaosien ja muun kautta.

Samaan aikaan toiset vielä ajavat tähän maahan lisää liikenteen veroja. Suunnitteilla on ruuhkamaksuja ja satelliittiseurantaa ja vaikka mitä. Niin ja pakollisenkin ajamisen, työajon, etuja on leikattu jne. Tällaiselle kehitykselle itse sanon ei.

Oma ajatteluni lähtee siitä, että verotus tulisi siirtää ostamisesta ja omistamisesta auton käyttämiseen. Ja vielä niin, että auton käyttö olisi edullisempaa täällä missä julkisen liikenteen verkko on heikko. 

Ja fakta on sekin, että kaiken kaikkiaan autoilu on tässä maassa aivan liian kallista. Epäsuhta on kestämätön kerättävien verojen ja luvattoman huonossa kunnossa olevien ja koko ajan huononevien teiden suhteen. Kokonaisuus siis vaatii uudistusta. Auton tulee olla jatkossakin järkevä vaihtoehto tässä pitkien etäisyyksien maassa niin työntekoon kuin muuhunkin liikkumiseen.

Taidan hypätä autoon ja ajaa ensin pientä yksityistietä, sitten valtion soratietä ja sen perään huonokuntoista valtion asfalttitietä eteenpäin. Toivottavasti se kalliisti verotettu auto sen kaiken kestää tänäänkin. 

Loukkaantuunko vielä joku jos sanon, että velkaannumme ihna tolkuttomasti.

Tosiasioiden tunnustaminen on kuitenkin viisauden alku. Eikä tosiasioiden sanomisesta sovi kenenkään loukkaantua tai ottaa itseensä. Se nyt vaan on kylmä fakta, että velkaantumisemme ei näytä taittuvan hallitusohjelman mukaisesti. Itseasiassa laiva menee aivan väärään suuntaan. Nettovelanottoa VM:n ja ministeri Jutta Urpilaisen esityksessä korotetaan peräti 1,2 miljardia euroa viime keväästä. Urpilaisen esitys siis rikkoo kaikki ennätykset ja valitettavasti. Mennään siis yli 90-luvun pahan laman velkaantuneisuuden. Velkamäärä nousee ennätyslukemiin 57,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. 90-luvun lamassa ei tätä rajaa rikottu edes pahimpana vuonna 1994. Ensi vuonna tehdään uusi ennätys kun julkinen velka nousee 59,2 prosenttiin ja tätä vauhtia vuonna 2015 rikotaan 59,9 prosentin velkaantuneisuus prosentti BKT:stä.

Rahassa eli euroissa vuoden lopussa maallamme on velkaa noin 93 miljardia euroa. Sekin on suuri ei toivottu ennätys. Ja näyttää siltä, että näillä esityksillä ei laiva käänny vielä ensi vuonnakaan vaan Urpilainen tulee esittelemään myös budjetit jotka ylittävät 100 miljardin velkapyykin. Ja samaan aikaan kunnat ottavat myös velkaa. Arvioiden mukaan noin 16 miljardia vuodessa.

Tälle vuodelle tehty tuloarvion vähennys ja alla hieman tarkemmin läpikäymäni määrärahojen 346 miljoonan euron lisäys huomioon ottaen lisätalousarvioesitys kasvattaa valtion nettolainanoton tarvetta tänä vuonna siis tuolla noin 1,2 miljardilla eurolla. Mamme nettolainanotoksi vuonna 2013 ehdotetaan noin 9,0 miljardia euroa. Ja se nostaa tuon velkamäärän tuohon edellä kertomaani 93 miljardiin. Huh huh…

Samaan aikaan myös työttömyysaste nousee viime vuotta korkeammaksi. Mutta tässä onneksi sentään hieman valoa tunnelin päässä. Lähivuosina arvioidaan työttömyyden laskevan vain hitaasti ”verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi”.

Nyt esitelty VM:n lisätalousarvioesitys kohdistuu onneksi kuitenkin nimenomaan työllisyyttä ja taloudellista kasvua tukeviin toimenpiteisiin. ”Toimenpiteiden tavoitteena on saavuttaa nopea työllistävä vaikutus mm. rakentamishankkeiden myötä sekä edistämään kestävää taloudellista kasvua tukemalla tutkimusta, kehitystä, koulutusta ja yritysten kansainvälistymistä. Toimenpiteiden työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan noin 7400 henkilötyövuotta vuosina 2013–2014, ja yli 9000 henkilötyövuotta kaudella 2015–2018.”

Esityksessä Tekesin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiovaltuuksiin ja kansainvälistymisavustuksiin ehdotetaan yhteensä 17 miljoonan euron lisäystä, josta Tekesin t&k-lainavaltuuksiin kohdentuu 10 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on nopeuttaa uuden, korkeaan osaamiseen perustuvan liiketoiminnan syntymistä mm. meriteollisuudessa sekä ICT- ja tietoturva-alalla.

Samalla ehdotetaan perustettavaksi uutena vientiä ja kansainvälistymistä tukevana välineenä asiantuntijapooli, jonka jäsenet tukisivat yrityksiä vienti- ja kansainvälistymismahdollisuuksien kartoittamisessa sekä käytännön hankkeiden valmistelussa ja toteuttamisessa.

Lisäksi ehdotetaan mahdollistettavaksi Finnvera Oyj:lle pk-yritysten joukkovelkakirjalainojen merkitseminen. Toimenpiteen tavoitteena on lisätä yritysrahoitusmarkkinoiden likviditeettiä ja turvata pk-yritysten kasvun ja investointien rahoituksen saatavuutta.

Viennin edistämiseksi ehdotetaan lisättäväksi merkittävästi Finnvera Oyj:n vienti- ja alusluottojen rahoitusvaltuuksia sekä vientitakuuvaltuuksia. Lisäksi arvioidaan tarve ja soveltuvuus sekä mahdollisuudet ottaa käyttöön Finnvera Oyj:n takaukset ostajaluoton myöntävän pankin varainhankinnalle.

Kotimaisten toimitusten rahoituksen turvaamisen näkökulmasta arvioidaan tarve ja mahdollisuudet Finnvera Oyj:n takauksille kotimaisten investointitavarakauppojen edellyttämiin investointeihin ja käyttöpääomaan. Lisäksi arvioidaan tarve ja mahdollisuudet ottaa käyttöön takaukset tai lainat sellaisiin referenssitoimituksiin, joissa on kyse kehitystoimintaan perustuvan kaupallisen ratkaisun markkinoinnista ja toteuttamisesta.

Helsinki-Vantaan laajennushankkeelle tehdään 200 miljoonan euron pääomitus ja mikä tärkeintä esityksellä laitetaan myös vauhtia korjausrakentamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten homekorjaushankkeisiin ehdotetaan uutta 15 miljoonan euron määrärahaa. Myös oppilaitosten ja päiväkotien homekorjaushankkeisiin ehdotetaan kohdennettavaksi 35 miljoonaa euroa. Tarkoitus on jakaa avustusmäärä kaikkien tukikelpoisten ja viranomaiskäsittelyn ehdot täyttävien hankkeiden kesken.

Rakennusalan työllisyyden edistämiseksi otetaan käyttöön määräaikainen asuinrakennusten korjaamisen käynnistysavustus, joka kohdennetaan ensisijaisesti lähiöiden asuinrakennusten perusparantamiseen. Avustuksiin on tarkoitus osoittaa 15 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Nuorten työllistymiseen panostetaan

 Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisen opetus-, tutkimus- ja kehitystyön edellytysten vahvistamiseen kohdennetaan 5 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on mm. lisätä asiantuntijavaihtoa työelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä.

Oppisopimuskoulutusta koskevan tiedotuksen, ohjauksen ja neuvonnan parantamiseen varataan miljoona euroa. Tarkoituksena on suunnitella ja kehittää työnantajille ja oppisopimuspaikkojen hakijoille esim. hyvin toimiva virtuaalinen kohtauspaikka sekä alueellisia neuvontapisteitä.

Julkisiin työvoimapalveluihin ehdotetaan 25 miljoonan euron lisäystä mm. maahanmuuttajien työllistymisen nopeuttamiseen ja nuorille suunnattavaan palkkatukeen.

Metsähallituksen luontopalveluille ehdotetaan 4,5 miljoonan euron lisäystä mm. nuorten työllistämiseen sekä merialueiden retki- ja suojasatamien kehittämiseen.

Taiteen ja kulttuurin alalle ehdotetaan yhteensä 4,5 miljoonan euron määrärahalisäystä, jolla tavoitellaan alan ammattilaisten ja nuorten ammattilaisten työllistymistä määräaikaisissa taiteen, kulttuurin ja luovan talouden niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin hankkeissa.

Loppusummaltaa lisäbudjetti on 346 miljoonaa.

Mutta tosiasia on se, että velkaantuminen ei tällä tahdilla taitu. Velkaannumme aivan poskettomasti. Nyt tarvitaan toimia. Hämäläisten laulusta voisi hakea henkeä.

Nyt kello 18.24 ja suuntaan Riihimäelle. Riihimäen kokoomuslaisten ilta Daddy´s Pubin terassilla klo 19.30 alkaen. Aiheena pääasiassa Riihimäen asiat, mutta toki minuakin voi tulla jututtamaan. Nähdään.

Kokoomus kuunteli terassilla.

Mukana ilta takana Riihimäellä Daddy´s Pubin terassilla. Riihimäen Kokoomus järjesti terassi-illan ja täytyy todeta, että hauskoja tällaiset hieman uudenlaiset Kokoomus kuuntelee -illat. Toisia tapaa torilla ja toisia FB:ssä ja toisia taasen helpoimmin terasseilla. Kaikenlaisia juttuja siis tarvitaan. Kiitokset riksulaisille, että sain olla mukana ja seuraavaksi sitten onkin luvassa vaalitiimimme ilta. Siihen palaan täälläkin asap. Mukaan siis kutsutaan kaikki vanhat ja uudetkin tiimiläiset.

Mutta huomenna sitten sporttipäivä jälleen. Perheen kanssa Hippokisoihin ja sitten Riihimäen Urheilutalolle katsomaan RSS Panthersin eli entisen Lopen LFT:n SM-karsintaa.

 



Kommentit