Loppi ei järjestä neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä kuntaliitosasiassa – hävisimme äänestyksen

Blogi, maanantaina 08.06.2015

Tänään Lopen kunnanvaltuusto käsitteli kuntaliitosselvitystä Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kuntien kesken. Yhdistämistä koskeva sopimus laitettiin nyt kesäksi nähtäville ja siitä on mahdollista kaikkien loppilaisten, hausjärveläisten ja riihimäkeläisten lausua mielipiteensä ja tehdä muistuksia liitosehdotuksesta. Tämän jälkeen kaikkien kuntien valtuustot lopullisesti sanovat sille kyllä tai ei.

Kyynio_ilmakuva_netti loppiItse olen lähtenyt alusta lähtien siitä, että näin merkittävästä asiasta eli kunnan olemassa olosta päätettäessä on syytä asiasta järjestää myös kansanäänestys. Äänestäjiltämme saamamme valtakirja ei minusta anna oikeutta ilman kansanäänestystä päättää koko kunnan tulevaisuudesta tai oikeastaan koko olemassa olosta. Tätä ei kuitenkaan yhdistymistä valmistellut työryhmä esittänyt ja siksi asiassa Lopella edettiin valtuustoaloitteen kautta. Kokoomuksen Kari Maunula teki keväällä asiasta valtuustoaloitteen ja tänään sitten käsittelimme tuon esityksen valtuustossa.

Minulle aika suurena yllätyksenä keskustalaiset asettuivat vastustamaan neuvoa antavaa kunnallista kansanäänestystä. Keskustan riveistä valtuutettu Jori Hovi Satu Myllykosken kannattamana esitti, että loppilaisilta ei asiasta kysytä edes vapaamuotoisemman kuntalaiskyselynkään kautta. Tätä esitystä valtuustossa kannatti lopulta peräti yhdeksän valtuutettua ja kuusi äänesti jopa tyhjää. Kansalaisäänestyksen puolesta äänesti tässä vaiheessa vielä 19 valtuutettua. Mutta lopulta heistäkin lisäkseni vain Kari Maunula, Antti Mikkola, Eelis Väänänen ja Tarmo Turunen kannattivat kysymistä kuntalaisilta kansanäänestyksellä. 29 äänesti neuvoa antavaa kunnallista kansanäänestystä vastaan ja näin ollen äänestystä ei Lopella siis järjestetä.

Kunnanhallitus selvittää nyt jotain muunlaista nettikyselyä tai vastaavaa kuntalaisille. Itse suhtaudun sellaiseen hyvinkin epäilevästi jo ihan senkin takia, että läheskään kaikilla ei ole nettimahdollisuuttakaan ja toisaalta myös tällaisten epävirallisten äänestysten luotettavuudenkin kannalta. Toisaalta kirjepostinakin tehty äänestys on äärimmäisen epäluotettava ja kyseenalainen kun siinä ei millään tavalla varmisteta kuka äänestyslapun täyttää ja postittaa.

Mutta demokratiaan kuuluu se, että enemmistön mielipiteen mukaan mennään ja ei voi muuta todeta kuin, että pulinat pois. Syksyllä sitten valtuusto päättää edetäänkö asiassa vai ei.

Palaan itse kuntaliitossopimukseen täällä blogissani hieman laajemmin myöhemmin. Nyt se siis julkinen ja myös teidän kaikkien tutkittavana ja pohdittavana. Palautetta otan siis enemmän kuin mielelläni vastaan.

Kunnanvaltuusto hyväksyi tänään myös viime vuoden tilinpäätöksen. Lopen kunta teki nyt jo kuudennen kerran peräkkäin ylijäämäisen tilinpäätöksen ja itseasiassa viidettä vuotta peräkkäin Lopen kunnan velkataakka myös keveni. Näin siis siitä huolimatta, että koko ajan olemme investoineet merkittävästi mm. uusiin asuntoalueisiin, kouluihin ja päiväkoteihin. Ja merkille pantavaa on sekin, että nyt ei enää yksikään kriisikunnan tunnusmerkki täyty kuntamme kohdalta kun vielä ennen tätä talouden tasapainottamistyötä raja-arvot paukkuivat yksi toisensa jälkeen. Nyt siis iso laiva kääntynyt ja seilaa aikalailla hyvin vaikkakin epävarmoilla vesillä mm. valtionosuuksien leikkausten ja työllisyydenkin paineessa.

Käsittelyssä tänään oli myös tilinpäätökseen liittyvät tilintarkastuskertomus ja arviointikertomuskin ja myös muutamat muut asiat. Kokous kuitenkin ohi reilussa tunnissa ja yhden valtuustoaloitteenkin jätimme. Kokoomuksen valtuustoryhmä Anniina Luceniuksen johdolla esitti, että Lopellakin jatkettaisiin naapurikuntien tapaan käytäntöä missä uudet opettajat palkataan elokuun alusta lähtien valmistelemaan alkavaa kouluvuotta eikä niin kuin nyt meillä on esitetty, että opettajat menisivät työhön vasta päivää ennen kuin oppilaat kouluun tulevat. Ja itseasiassa tässä mallissa myös se ongelma, että opettajalle ei saa antaa edes tietoja tulevista oppilaista kuin vasta silloin. Valmistautuminen siis jäisi käytännössä tekemättä. Toivottavasti aloitteemme johtaa nyt siihen, että vanha ja toimiva malli saisi jatkua meilläkin.

Huomenna jatkan sitten eduskunnassa jälleen maan asioiden parissa. Valiokuntapaikkamme vahvistetaan ja me aloitamme rahavaliokunnan eli valtiovarainvaliokunnan kanssa työt jo heti huomenna. Saan siis myös valiokunnassa yhden puheenjohtajuudenkin hoidettavakseni. Työtä siis tulee riittämään uuden hallitusohjelman toimeenpanon kanssa. Uusi hallitusohjelmahan julkaistiin toukokuun viimeisenä keskiviikkona ja kesäkuun alussa uusi hallitus aloitti vaikean urakkansa. Ohjelma on luotu olemassa olevien realiteettien pohjalle. Suomen taloudella menee huonosti, eikä itsestään tapahtuvaa suunnanmuutosta ole näköpiirissä. Toisaalta pelkkä talouskasvukaan ei ongelmiamme tule ratkaisemaan. Ohjat otettiinkin viimein omiin käsiin, hallitusohjelman kautta Suomi laitetaan liikkeelle.

Läpi poliittisen kentän puolueet sekä kansanedustajat ovat peräänkuuluttaneet talouskasvua. Keinoksi on tarjottu milloin elvytystä, milloin veropohjan laajentamista. Totuus kuitenkin on, ettei talouskasvua synny ilman työntarjonnan lisäämistä. Nämä elementit kulkevatkin erottamattomasti yhdessä. Työtarjontaa lisätään ainoastaan yrittäjyyteen panostamalla. Tähän savottaan uudet ministerit ja hallituspuolueet ryhtyvät välittömästi.

Hallitusohjelmassa sovittiin merkittävistä toimista työn ja yrittäjyyden edistämiseksi. Työmarkkinoita uudistetaan paikallista sopimista lisäämällä, yrittäjävähennys otetaan käyttöön ja pienemmille yrityksille mahdollistetaan maksuperusteinen arvonlisävero. Verokannusteiden ja sääntelyn luomien esteiden purkamiselle, normitalkoilla, laitetaan vauhtia Suomen elinkeinoelämään.

Työllistämishalukkuuden lisääminen työllistämisen raja-aitoja raivaamalla on oleellinen linjaus talouskasvun aikaan saamiseksi. Koeajan pidentäminen, kirjaukset laadukkaasta sääntelystä sekä takaisinottovelvoitteen keventäminen tähtäävät kaikki työllisyyden kasvattamiseen. Mitä useammalla suomalaisella on töitä, sitä paremmin maallamme menee. Oikeus ja mahdollisuus työhön on tärkein keino myös köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä, sillä työ on parasta sosiaaliturvaa.

Työtä ei kuitenkaan synny eivätkä yrittäjät investoi ellei yhteiskuntamme ole kilpailukykyinen ja yrittäjämyönteinen toimintaympäristö. Suomi on menettänyt kilpailukykynsä suhteessa muihin verrokkimaihin, kuten Saksaan ja Ruotsiin. Työmarkkinoiden joustoilla mahdollistamme kilpailukyvyn loikan, mutta se vaatii kaverikseen myös erittäin maltilliset palkkaratkaisut. Työmarkkinoilla on erityinen rooli yhteiskunnassamme, mutta heilläkin on oltava tulosvastuu. Nyt uudelleen alkavat yhteiskuntasopimusneuvottelut näyttävät löytyykö työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken yhteinen tahtotila laittaa Suomi kuntoon.

Hallituksen antamat signaalit yrittäjille ovat positiivisia. Nyt hallitukselta vaaditaan sitkeyttä, rohkeutta ja tulevaisuudenuskoa toteuttaa kaikkia hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet sillä tekemättä ei voi jättää.

Kommentit