Tänään oltiin historiaa tonkimassa ja tutkimassa Loppijärvellä. Upea historiapäivä…
Tänään mukana ja erilainen kotiseutupäivä kun suuntasimme ystävän kanssa veneellä Loppijärvelle ja sen saariin. Facebookiin aikanaan perustinkin oman historia ja vanhojen kuvien ja tarinoiden ryhmän Loppijärvelle ja tänään hieman niidenkin tarinoiden matkassa menimme. Vanha tarina 70 vuoden takaa kertoi kuinka Lopen miehet suuntasivat Leppäniemestä veneellä järvelle ja sen saariin ja syvänteisiin. Tänään yritimme seurata näiden rohkeiden miesten reittiä ja tutkia heidän ajatuksen juoksuaan ja löytää kätketyt järven saarista. Oli mukava miettiä, että miten itse siinä tilanteessa toimisi ja mikä on ollut 70 vuotta sitten ja miten ja mikä ei ole ollut jne. Emme löytämäämme etsineet ja voi olla että kätköt jo purettu. Tarinat vain elävät.
Isosaareen pistäydyimme myös katsomaan yhden kotiseuturetken tulevaa kohdetta ja palaan siihen ja samalla etsimme kauppias Virtasen vanhan mökin rauniot. Eläimet olivat ottaneet ihmisten hylkäämät omikseen. Historiaa ja tarinoita ja tapahtumia Loppijärvi sisältää paljon. On vanhaa kirkkoherran kaivattamaan Papinkanavaa, Leppäniemen isännän Lauri Almos Yrjö-Koskisen rakennuttamaa Kivisiltaa, senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen Haapamaja, Lyydia Koidulan Kivi, Aino Kallaksen kesäpaikka Syrjä, Sotamies Adam ja Eva Storckin maatupa heidän mukaansa nimen saaneessa Torkinmäessä ja kummitusjuttuja ja surmia ja murhiakin.
Ja nyt kaunis kesäilta ja yksi seikkailu mielessä ja sydämissä enemmän. Adolf Ehrnrothin sanoin: ”He olivat miehistä parhaita.”
Päivä siis minulla vapaapäivä ja lomapäivä. Muutama puhelinpalaveri toki aamusta ja hieman kotikunnan ja maakunnankin asioita, mutta voisi sanoa, että minulle vapaapäivä. Nautin.