Loppi Seura 60-vuotta – Timo Heinonen nosti esille huolensa Lopen järvien tilasta

Uutiset, sunnuntaina 01.08.2010

Lopen kotiseutuyhdistys Loppi Seura juhli 60-vuotista taivaltaan sunnuntaina 1.8. Lopen Päivänä. Lopen päivän juhlassa julkistettiin juhlavuoden kunniaksi Lopen Naisen kansallispuvusta kertova Antti Koskimäen toimittava kirja. Juhlapuheen piti Lopen entinen kappalainen, piispa Juha Pihkala ja Lopen kunnnan puheen valtuustonpuheenjohtaja, kansanedustaja Timo Heinonen.

– Julkistettu kirja Lopen Naisen kansallispuvun suunnittelusta ja toteuttamisesta on sanalla sanoen kaunis. Upeita kuvia ja paljon tietoa Minna Koskisen suurhankkeesta, kiitteli Timo Heinonen juhlan jälkeen.

Juhlapuheessa piispa Juha Pihkala muisteli lyhyesti omia ja perheensä Lopen vuosia haikeudella ja kiitollisuudella ja kertoi osan sydämestään jääneen Lopelle. Puheessaan Pihkala kannusti loppilaisia katsomaan rohkeasti eteenpäin, mutta vaalimaan myös mennyttä.

– Lopelle pääkaupunkiseudulta ja muualta muuttaneet pitää ottaa kotiseututyön ensin kohteeksi ja sitten osaksi kotiseututyötä, kannusti Pihkala

Lopen järvistä on pidettävä huolta

Omassa puheenvuorossaan Timo Heinonen kertoi juhlaväelle oman kotiseuturakkautensa synnysta.

– Joku on sanonut, että minulla on Lopen mallinen sydän. Niin tunnen itsekin, totesi Heinonen

– Kotiseuturakkaus ja perinne ovat olleet läpi elämäni sellaisia arvoja joita olen aina halunnut vaalia. Keräilyn kautta – oman kotiseutukokoelman muodossa, valokuvin omaksi iloksi ja kuvaillen paikkoja ja luontoa Lopen esitteisiin ja julkaisuihin, tapahtumien kautta jne.

– Mikä sen sitten aikanaan minussa sytytti?, kysyi Heinonen itseltään ja vastasi, että tärkeä tekijänä koulu ja Aune Toivosen, Kirsti Kytömäen ja Eila Jaatisen kotiseutu ja muut oppitunnit. Näistä vuosista minulle jäi paljon. Lydia Koidulan kivi sykähdytti minua aina. Pyhän Birgitan kirkon salaperäisyys ja pelottavakin lattialuukku. Rautamalmin löytyminen mökkirannasta. Luutasuon hiihtoretket ja turvemiesten vanhat työvälineet suosaarekkeissa. Lopen Lapsi- ja Nuorisokuoron laulut mm. Peruna on pyöreä ja nuorisokuoroajoilta Loppijärvi valssi. Retket Kaakkomäelle, Kaakkolammelle ja Loppijärven Pirunkivelle. Ja lukuisat rakkaan jo edesmenneen vaarini tarinat Lopen Hevosojalta, pohti Heinonen oman kotiseuturakkautensa syntyä.

Heinonen lainasi myös Loppi-seuran sääntöjä ja nosti niistä nyt erityisesti esille kolmannen tehtävän jossa todetaan tehtäväksi ”esittää ja tukea toimenpiteitä Lopen luonnon suojelun ja kaikinpuolisen kotiseutuhoidon hyväksi”.

– Tämä on nyt erittäin ajankohtainen tehtävä. Meidän tulee nostaa nyt kuntamme yli 300 järveä ja lampea yhteiseksi huolenaiheeksi. Meidän tulee tarttua sanosta tekoihin järviemme pelastamiseksi, totesi Timo Heinonen.

Heinonen kertoikin juhlan jälkeen juuri tämän puheensa osan koskettaneen montaa. Esille nousi niin järvien vesikasvillisuuden niitto, mutta ennen muuta myös ulkopuolisen kuormituksen vähentäminen mm. pelto- ja metsäojien laskeutusaltain.

– Tulemme syksyn tai talven aikana tekemään oman alueemme isoon metsäojaan laskeutusaltaan yhdessä naapurin kanssa. Ojan vettä on ollut surullista katsella ja nyt se täytyy laittaa kuntoon, kertoi Heinonen juhlan jälkeen.

Puheensa lopuksi Heinonen nosti esille vielä Lopen Historian II osan tekemisen ajankohtaisuuden.

– Mutta toivon, että tiukkoinakin talouden aikoina emme säästäisi väärin. Kuntamme Lopen Historia I on tehty 70-luvulla se kaipaa jatkoa. Historiaa kirjoitettaessa ei ole mahdollisuutta ottaa aikalisiä. Historiaa kannattaa ja pitää taltioida aina parhaaseen mahdolliseen aikaan. Silloin kun tietoa on helpoiten saatavilla. Toivonkin, että pystymme nostamaan historian jatko-osan työnalle myös mahdollisimman pian. Materiaalia pitää ainakin kerätä juuri nyt.

Kommentit