Julkisetkin palvelut siirtyvät kiihtyvällö tahdilla verkkoon. Aika usein törmäämme jo siihen tilanteeseen, että asian hoito vaatii joko nettiyhteyttä tai sitten pitkää matkaa kaupunkiin tai peräti maakuntakeskukseen asioita hoitamaan. Sähköisten palveluiden tulee myös sellaisia, että niitä pystyy kaikki käyttämään. Palveluntarjoajien onkin minusta nyt huolehdittava siitä, että sähköiset palvelut toimivat esteettömästi. Itseasiassa verkkosivujen esteettömyydestä ja myös helppokäyttöisyydestä hyötyvät kaikki palvelujen käyttäjät, mutta ennen muuta näkövammaiset tai muuten toimintarajoitteiset ihmiset.
Jätinkin tämän kolmannen kauteni ensimmäisen esitykseni ja kysymykseni maamme hallitukselle juurikin verkkoesteettömyydestä. Sillä nyt kun julkisia palveluita siirretään verkkoon, on huolehdittava siitä, että palvelut soveltuvat kaikille. On myös kannattavampaa ottaa esteettömyyskysymykset huomioon palveluita luotaessa, kun vasta sitten jälkikäteen.
Verkkoesteettömyys koskettaa noin 15 % maamme kansalaisista. Tämän lisäksi kansainvälisen osaamistutkimuksen mukaan jopa miljoona suomalaista pitää tietotekniikkataitojaan puutteellisina – siis heitäkin tämä helpottaisi. Liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön tilaaman selvityksen mukaan erityisryhmät kohtaavat verkkopalveluissa useita teknisiä, taloudellisia ja sosiaalisia esteitä. Meidän onkin minusta lähdettävä siitä, että julkisten palvelujen on oltava kaikkien saatavilla. Ja siksi ehdotin, että nyt lakiin tehdään selkeä kirjaus verkkoesteettömyyden vaatimuksista. Minusta on pohdittava myös sitä, että voisiko laki koskettaa julkisten palvelujen lisäksi myös yrityksiä, joilla on velvoite tarjota palvelujaan kaikille kuluttajille.
Verkkoesteettömyys on kysymys, joka on varmasti tulevaisuudessa pinnalla yhä enemmän. Naapurimaissamme ongelma on ratkaistu selkeällä lainsäädännöllä. Toivon, että Suomessakin pääsisimme asiassa eteenpäin.
Niin siis: ”Esteetön verkkosivu on rakenteeltaan selkeä ja helposti navigoitava. Sen kieli on yksiselitteistä ja ytimekästä. Se muuntuu käyttäjän tarpeiden mukaan käytettäväksi eri aisteilla tai apuvälineillä. Esimerkiksi ääni- ja videotiedostojen sisältämä informaatio pitäisi olla saatavilla myös tekstimuodossa ja tekstiä pitäisi voida lukea ruudunlukuohjelmalla.” – Kuluttajaparlamentti.
Katsotaan mitä vastuuministeri esitykseeni vastaa ja toivottavasti pääsemme asiassa nyt eteenpäin.
Mutta tänään myös eduskunnassa aloitimme varsinaisten valiokuntiemme työn. Itse siis jatkan turpo-asioiden parissa puolustusvaliokunnassa ja uutena isona kokonaisuutena valtiovarainvaliokunnassa. Tänään kummankin valiokunnan ensimmäiset kokoukset ja tästä kalenteri jo kivasti kokouksilla täyttyikin koko kesäkuuksi. Huomenna siis jatkamme.
Nyt hetkeksi ulos ja kun näin kaunis kesäilta on niin taidan tehdä lenkin metsätiellä. Mökkitie.