Hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite lähiruuan aseman vahvistamisesta. Tätä varten hallituksen toimesta luotiin lähiruokaohjelma joka nyt syksyllä julkaistiin. Ohjelmassa kartoitetaan lähiruuan mahdollisuuksia ja haasteita sekä maalataan tulevaisuutta. Lähiruuasta on tarkoitus tehdä kärki ruokapolitiikkaamme.
Lähiruuasta puhutaan paljon. Se on selvästi vakiinnuttamassa paikkansa markkinoilla trendistä pysyväksi ilmiöksi. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan tuoreudesta ja korkeasta laadusta. Sen vahvuus markkinoilla on jäljitettävyys, kuluttajat odottavat, että alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Lähiruoka on myös tärkeä tekijä omavaraisuuden sekä huoltovarmuutemme takia. Tämä kaikki luo mahdollisuuksia maaseutuyrittäjillemme.
Lähiruokaohjelmassa lähiruoka määritellään paikallisruuaksi, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Se on tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista ja se markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Lähiruualla tuetaan kestävää kehitystä ja maaseudun mahdollisuuksia. Lähiruokaa ostettaessa eurot jäävät omalle alueelle luoden työtä ja pitämällä yllä paikallista elinvoimaa. Globaaleilla markkinoilla jalostuksen ja kaupan osuus tuotteesta on kasvanut, lähiruokaa ostaessa turhat välikädet jäävät pois ja yrittäjä saa paremman korvauksen tuotteestaan.
Lähiruoka ja sen ympärille rakentuneet markkinat ovat vasta elinkaarensa alkuvaiheessa. Tämä on havaittavissa lähiruuan tarjonnassa, se ei ole vielä kaikkien suomalaisten saatavilla, vaan koskettaa ainoastaan pientä ryhmää kuluttajia. Korjataksemme asian tarvitsemme uusia lähiruokayrittäjiä, rohkeutta ja liiketoimintaosaamista. On selvää, että lähiruuassa on kasvupotentiaalia. Lähiruokamarkkinoiden kasvattaminen vaatiikin ajatustapa muutosta. Halutessamme lähiruuasta kärkituotteen maaseudullemme on siihen suhtauduttava todellisena yritystoimintana, ei vain sivutuotteena. Yhtälö on vaikea, samaan aikaan kun pitäisi olla taitava maanviljelijä, etevä myynti- ja markkinointiosaaja sekä ajanhermoilla oleva yritysjohtaja.
Hallituksen tavoitteena tulevaisuudessa olisi, että lainsäädännön keinoin pystyttäisiin helpottamaan ja parantamaan lähiruokatuottajien mahdollisuuksia markkinoilla. Hankintaosaamista kehittämällä lähiruuan osuutta julkisella sektorilla kyettäisiin lisäämään ja alkutuotantoa parantamalla varmistamme tukevan kivijalan tuotantoketjulle. On löydettävä pitkäkestoinen ja ehjä toimintamalli, johon tuottajat pystyvät luottamaan ja tätä kautta löytävät tahtotilan investoida sekä kehittää yritystoimintaansa pitkällä aikajänteellä. Lisäksi lähiruokaketjussa toimivat tahot tarvitsevat arvostusta. Suomalaisen lähiruuan ainutlaatuisuus on ymmärrettävä myös käytännössä. Haluamme lähiruuasta kärkituotteen ja markkinoille lisää lähiruokatuottajia sektorin kasvun varmistaaksemme. Yhtälailla tarvitsemme kuluttajia joiden ostokäyttämisessä arvostus lähiruokaa kohtaan näkyy.
Lähiruokaan erikoistuneen yrityksen kasvattaminen koetaan haasteelliseksi, osaksi senkin takia, että suomalainen maatalous on edelleen hyvin pientilavaltaista. Apuna voisi olla yhä enenevässä määrin verkostoituminen sekä tuottajien välinen tiivis yhteistyö. Markkinoille tarvitaan vahvoja lähiruokabrändejä, jotka löytävät ja omaksuvat osansa laajoilla elintarvikemarkkinoilla. Kasvavien markkinoiden haasteisiin on osattava vastata uudenlaisilla jakelukonsepteilla, täsmällisellä mainonnalla sekä alkutuotannon järkevällä tehostamisella. Lähiruokasektorin kasvaessa on myös huolehdittava, että ruoka on tulevaisuudessakin puhdasta ja luotettavaa. Sektorin ja yritysten kasvu ei saa vaikuttaa laatuun.
Jatketaan siis suomalaisen ruuan parissa duunia ensi vuonnakin. Ajatukseni, että maaliskuulla taas syödään vain suomalaista ruokaa ja katsotaan samalla onko mitään saatu aikaan. Onko asiat siis menneet parempaan suuntaan.
….
Päivällä aloitettiin eduskunnassa budjetin palautekäsittely. Ensin esittely- ja ryhmäpuheenvuorot ja debatti ja tästä se sitten loppuviiko jatkuu. Mutta nyt piipahdan Lopella. Kunnanhallituksen viimeinen kokous. Sitä ennen puheenjohtajisto ja ryhmäkokous ja varsinaisessa kokouksessa sitten ensi vuoden budjetin täytäntöönpanoa ja isona asiana sitten Launosten koulun saneeraushankkeen ja eskaritalon rakentamishankkeen käynnistäminen. Iso investointihanke joka ensi vuonna työllistää paljon. Samaan aikaan käynnistämme myös Läyliäisiin vastaavan saneeraushankkeen ja eskaritalohankkeen suunnittelun. Kahdessa kasvassa taajamassa siis runsaasti tarpeita niin esioppilaiden kuin koululaistenkin osalta. Ja Läykässä myös päivähoidossa lisätilantarvetta.
Isona asiana myös kuntamme uusi metsäsuunnitelman hyväksyminen vuosille 2013-2022. Meillä on metsää noin 720 ha ja tämä uusi suunnitelma pitää sisällään niistä noin 650 ha. Poissa suunnitelmasta siis oman erillisen suunnitelman sisällä ovat Iso- ja Pikkukorkeen lähimetsä jota hoidetaan erityisenä virkistymis- ja lähiliikuntapaikkana. Ja pois myös taajamien ns. taajamametsät tai puistometsät joita hoidetaan eri tavalla maisemallisin yms. perustein.
Suunnitelman metsistä 141,3ha on suota, 427,9 ha tuoretta kangasmetsää ja 31,7 ha kuivahkoa kangasta ja 48,4ha kuivaa kangasmetsää. Kitumaata noin 3,9 ha. Metsätalouden kannalta hyvin tuottavaa metsäalaa suunnitelman piiriin kuuluvasta kokonaisalasta on noin 88%. Metsiämme on siis hoidettu hyvin ja ne kasvavat hyvin. Metsäsuunnitelman kokonaishakkuumääräarvio onkin 30 720 m3 ja kantoraha-arvio reilun 1 miljoonaa euroa. Metsänhoitotöiden kustannukset ovat noin 170 000 euroa. Eli metsämme tuottaa vuodessa noin 100 000 euroa. Ja tämä siis suunnitelma joka tarkentuu vuosittaisten hakkuupäätösten myötä.
Kunta myös avittaa väliaikaisrahoituksella Loppijärven pohjan sedimenttitutkimusten käynnistämistä Leader-hankkeen. Tavoitteena siis selvittää mitä järvi pitää sisällään ja millainen ravinnekuorma järven ”sisällä” piilee. Hieno hanke siis etenemässä nyt Loppijärven ystävien johdolla. Eteenpäin myös Räyskälän kehittämishanke ja muutamia muitakin juttuja.
Nyt kuitenkin Lopelle ja illalla takaisin Helsinkiin. Loppuviikko menee yötä päivää kivilinnassa.
…
Kello kohta yksitoista ja kotia kohden. Päivän istunto päättyi juuri ja lopulta salissa puhemies Anssi Joutsenlahden lisäksi vain kolme meitä kokoomuslaisia. Vähiin siis kävi ennen kuin loppui. Onneksi kuitenkin puheenvuorot loppuivat ennen kuin edustajat. Tänään tuli pidettyä useampikin puheenvuoro niin maamme taloustilanteesta kuin tiestömme heikosta kunnosta, liikunnasta ja alkoholimainonnasta ja kauppojen aukioloajoistakin. Voisi siis todeta, että isompia ja pienempiä arjen asioita. Kauppojen aukioloasiassa tänään saimme käsittelyyn esityksen jolla taataan kaikille yrityksille ja kaupoille oikeus yhteen kiinniolopäivään myös kauppakeskuksissa joissa nykyisin pakotettu sopimuksella kaikki pitämään liikkeensä auki yhteisten aukioloaikojen mukaan. Nyt monelle kampaamolle ja pienelle liikkeelle vaatimus ollut kohtuuton. Lainsäädännöllä siis turvataan nyt oikeus vapaapäivään.
Mutta isossa keskustelussa tänään talous kokonaisuutena. Huolestuneena kuuntelin kuinka keskusta lisäisi edelleen maamme velanottoa. Tuntuu erikoiselta, että vieläkään ei velkaantumisen vakavaa tilannetta ymmärretä kaikissa puolueissa. Tänään vastuullisemmalta oppositiossa näyttikin perussuomalaiset jotka esittivät myös säästöjä. Toki merkittävästi lisää ennen muuta menoja. Mutta niinhän se on, että vastuu lopulta myös tekoihin on vain hallituksella ja oppositiosta on lupa esittää vapaasti mitä vaan ilman kokonaisvastuuta ja tavoitettakaan talouden tasapainosta. Onneksi nyt menee jo niin yli, että tätä vedätystä ei voi olla kukaan näkemättä. Ja uskomatonta sekin, että puheissa vielä moni uskoo, että keskusta olisi parantamassa yrittäjien tilannetta. Tämä käsitys on täysin väärä jos katsoo ja lukee keskustan varjobudjettiesitystä. Se olisi kylmää kyytiä yrittäjille ja suomalaisille työpaikoille.
Mutta nyt kello jo niin paljon, että kotia kohden. Aamusta ensimmäiset äänestykset ja sitten keskustelu budjetin eri pääluokista alkaa. Ja vain lyhyesti, että Lopen kunnanhallituksen kokous esitetyssä muodossa läpi ja asiat sovitusti eteenpäin.