Lyijykynä-lukiosta tieto- ja viestintätekniikan huipulle
Tänään työryhmä luovutti oman esityksensä lukion uudistamiseksi opetusministeri Krista Kiurulle. Ihmeelliseltä tuntuu, että asiantuntijatyöryhmä ei osaa päättää mikä on lukiollemme tarpeen ja parasta vaan jättää esityksen, jossa on kolme erilaista vaihtoa. Ne voisi lyhyesti kiteyttää, että ei tehdä juurikaan mitään ja tehdään vähän -malleiksi.
Suomalainen lukio kuitenkin vaatii pikaista uudistamista. Lukio ei enää vastaa tällä hetkellä parhaalla mahdollisen yleissivistyksen vaatimukseensa saatikka siihen, että se vastaisi työelämän ja vastaavan haasteisiin. Lukiossa ei enää ole mahdollista opettaa kaikkea tietoa, joten olisi tärkeää kääntää ajatusmaailmaa siihen, että opetettaisiin enemmänkin hallitsemaan ja käyttämään tietoa.
Sivistysvaliokunnan puheenjohtajan, kollegani Raija Vahasalon kanssa tänään annoimme aiheesta myös oman lausuntomme. Laajemmin olemme lukion uudistamista käsitelleet jo laajassa raportissamme lukion uudistamisesta. Se on edelleen opetusministerin käytettävissä. Vapaasti.
Totesin Raijan kanssa, että nykymenon on uudistuttava, jotta siirrymme viipymättä ”lyijykynä-lukiosta” tieto- ja viestintätekniikan huipulle. Opetusministeriön työryhmän esittämät kolme vaihtoehtoa ovat meidän mielestä toki siis oikeansuuntaisia, mutta liian varovaisia. Riittävän selkeä visio ja tahtotila uudistamiseen hukkuu. Alleviivaamme työryhmän A- ja B-vaihtoehtojen oikeasuuntaisuutta mutta riittämätöntä uudistususkoa.
Työryhmän tiedottaa aiheesta näin:
”Oppimäärän laajuus säilyisi edelleen kolmena vuotena ja 75 kurssina. Yleissivistyksen vahvistamiseksi lukiokoulutukseen ehdotetaan lisättäväksi kokonaisuuksien hallintaa vahvistavaa opetusta ja opiskelua kaikille yhteisinä opintoina. Tavoitteena on kehittää lukiokoulutukseen yhteisöllisempi ja osallistavampi toimintakulttuuri.
Työryhmä ehdottaa kolmea erillistä vaihtoehtoa A, B tai C lukion tuntijaoksi. Uutta kaikissa vaihtoehdoissa ovat kaikille opiskelijoille yhteiset teemaopinnot, joita opiskellaan A- ja C- vaihtoehdoissa kolme kurssia ja B-vaihtoehdossa viisi kurssia. Oppimäärän laajuus säilyy kaikissa vaihtoehdoissa edelleen kolmena vuotena ja 75 kurssina.
Vaihtoehdon A mukaan luonnontieteelliset sekä humanistis-yhteiskunnalliset ja katsomukselliset opinnot ryhmiteltäisiin aineryhmiin, joista molemmista ryhmistä opiskeltaisiin vähintään kahdeksan kurssia. Näiden opintojen alussa olisi yhteiset opintokokonaisuudet.
Sekä pitkän, että lyhyen matematiikan opiskelijoilla olisi opintojen alussa yhteinen opintokokonaisuus. Matematiikan ja kielten opintojen nykyisiin tuntimääriin ei ehdoteta muutoksia.
Terveystietoa ja uskontoa/elämänkatsomustietoa olisi yksi kurssi kumpaakin pakollisena. Taideaineita opiskeltaisiin edelleen kolme kurssia. Äidinkieltä ehdotetaan tarjottavan yksi syventävä kurssi nykyistä vähemmän.
Vaihtoehdossa B opetusta eheyttäviä teemaopintoja opiskeltaisiin viisi kurssia, joista kaksi kytkeytyisi luonnontieteellisiin sekä humanistis-yhteiskunnallisten ja katsomuksellisten opintojen aineryhmiin. Uskontoa tarjottaisiin yksi valtakunnallinen syventävä kurssi vähemmän kuin vaihtoehdossa A.
Vaihtoehdossa C opiskeltaisiin jokaista oppiainetta vähintään yksi kurssi. Opintojen alussa olevia yhteisiä opintokokonaisuuksia ei sisältyisi aineryhmien alkuun. Matematiikan opinnot aloitettaisiin kaikille yhteisellä kurssilla.
Ehdotuksen mukaan lukio-opinnoissa korostuisivat entistä laajempien kokonaisuuksien hallinta ja opetuksen eheyttäminen. Tietoon yhdistyvät entistä enemmän erilaiset taidot kuten kriittinen ja luova ajattelu, kielelliset ja kommunikaatiotaidot, vuorovaikutukselliset ja itsensä ilmaisemisen taidot, uskonnolliset, eettiset ja moraaliset taidot, matemaattiset ja luonnontieteelliset taidot, humanistis-yhteiskunnalliset taidot, kyky kokea ja tuottaa taiteellisia elämyksiä, valmius huolehtia omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista, sekä halu elinikäiseen itsensä kehittämiseen.
Ehdotus mahdollistaisi jatkossa entistä paremmin joustavien opintopolkujen rakentamisen osaamisen laajentamisessa ja syventämisessä. Opinnoissa voitaisiin hyödyntää myös muiden koulutuksen järjestäjien, koulutusmuotojen ja -asteiden opetustarjontaa.
Työryhmän ehdotus ja sen sisältämät kolme vaihtoehtoa eivät aiheuta koulutuksen järjestäjille lisävelvoitteita. Ehdotus ei edellytä muutoksia lukiolakiin.
Työryhmän ehdotus lähetetään seuraavaksi lausuntokierrokselle. Lausuntokierroksen pohjalta viimeistellään valtioneuvoston asetus, joka on tarkoitus antaa vielä kevään 2014 aikana. Uusi tuntijako otetaan käyttöön 2016.”
Meistä lukiomme on muututtava siis niin, että jo lähitulevaisuudessa nuoret oppivat kokonaisuuksien hallintaa ja oppiminen on ilmiöpohjaista. Opetussuunnitelmien on tuettava tätä, kansanedustajat visioivat. Uudet innovaatiot syntyvät rajapinnoilla, he muistuttavat ja jatkavat: Siksi kokonaisuuksien ymmärtäminen on välttämätöntä. Ilman harjoittelua sitä ei kuitenkaan opita.
Helpompaa olisi, jos uudenlainen oppimistapa omaksutaan jo perusopetuksessa. Nyt koulutusta uudistetaan latvasta tyveen, vaikka sen tulisi tapahtua päinvastoin. Viime vaalikaudella perusopetuksen tuntijakotyöryhmä ehdotti peruskouluun opintoja eheyttäviä ja ilmiöpohjaisempaa oppimista. Koska sitä ei poliittisista syistä saatu, samaa yritetään nyt saada yleissivistävään koulutukseen lukion kautta.
Jotta soveltaminen ja uuden oppiminen onnistuu, on lukiossa osattava perusasiat. Pakollisten kurssien määrää ei saa liiaksi vähentää, mutta valinnaisuutta pitää lisätä. Lukion tehtävä on toimia tiedeyliopistojemme ”esikouluna”.– Siksi lukiossa pitää opiskella asioita, jotka valmentavat nuoria korkeakouluasteelle. Tutkielmien tekemiseen jo lukiossa on oltava paremmat mahdollisuudet. Kun joitain yliopistokursseja voi opiskella jo lukion puolella ja harjoitella akateemisia valmiuksia, kokonaisopintoajat lyhenevät.Potentiaalisten tutkijoiden pohja luodaan lukioissa, joten yhteistyön tiivistäminen tiedeyliopistojen kanssa pitää olla järjestelmällisempää ja huolellisesti suunniteltua. Tällä helpotamme opiskelijoiden uravalintaa ja varmistamme, että tutkimus saa lahjakkuudet käyttöön nykyistä varhaisemmin. Näin kehitetään nuorten valmiuksia tutkia ja tehdä tiedettä sekä parannetaan Suomen tieteellisen tutkimuksen tilaa.
(Linkki: http://www.okm.fi/OPM/Julkaisut/2013/Tulevaisuuden_lukio.html)
Ja tässä myös linkki Raija Vahasalon ja minun tekemään lukion uudistamisraporttiin jonka luovutimme helmikuussa 2012 kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkuselle sekä Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpolle. (Linkki julkaisuun: http://www.kokoomus.fi/uutiset/kokoomuksen-eduskuntaryhman-raportti-lukion-uudistamiseksi/)
….
Kello 14.38 ja nyt takana jo eduskunnassa viikon ensimmäiset äänestykset ja myös puolustusministeriön ja oikeusministeriön pääluokat. Kummassakin käytin jo puheenvuorot. Puolustusvoimien kohdalla kiitin siitä, että nyt jo käännytään lisäämään varusmiesten leiripäiviä ja myös reservin kertausharjoituspäiviä. Ja myös uudistin puolueemme ryhmäpuheenvuorossa kertomamme linjan, että vuodesta 2015 eteenpäin tulisi BKT:stä sitoa 1,5% puolustusvoimille. Jos tähän ei ole valmiutta on edessä koko maan puolustuksesta luopuminen ja myös muut maanpuolustuksemme kivijalat ovat uhattuna.
Oikeusministeriön kohdalla peräänkuulutin jälleen yleisen oikeustajun mukaisia rangaistuksia seksuaali- ja väkivaltarikollisille. Hieman pilke silmäkulmassa totesin, että viime päivien lehtiä lukiessa on näyttänyt siltä, että vankilassa on kohta enemmän poliiseja kuin rosvoja 🙂
Mutta nyt lounas ja sitten jatketaan iltaan ja yöhön asti. Kaikki puheenvuoroni löytyvät aina pienellä viiveellä tuolta Eduskuntatyö-sivun alta.
….
Kello jo seuraavan vuorokauden puolella. Kello hieman yli 01.00 ja aika lähteä kotia kohden. En illan keskusteluihin sen syvemmin nyt enää tähän aikaan mene. Monesta aiheesta tänään hyvät keskustelut ja omat puheenvuoroni mm. opetustoimesta, varhaiskasvatuksesta ja puolustusvoimistakin löytyvät tuolta tutun linkin alta. Huomenna oltava ennen yhdeksää eduskunnassa takaisin eli pakko lähteä kotia kohden.