Lopen Teatterin – Hetkiä Talvisodassa.
Maankorvessa kulkevi lapsosen tie…
Lopen Teatteri avasi 30. vuotensa upealla Hetkiä Talvisodassa näytelmällä. Tämäniltainen ensi-ilta tarjosi Lopella jotain ennen kokematonta. Ohjaaja Taru Kivinen toi ulkoilmateatteriin liikkuvat videokuvat ja vanhat sota-ajan still-kuvat jättiscreenille. Aidot räjähteet ja pommit. Ja koskettavan Jorma Kairimon käsikirjoittaman Talvisodan. Koskettava, liikuttava ja ajatuksia herättävä.
Odotin suurella mielenkiinnolla Lopen Teatterin ensimmäistä talvinäytelmää. Odotukset täyttyivät ja ylittyivät. Sajaniemen Taidemäelle alkoi muodostua tunnelmaa jo tuntia ennen itse näytelmää, kun soppatykki savusi ja sotamies tarjoili hernerokkaa. Sisällä oli kanttiini ja upea aito Erkki Kaupin ja Arttu Nykäsen kokoelma sota-ajan aseista. Seppo Lankisen haitari soi. Ja ilta pimeni. Tunnelmaa.
Lopulta seitsemältä nuotiolla alkoi tapahtua. Lopen Naiskuoro Timotei avasi näytelmän johtajansa Anneli Julenin johdolla. Ja koko näytelmän kuoro oli mukana tarinassa. Lavalla sotamiehet kersantti Kallan, Seppo Kuparisen, johdolla sotivat. Kuolemaa, kaipuuta, iloa ja naurua, eroamisen tuskaa, hulluksi tulemista. Sitä kaikkea 105 kunnian päivää piti sisällään. Keskellä sodan melskettä nähtiin yksi sodan sankareista, aito Suomenhevonen, Aatu. Lotat kanttiinin kanssa eturintamassa. Ja ilmavalvonnan tytöt, Lopen kunnanjohtaja Karoliina Viitanen Annina ja Tove Shipley-Esselström miestään ikävöivänä Mirjamina. Ja koskettavan isän ja pojan kohtaaminen samassa taistelussa rintamalla. Uskomattomia hetkiä ja tunnelmia. Ja loppuhuipennuksena ihana Venla Hatakka, rakas kummityttöni, laulatyttönä, sodan päättyessä.
Ja kaiken tämän kauhun ja tuskan jälkeen kotiin paluun juhlat harmonikan soidessa ja teatteriyleisön tanssiessa osana tarinaa.
Silmäkulma kostui. Lopen Teatteri teki yhden 30-vuotisen historiansa upeimman näytelmän. Ja suuren kunnianosoituksen 1939-1940 vuosien Talvisodan miehille, naisille, lapsille ja perheille. Kunnia. Isänmaa.
Menkää katsomaan.