Tänään jatkoimme hoitokalastusta kuntamme nimikkojärvellä Loppijärvellä. Olen itse vuosien ajan halunnut antaa oman panokseni myös tähän järvemme hoito- ja kunnostustyöhön ja niin tänäkin syksynä. Osmo Törhönen on ollut mukana alusta asti ja itseasiassa koko hoitokalastus oli alunperin hänen ideansa. Hoitokalastus alkoi Törhösten kotirannassa tai kotipadolla Isojoella Vanhakoskella 1990-luvun alussa ja ennätyskalansaalis saatii heti alkuvuosina, kun vuonna 1991 Osmo nosti mm. Raimo Laitisen ja Vilho Tuomen kanssa kalaa järvestä peräti 108 000 kiloa. Viime vuosina vuotuisat saaliit ovat jääneet muutamaan kymmeneen tuhanteen kiloon, mutta tänä vuonna näyttää saalis jälleen olevan kasvussa.
Tämän päivän saalis oli noin 700 kg särkeä, salakkaa ja pikkuista lahnaa, mutta muutaman päivänä on useampikin kuutiolaatikko saatu täyteen kahdesta rysästä. Vuosien aikana Osmon johdolla työtä on kehitetty noista 90-luvun alun ajoista ja voi vain kalamiehen hatun nostaa ilmaan kun ajattelee millainen urakka yli 100 tonnia olisi tämänkin päivän välineillä saatikka silloin kun hommaa tehtii normaalilla soutuveneellä. Nyt Osmo on hankkinut omalla rahallaan vain tätä työtä varten käyttöön mm. iso tasapohjaisen veneen moottoreineen ja myös viime vuosien veneeseen suoraan tulevat kuutiolaatikot ovat vähentäneet työmäärää merkittävästi.
Hoitokalastus on myös oma taiteenlajinsa eli aivan miten sattuu sitäkään ei voi tehdä. Hoitokalastuksessa poistetaan siis nimenomaan särkikalaa ja tänäänkin heitimme takaisin järveen mm. ahvenet. Haukia ei rysään ollut tänään eksynyt yhtään eikä kuhiakaan. Kalakanta voi myös vinoutua vääränlaisella hoitokalastuksella ja silloin voidaan mennä ojasta allikkoon. Ja hyvin merkittävää on samaan aikaan saada myös uusi ulkoinen lisäkuorma kuriin. Muuten hoitokalastuksestakaan ei ole sanottavaa hyötyä. Tätä varten järvellemme on nyt rakennettu kosteikkoja ja laskeutusaltaita ja hankittu myös fosforisieppareita.
Itse olen aina luottanut näissä hommissa ammattilaisten arvioihin ja heidän tekemiin ratkaisuihin on sitten kyse ollut niitosta, hoitokalastuksesta tai laskeutusaltaista. Ja luotan jatkossakin ja arvostan todella paljon sitä työtä mitä meillä esimerkiksi Loppijärven Ystävät tekevät tutkimustyön parissa järvemme hyväksi. On enemmän kuin tärkeää, että tehtävät toimenpiteet perustuvat tietoon ja sen kautta tehtyihin päätöksiin. Ja siksi itse olen keskittynyt kavereitteni kanssa mm. keräämään vain varoja tämän työn tekemiin Rakkaudesta Loppijärveen yhdistyksemme kautta ja antamaan työpanosta erilaisissa hoito- ja kunnostustalkoissa järvellämme. Haluan vielä joskus nähdä Loppijärven terveenä.
Haastankin myös sinut mukaan talkoisiin eli hoitokalastuksessa tarvitaan apuja joka päivä ja myös rahallistakin apua voi järvemme hoitotyöhön antaa. Esimerkiksi fosforisiepparit maksavat vuosittain tuhansia euroja järvellämme.
Ja erityisen iso kiitos Osmolle – voi jo sanoa – vuosikymmenten työstä – Loppijärven hoitokalastuksen mestarina. Arvostan.