Kello hieman yli kuusi ja keskiviikko-aamua. Tästä siis uusi päivä käyntiin. Aamusta julkistamme eduskunnassa Lukion kehittämisraporttimme. Sain pääministeri Jyrki Kataiselta tehtäväksi valmistella yhdessä Raija Vahasalon kanssa suuntaviivaraportin lukion uudistamiseksi ja se työ on nyt tehty ja tänään luovutamme esityksemme ministeri Henna Virkkuselle ja eduskuntaryhmämme puheenjohtajalle Petteri Orpolle.
Esityksemme pitää sisällään lukuisan määrän konkreettisia muutosehdotuksia lukion kehittämiseksi. On ollut ennen ja näyttää olevan nytkin niin, että me olemme ainoa puolue joka on huolissaan lukiosta ja sen kehittämisestä. Jo siksikin olemme tarttuneet nyt työhön ja tulemme esittelemään konkreettisen esityksen tämän työn tekemiseksi.
Raportti julkaistaan aamusta kello 9 Eduskunnassa. Sen jälkeen tulen kertomaan hieman laajemmin täälläkin tavoitteistamme. Mutta siihen asti säilytellään salkussa.
Nyt Helsinkiä kohden.
…
klo 13.07
Vähemmän tietoa, enemmän taitoa hallita tietoa.
Aamuinen lukioraportin julkistaminen onnistui omasta mielestäni hyvin. Saimme paikalle täyden salin väkeä ja vastaanotto esityksellemme oli hyvä. Raportissa esitämme lukuisia konkreettisia esityksiä lukion kehittämiseksi. Minusta tuo raporttimme on niin tiivis ja konkreettinen, että en sitä tässä lähde referoimaan sen enempää vaan uskon, että te kaikki joita asia kiinnostaa tutustutte siihen oheisen linkin kautta: Kokoomuksen Lukion uudistamisen suuntaviivat.
Sellaisia painotuksia joita me haluamme lukion uudistamisessa ylläpitää ovat yleissivistyskäsityksen päivittäminen 2020-luvulle. Tukeeko tämän päivän yleissivistyksen kehittymistä 18 kaikille pakollista oppiainetta ja niistä osaa vain yksi kurssi? Vai tukisiko sitä paremmin valinnaisuuden lisääminen? Syventävät kurssit ja oma kiinnostus? Lukiodiplomien laajentaminen myös tiedeaineisiin? Oppiainerajat ylittävät kurssit jne. Näin me uskoisimme. Oppiaineet tulee meidän mielestä koota koreihin ja antaa niiden sisällä lukiolaisille lisää valinnanvapautta.
Itse komppaan vahvasti Lukiolaisten liiton esittelemään kurssikarttaa. Pakollisiaineita vähemmän ja enemmän valinnanmahdollisuuksia Luonnontieteiden, Ihmis- ja yhteiskuntatieteiden, taideaineiden ja kielikorien sisällä. Pakolliset aineet siis nykyisestä 18 aineesta kohti heidän esittämään 9 oppiainetta. Varmasti tulevaisuus löytyy jostain sieltä väliltä.
Lukiota tulee myös kehittää siihen suuntaan, että se ei niin vahvasti valmentaisi ”vain” kohti ylioppilaskokeita. Nythän usein henki on ainakin sellainen, että kolme vuotta luetaan tähtäimenä yo-kirjoitukset ja sitten yo-keväänä kolmessa kuukaudessa pitäisi valmentaa itsensä yliopiston pääsykokeisiin. Meistä koko lukioajan pitää olla tämän tien tasoittamista ja lukion pitää avata enemmän ovia suoraan jatko-opintoihin. Pääsykokeet voisivat olla toissijainen turvatie.
Haluamme myös turvata lukio-opetuksen koko maassa lähipalveluna, mutta myös vahvistaa korkeakouluyhtesityötä. Haluamme myös lisää yhteyksiä yrityselämään ja vapaaehtoistyökurssien kautta myös muuhunkin elämään. Ja kokonaisuutta ja tietä tasoittamaan on keskeinen tavoitteemme turvata henkilökohtainen ja riittävä opinto-ohjaus jokaiselle lukiolaiselle.
Voisiko lopuksi todeta, että enemmän elämää varten ja vähemmän ylioppilaskirjoituksia varten.
Olemme nyt keskustelun avanneet ja ottaneet sen haltuumme. Lukion uudistaminen on aina ollut hyvinkin vahvasti meidän kokoomuslaisten vastuulla ja niin se näyttää olevan nytkin. Jo siksikin olemme tässä nyt aktiivisia ja haluamme herätellä ja viedä työtä eteenpäin. Haastammekin kaikki muutkin puolueet mukaan turvaamaan laadukkaan lukio-opetuksen jatkossakin. Se vaatii sisällöllistä uudistamista, mutta lisää taloudellisia satsauksia lukio-opetukseen.
Eihän se nimittäin voi olla niin, että yo-kirjoituksissa otetaan lyijykynä takaisin käteen kaikkien niiden 19 vuoden jälkeen jotka on puuhailtu tietokoneiden, ipadien ja älytaulujen kanssa.
Mielelläni otan palautetta vastaan.
…
Nyt siis takana jo raportin julkkarin jälkeen ympäristövaliokunta kuin myös pääministeri Jyrki Kataisen kuuleminen ulkoasiainvaliokunnassa. Niin ja hyvä työlounas täällä eduskunnassa oman kotikunnan Lopen Räyskälänkin kehittämisestä. Jos vaikka joskus viellä siellä näkisimme lisää motorsporttiakin ja muutakin uudenlaista toimintaa.
…
Päivän täysistunto tänään perussuomalaisten välikysymyksen parissa telakoista. Komiiseksi perussuomalaisten syytökset teki heidän muutaman kuukauden takainen oma esitys. Perussuomalaiset esittivät silloin telakkatuista kokonaan luopumista. Nyt he olivat sitten hallituksen kimpussa kun hallitus ei vastoin EU:n säädöksiä ollut valmis tukemaan korealaista yritystä. No sellaista on populismi ja oppositiopolitiikaksikin sitä kutsutaan.
Toisen pienemmän oppositiopuolueen keskustan terä tässä aiheessa oli alunperinkin tylsä. Viime hallituskaudella pääministeri Matti Vanhanen ja silloinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kävivät neuvotteluja ja keskusteluja valtion mukaan menosta STX-telakan omistukseen. Neuvotteluja käytiin keskustalaisen kaksikon johdolla tai johdossa Ranskassakin, mutta silloin he päätyivät, että mukaan ei mennä. He hyvin tiesivät siis omat tekonsa muutaman vuoden takaan ja senkin, että tilanne olisi voinut olla nyt toinen jos Vanhanen-Pekkarinen -kaksikko olisivat telakkaomistusasiassa silloin edenneet. Tai sitten ei olisi ollut. Toisaalta jälkiviisaus on viisauden lajeista helpoin. Tässä lajissa on ihminen muuten viisaimmillaan.
Nyt kuitenkin jättiristeilijätilauksen menettäminen Ranskaan oli suomalaiselle telakkateollisuudelle ja Varsinais-Suomelle ja koko Suomellekin merkittävä takaisku. Näin kävi, vaikka maamme hallitus oli valmis panostamaan laivatilaukseen veronmaksajien vastuuta ja rahaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Tappio kertoo globaalin kilpailun kovuudesta, jossa kilpailukykyisin ja osaavin vie voiton. Meillä oli laatua ja osaamista, mutta kilpailukykymme ei riittänyt. Mikäli haluamme pärjätä kilpajuoksussa, on katseet käännettävä ensisijaisesti kilpailukykymme vahvistamiseen. Osaamistahan meillä Suomessa onneksi on ja tämä on yksi kiistattomista vahvuuksistamme.
Laivatilauksen menettäminen aloitti kovan mediamylläkän, jossa mielipiteitä on lauottu kiinnittämättä paljoakaan huomiota niiden todenmukaisuuteen. Keskustelun tunnelataus on varsin ymmärrettävä, sillä pohjimmiltaan kysymys on suomalaisista työpaikoista.
Esillä on ollut muun muassa runsaasti väitteitä siitä, että valtion 50 miljoonan euron saamatta jäänyt laina olisi ratkaissut laivatilauksen kohtalon. Keskustelu on jo lähtökohdiltaan erikoinen, sillä normaalitilanteessa yrityksen, eli telakan omistaja korealainen STX, huolehtii yhtiöidensä pääomittamisesta. Pääomittaminen ei kuulu veronmaksajille. Suomen etu ei ole valtiontukien laajamittainen ohjaaminen yrityksille – tie olisi loputon ja kestämätön. Hyvinvointia luova kasvu voi perustua vain aidosti kannattavaan liiketoimintaan.
Suomalaisittain ajateltuna ikävää on se, ettei telakan korealainen omistaja ole investoinut Turkuun samalla tavoin kuin Ranskassa sijaitsevaan telakkaansa. Telakan omistaja ei ole siis huolehtinut telakkansa kilpailukyvystä. Kuten todettu, Turusta löytyy kansainvälisesti tarkasteltuna huippuluokan osaaminen ja upea alihankkijaverkosto, jonka työllä on varmasti arvoa ja kysyntää, kunhan vain normaalit yritystoiminnan lainalaisuudet pätisivät myös telakkapuolella. Voimme olla vakuuttuneita siitä, että jos telakan korealainen omistaja olisi sitoutunut Turun telakan kilpailukyvyn kehittämiseen ja pitänyt taloutensa kunnossa, ranskalaisilla ei olisi ollut mahdollisuuksia tässä tarjouskilpailussa. Kaksi edellistä, Oasis-luokan risteilytilausta tulivat Turun telakalle. Valtion tuki oli tuolloinkin merkittävä, mutta nyt laivanrakentamisen saamiseksi Turkuun tarjottiin ennätyksellistä tukipakettia. Tilauksen saamatta jääminen ei siis ollut kiinni valtion toiminnasta.
Mutta nyt tärkeää on varmistua siitä, että kaikki EU-alueen telakat kilpailevat aidosti tasapuolisin kilpailuehdoin – ilman vääristäviä valtiontukia. Suomen hallitus onkin lähestynyt EU-komissiota tavoitteenaan varmistaa, että myös STX:n tapauksessa tasapuolisuus valtiontukien osalta toteutui EU-säädösten ja lainsäädännön mukaisesti. Mutta toisaalta pahaa pelkään, että kilpailu tulee tiukkenemaan entisestään, kun Kiina saa oman risteilijätelakkansa täyteen valmiuteen. Siinä pelissä ei välttämättä enää pädekään, sitten mitkään yhteiset pelisäännöt.
Toivottavasti tulevaisuus tuo uusia mahdollisuuksia sellaiseen meriteollisuuteen, missä suomalainen osaaminen olisi jo itsestään riittävä kilpailutekijä, eikä veronmaksajien tarvitsisi kantaa kohtuuttomasti yritystoiminnan riskiä.
Tappioista on myös otettava opiksi. Suomi on muun maailman mukana osa suurta talouden ja teollisuuden murrosta. Pelikirja on nyt uusi ja parhaat kortit jaetaan nopeasti. Kansallisen kilpailukykymme vahvistaminen edellyttää rohkeutta uudistua. Me suomalaiset olemme onnistuneet tässä urakassa aikaisemminkin. Uusia työpaikkoja emme luo Suomeen kinastelemalla tai katsomalla taaksepäin. Suomen teollisuus tarvitsee nyt työmarkkinaosapuolten ja hallituksen yhteistyötä ja eteenpäin vieviä ratkaisuja.
Itse toivon, että telakkateollisuus jatkuu maassamme tulevaisuudessakin. Toivottavasti vireillä olevat tilaukset saadaan maaliin ja toiminta sitä kautta jaloille ja sitä kautta myös uusiutumaan. Olen siitä varma, että maamme korkealle osaamiselle niin uudenlaisten polttoaineiden, jääkestävyyden yms. parissa riittää kysyntää jatkossakin. Tälläkin saralla pärjäämme parhaiten olemalla edelläkävijöitä ja maailman parhaita. Hinnalla emme ehkä pysty enää tulevaisuudessakaan kilpailemaan kun mukaan tulee Kiinaa ja muita.
Osaamisesta siis tässäkin lopulta kyse ja osaamisella tämä päivä alkoikin lukioraporttimme parissa. Palautetta on tullut valtavasti ja rehellisyyden nimissä todettava, että ei vielä yhtään kielteistä. Hieno fiilis ja tänään sain jo ryhmäjohdoltamme lisää uudistamistyötä. Niihin palataan myöhemmin.