Selvitysmies Jorma Ollilan työryhmä jätti liikenneministeri Merja Kyllöselle esityksensä autoilun tulevaisuuden verotuksesta. Polttoaineverotuksesta ei luovuttaisikaan vaan satellittiseurantaan perustuva järjestelmä korvaisi vain muut autoilun verotukset eli auto- ja ajoneuvoverot. Yllätys oli sekin, että työryhmän toimeksiannossa puhuttiin tiemaksuista ja lopullinen esitys olikin vero?
Suunnitellusta satelliittiseurantajärjestelmästä on tulossa odotetun kallis. Alkuinvestointi on nousemassa lähelle puolta miljardia ja lopulta varmasti vielä paljon nyt arvioitua kalliimmaksi ja siitä eteenkin päin pelkkä järjestelmän ylläpito maksaisi 130 miljoonaa joka vuosi. Tuntuu, että 1,8 miljardin veronkeruuta varten 0,5 miljardin järjestelmä on järjetön rakentaa. Ymmärtääkseni tämän päälle tulee vielä jokaisen auton omistajan niskaan kaatuva laitehankintakustannus.
Minun on siis vaikea ymmärtää, että luodaan kallis ja epävarma järjestelmä kun jo nyt on olemassa kulutukseen ja päästöihin perustuva tapa kerätä verot eli polttoaineverotus. Ja kun siitä ei satelliittimallissa edes luovuttaisi niin lopulta meille rakennettaisiin kaksi päällekkäistä samaa tavoittelevaa järjestelmää. Joista toinen siis olisi vielä äärimmäisen kallis. Sen sijaan polttoaineveron kerääminen on helppoa ja edullista. Ja totta on sekin, että ajoneuvoverossakin olisi mahdollista huomioida autonomistajan kotipaikka ja esimerkiksi julkisenliikenteen toimisuus. Näin toimitaan jo nyt liikennevakuutuksienkin kanssa. Ja pitää muistaa myös se, että valtaosassa Suomea oman auton käyttö on lähes välttämättömyys työmatkojen ja toimimattoman julkisenliikenteen takia.
Hämmentävää Ollilan työryhmän työskentelyssä on ollut myös sen salassa pidetyt yhteydet eri yrityksiin? Miksi näitä yrityksiä ja niiden taustalla olevia henkilöitä ja omistajia ei haluta nyt kertoa avoimesti julkisuuteen? On herännyt epäilys, että tässä rakennetaan jollekulle hyvää businesstä?
…
Kello kohta kahdeksan. Muutama tunti siis kotona ja nyt takaisin eduskuntaan. Kahden aikaan yöllä kotona pitkäksi venyneen tiistain jälkeen ja näyttää siltä, että samanlainen tulee tästäkin päivästä. Eli aamulla ensin äänestyksiä muutama sata ja sitten keskusteluun ulkopolitiikka, maa- ja metsätalousministeriö jne. Tänään myös julkaistaan meidän Valtion Liikuntaneuvoston selvitys urheilun ja liikunnan rahoituksen vaikuttavuudesta ja mahtuu päivää myös Veikkauksenkin kokous. Katsotaan saadaanko rahaa kasaan niin, että koko liikunnan, kulttuurin ja taiteen rahoitus voidaan turvata tulevinakin vuosina. Se nimittäin tulee suurelta osin juurikin veikkausvoittovaroista.
…
Kello kohta 20.00 ja kellon ympäri siis mennään tänäänkin. Päivän kokoukset aikataulussa läpi ja isona asiana saimme julkaistua suuren työmme liikunnan määrärahojen vaikuttavuudesta. Muutamalla sanalla sitä jo eilen eduskunnan istunnossakin käsittelin. Tai eilen vielä oikeastaan vain sitä kuinka rahamme liikuntaan ja urheiluun on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut. Ja tätä samaa aikaa nyt tuo meidän selvitystyömmekin käsittelee.
Valtion liikuntaan kohdistamat määrärahat kasvoivat edellisen hallituskauden (2007‒2011) aikana reaaliarvoisesti peräti noin 40 miljoonaa euroa. Valtio lisäsi taloudellista tukea erityisesti liikunnan kansalaistoimintaan, liikuntapaikkarakentamiseen ja huippu-urheiluun.
”Tulokset osoittavat, että liikunta vapaa-ajanharrastuksena on lisännyt lievästi suosiotaan ja seuratoimintaan osallistuu yhä useampi alle 14-vuotias. Sen sijaan nykykeinot eivät tavoita vähän liikkuvia. Väestön fyysinen aktiivisuus kokonaisuudessaan on huolestuttavalla tasolla ja kansalaisten fyysinen kunto on keskimäärin heikentynyt. Myös huippu-urheilumenestys perinteisissä olympialajeissa on aallonpohjassa. Länsimainen elämäntapa on dramaattisesti vähentänyt väestön fyysistä aktiivisuutta.”
Tänään siis kokouksemme jälkeen Säätytalolla julkaistu arviointi ”vahvistaa näkemystä siitä, että liikuntatoimi yksin on voimaton muuttamaan väestön liikunta-aktiivisuutta suositusten mukaiseksi. Hallituskaudella (2007‒2011) liikuntatoimintaa oli käynnissä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kasvaneita resursseja kohdennettiin erityisesti liikunnan kansalaistoimintaan, liikuntapaikkarakentamiseen ja huippu-urheiluun. Uusina avauksina valtio käynnisti tukimuodot urheiluseuroille, maahanmuuttajien liikuntaan sekä Liikkuva koulu hankkeeseen.
Myös antidopingtyön resursointia kasvatettiin voimakkaasti ja sitä kautta dopingtestien määrä kaksinkertaistui tarkastelujaksolla 1 500:sta 3 000:een.
Samaan aikaan huippu-urheilussa toteutettiin vuosia kestänyt muutostyö. Nuorten työllisyyttä tuettiin lisätalousarvion 7,5 miljoonan euron määrärahalla. Liikunnan hankerahoitusta kasvatettiin noin 60 prosenttia.
Toimenpiteissä saavutettujen tulosten ja vaikutusten arviointia hankaloittaa liikunta-alaa kuvaavan tietopohjan hajanaisuus. Liikuntapaikkarakentamisen osa-alueella tulokset on osoitettavissa konkreettisesti: valtio oli mukana rahoittamassa lähes 850 liikuntapaikan rakentamista ja peruskorjaamista. Tästä olen ylpeä Liikuntarakentamisen jaoston puheenjohtajana. Näistä rakentamishankkeista valtaosa oli liikunta-, uima- ja jäähalleja sekä lähiliikuntapaikkoja.
Huolestuttavaa tai harmittavaa on se, että kasvaneet liikuntatoimen resurssit ovat osin jääneet hallintoon itse liikuttamisen sijaan. Erityisesti tämä näkyy liikunnan kansalaistoiminnassa. Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen kokonaismenot ovat kasvaneet 2000-luvulla merkittävästi, kun samalla liikunta‐ ja urheiluseurat kamppailevat mm. tilamaksujen, vapaaehtoisten sitouttamisen ja lisääntyvien hallintotehtävien parissa. Valtion suoria tukia huippu-urheilulle kasvatettiin noin 150 prosenttia, mutta samalla urheilun yksityiseltä sektorilta saama rahoitusosuus on jäänyt jälkeen muiden Pohjoismaiden tasosta.
Hanketoiminnan rahoitusta lisättiin tarkastelukaudella 60 prosenttia. Hankkeistumista on tapahtunut myös osa-alueilla, joiden tulisi kuulua järjestöjen ja kuntien perustehtäviin, kuten lasten ja nuorten liikunnassa. Hankkeiden saavutukset jäävät harvoin elämään rahoituksen päätyttyä ja hankkeiden runsaudesta johtuen niiden tulosten seurannassa on suuria puutteita. Kunnat resursoivat liikuntaa yli nelinkertaisesti valtioon nähden. Kuntakohtaiset vaihtelut liikunnan edistämisessä ovat suuret, mikä uhkaa liikunnan yhdenvertaista saavutettavuutta.
Valtion rahoitusosuus kuntien liikuntatoimen kokonaismenoista on marginaalinen ja normiohjaus väljää. Myös valtion suosituksia ja linjauksia luetaan kunnissa heikosti. Liikunnan asemaa osana kuntien hyvinvointi- ja terveyspolitiikkaa ja sen seurantaa tulisi saada merkittävästi vahvistettua, sillä kuntien kautta väestö tavoitetaan kattavasti. Valtion liikuntaneuvosto painottaa, että liikunnan edistämiselle on suurempi yhteiskunnallinen tilaus kuin koskaan aikaisemmin, sillä vähäinen liikunta uhkaa väestön hyvinvointia ja terveyttä. Jotta tilanne olennaisesti paranisi, tarvitaan koko yhteiskuntaa koskevia rakenteellisia ja asenteellisia muutoksia niin päiväkodeissa, kouluissa, liikennepolitiikassa kuin kunnissakin.
Julkisin varoin rahoitetun liikuntatoiminnan keskiössä tulee olla liikunnan yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen saavutettavuuden turvaaminen koko väestön osalta. Olennaista on vahvistaa liikunnan asemaa kunnallisena peruspalveluna. Lasten ja aikuisten harrasteliikunnalle ja muulle ei-kilpailulliselle liikunnalle on suuri tarve, mikä tulee huomioida sekä valtion, kuntien että järjestöjen toiminnassa. Liikuntapaikkarakentamisen tuen osuutta valtion liikuntabudjetissa tulee kasvattaa sen leikkaamisen sijaan. Liikuntatoimen jakamien valtionavustusten kohdistumisen seurantaa tulee vahvistaa oleellisesti nykyisestä.”
Arviointiraporttimme on luettavissa Valtion liikuntaneuvoston internetsivuilla osoitteessa http://www.liikuntaneuvosto.fi.
Mielelläni otan myös kommentteja ja ajatuksianne vastaan tästäkin.
Päivällä myös Veikkauksen kokous ja pientä synkkää pilveä on sielläkin nähtävissä. Veikkaukselta siis tulee käytännössä lähes kaikki valtion liikunnan ja urheilun rahat ja paljon myös kulttuurille ja taiteelle. Tämä pelaamisen kasvu on siis antanut tuon kasvun näihin määrärahoihin ja mahdollistaneet paljon uutta. Nyt näyttää siltä, että kasvu on taittunut ja tekee jo tiukkaa päästä edes asetettuihin tuloutustasoihin. On siis syytä ja järkevää varautua siihenkin, että tulovirta ei enää loputtomiin kasva.
…
Mutta pääjuttuna kuitenkin tänäänkin ensi vuoden valtion budjetti. Itse puhuin tänään jo mm. lähiruokastrategisasta, suomalaisesta ruuasta yleisesti ja ruuan alkuperämerkinnöistä. Myös puheenvuoro kansallispuistojen ns. luontopalveluiden turvaamisesta ja myös nuorisotakuusta ja sähkökatkojen ongelmista käytin puheenvuorot. Kannoin huolta siitä, että edelleen sähkökatkot venyvät luvattoman pitkiksi ja ennen muuta puhelinvarmuus ontuu. Kännyköiden tukiasemat ja mastot hiipuvat yllättävän nopeasti kun sähköt katkeavat ja sen jälkeen myös puhelimet mykkinä. Vaadin tähän lainsäädännön tiukennuksia niin, että yhtiöt pakotettaisiin vahvistamaan ja varmistamaan varavirtajärjestelmiään puhelinyhteyksien turvaamiseksi myös sähkökatkojen aikaan.
Mutta ilta jatkuu ja huomenna sitten aamusta lisää äänestyksiä ja lisää keskustelua. Pari päivää vielä edessä.