Maakauppoja venäläisille on syytä rajoittaa – Suojelupoliisikin huolissaan kaupoista

Blogi, keskiviikkona 02.11.2016

Maakaupoista ulkomaalaisille on oltu huolissaan Suomessa jo pidempään. Aikanaan nostin itse ensimmäisenä asian esille eduskunnassa (26.2.2009) ja sen jälkeen on tehty erilaisia esityksiä maan- ja kiinteistöjenhankinnan rajaamiseksi. Parhaillaan yksi lakialoite keräsi jo yli 100 kansanedustajan tuen, mutta median nostaman kohun myötä ehkä hieman kyseenalaisestikin aloitteesta osa kansanedustajista veti nimensä pois lakialoitteen jättämisen jälkeen. Myynnin rajaaminen oli kuulemma loukkaavaa ja syrjivää.

Kyselytunnilla torstaina 26.2.2009 kysyin silloiselta puolustusministeri Jyri Häkämieheltä maan myymisestä ulkomaalaisille strategisesti merkittävistä kohteista. Kysyin kyselytunnilla seuraavaa: ”Arvoisa puhemies! Maan myyminen ulkomaalaisille on herättänyt Suomessa voimakasta keskustelua viime vuosina ja viime vuonna erityisesti. Tähän keskusteluun tuli aivan uudenlainen lähestymiskulma eilen, kun kävi ilmi, että Puolustusvoimien strategisesti merkittävien teleliikennemastojen läheisyydestä on maata myyty ulkomaalaisille toimijoille. Kysyisinkin ministeri Häkämieheltä: Onko mielestänne tarpeen alkaa uudelleen arvioida maanmyyntioikeuksia strategisesti merkittävien kohteiden läheisyydestä?”

Puolustusministeri Jyri Häkämies vastasi silloin, että ”Puolustusvoimat seuraa luonnollisesti, tai on tietoinen, sen toimintaan mahdollisesti vaikuttavista maakaupoista, oli sitten ostajana kotimainen tai ulkomaalainen taho. Nämä julkisuudessa olleet toteutuneet kaupat eivät ole sellaisia, että niihin liittyisi turvallisuusintressejä. Jos mennään sitten kysymyksen siihen puoleen, että yleensä puhutaan maan ostamiseen liittyvästä lainsäädännöstä, niin sitten mennään varmasti oikeusministerin hallinnonalalle.”

Tein jatkokysymyksen ja ehdotuksen, että ”kaavoituksella voitaisiin tällaisia strategisesti merkittäviä kohteita mahdollisesti sulkea maanmyynnin ulkopuolelle, mutta toisaalta herää myös kysymys siitä, onko joitakin muita kuin puolustuksellisesti tai muista näkökulmista merkittäviä kohteita, joiden lähialueilta tulisi rajoittaa maanmyyntioikeutta. Tämä olisi mielenkiintoinen kysymys kuulla. Toisaalta, onko tässä kyseisessä asiassa, joka eilen nousi esille, olemassa esimerkiksi viestinnän kannalta sellaisia haasteita, kun myydyt alueet ovat nimenomaan tele- ja tietoliikennemastojen lähellä?”

Tästä keskustelusta on siis kulunut pian seitsemän vuotta. Sen jälkeen olen aihetta pitänyt huolestuneena esillä keväällä 2009, tammikuussa 2011 jne ja lukuisia kertoja niin puolustus- kuin ulkoasiainvaliokunnassakin. Mutta kaupankäynti on jatkunut ja Venäjän toimet muualla muuttuneet entistä arvaamattomimmiksi ja kyseenalaisiksikin. Venäjä on miehittänyt ja vallan Krimin, käy sotaa Ukrainassa, pommittaa Syyrian Alleppon täynnä siviilejä olevaa kaupunkia jne. Erityisesti Krimin tapahtumien pitäisi herättää vihdoin tähän tilanteeseen. Eilen Iltalehti kertoikin, että nyt vihdoin myös Suojelupoliisi epäilee, että ”ulkomaalaisten Suomesta ostamia kiinteistöjä saatetaan käyttää tunnuksettomien joukkojen majapaikkoina”. Supo on toimittanut eduskunnan hallintovaliokunnalle lausunnon, jossa todetaan, että ”jatkuvasti havaitaan toimenpiteitä, joilla valmistaudutaan kriisitilanteessa vaikuttamiseen”.

Suojelupoliisin lausunnossa todetaan lisäksi, että ”tällaisesta voi olla kyse maakaupoissa, joissa ei näyttäisi olevan liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöarvoon liittyvää logiikkaa. Vieraan valtion lukuun toimiva maanomistaja voi kuitenkin rakentaa kiinteistölleen rakennelmia, joita vieras valtio voisi kriisitilanteessa hyödyntää esimerkiksi liikenneväylien sulkemisessa tai tunnuksettomien joukkojen majoittamisessa”.

Iltalehti toteaa, että nämä ns. ”Tunnustuksettomat joukot” olisivat venäläisiä sotilaita, niin kutsuttuja vihreitä miehiä, jotka siis juurikin valtasivat Krimin niemimaan Ukrainassa. Supon mukaan Suomessa on jo nyt väkilukuun suhteutettuna todella paljon pysyvästi sijoitettujen tiedustelu-upseereita. Määrä on ”yksi suurimmista länsimaissa” ja erityisesti Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisten juridinen asema huolettaa Supoa.

Tänään Verkkouutiset listasikin venäläisten tekemiä maakauppoja Suomesta ja ne noudattelevat juuri sitä mistä itse jo vuonna 2009 eduskunnassa puhuin. Verkkouutisten uutiseen kannattaa ehdottomasti tutustua: Vartioitu halli keskellä metsää, tärkeitä saaria ja merivoimien vanhoja aluksia – IL listasi venäläisten epäilyttävät hankinnat. Verkkouutiset kertoo, että monet venäläishankinnat osuvat Suomen huoltovarmuuden ja puolustuksen kannalta keskeisiin kohteisiin. Kiinteistöjä ja maata on hankittu esimerkiksi maa-, meri ja ilmavoimien tukikohtien läheisyydestä sekä tutka-asemien, lennonjohtojärjestelmien ja ammusvarastojen liepeiltä. Juuri sellaisia paikkoja mitä puolustuministeri Jyri Häkämieheltä kysyin.

Samaan aikaan kasvava huoli on myös noin 80 000 ihmisen kaksoiskansalaisuuden omaavan mahdollistama tai avaama riski. Ulkovallat saattavat käyttää vuodesta 2003 käytössä ollutta kaksoiskansalaisuutta hyväkseen ”ujuttamalla” omia henkilöitään esim. ministeriöihin, Puolustusvoimiin, Poliisiin tai Rajavartiolaitokseen. Minusta maamme sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden kannalta olisi enemmän kuin perusteltua, että ainakin upseereilla, rajan henkilöstöllä ja esimerkiksi myös diplomaateilla vaadittaisiin tai edellytettäisiin vain Suomen kansalaisuus. Onko meillä tälle hetkellä näissä tehtävissä kuinka paljon esimerkiksi Venäjän, Syyrian tai Irakin passin omaavia henkilöitä? Olisi mielenkiintoista tietää. Tiedän, että joku voi nyt sanoa, että syrjin tai ajattelen syrjivästi. Mutta kannattaa tutustua miten muut länsimaat toimivat. Enkä nyt siis puhu vain venäläisistä vaan yleensä ulkovaltojen edustajista. Tässä mielenkiintoiseen valoon voi tulla myös radikalisoituneet henkilöt jne.

Samaan aikaan meillä on herätty jo vastustamaan Suojelupoliisille suunniteltuja tiedustelun lisävaltuuksia. Tänään Turun yliopiston oikeustieteen professori Juha Lavapuro Youtube-videollaan kritisoi lakeja rajusti. Kuitenkin vastaavalla tarkkarajaisella lainsäädännöllä esimerkiksi Ruotsi on onnistunut estämään terrorismirikoksia. Onko meillä varaa luottaa siihen, että ei meillä mitään satu. Minusta ei ole. Kauanko meillä menee ennen kuin kaikki myöntävät, että emme mekään elä enää lintukodossa.

Olen huolestunut.

 

 

Kommentit