Eilen illalla 13 vuoden tauon jälkeen näimme Lopen ulkojäällä papukaijapaitoja. Se oli merkki siitä, että 90-luvun puolivälin LHL-jääkiekkosarjamme teki paluun. Paluun yhdeksi otteluksi, josta toivottavasti tulee nyt jokavuotinen perinne Lopen Talviklassikkona.
Aikanaan perustimme 90-luvulla Koukun Kimmon ja Kytömäen Ollin kanssa Lopelle oman harrastusseuran TOP-Klubin. Ennen sitä olimme jo Kimmon kanssa kahden tehneet yhden pöytäjääkiekkoturnauksen ja sitä voi tietyllä tavalla pitää koko puuhan alkuna. Sitten ohjelmaan tuli 24-tunnin selviytysmisseikkailu. Sekin lähti liikkeelle vain ajatuksestani tehdä pesäpallojoukkueemme pojille pieni seikkailu kylältä mökillemme. Koukun Kimmon ja Järvisen Tompan kanssa se lähti liikkeelle ja Pulkkisen Tatun ja joukkojen avulla tapahtumana sekin paisui. Jotain Marski-selviytysmisseikkailusta kertoo sekin, että tapahtuma toi meille yhtenä vuotena Puolustusvoimain komentajan myöntämänä Puolustusvoimain Pronssisen ansiomitalin.
TOP-Klubille siirtyi myös 90-luvun alussa kunnan nuorisotyössä kesätöissä ollessani aloittani Loppijärvi Happening. Parhaillaan rantatapahtumaan myytiin 4500 lippua ja aikamoisia muistoja on sieltäkin. Ja olihan TOP-Klubilla monenlaista muutakin sisäpelipäivästä lähtien. Se oli oman aikansa juttu meille ja rehellisyyden nimissä voin sanoa, että minulle sellainen oppikoulu ja korkeakoulukin, että ilman sitä ja niitä kokemuksia ja oppeja en olisi tässäkään duunissa nyt.
TOP-Klubin toiminnassa aktiivisina olivat mukana Kimmon, Okan ja minun lisäksi myös Niemen Pete ja Peltovuoren Petteri ja tottakai lähes koko kylän nuoret tekijöinä, talkoolaisina, osallistujina ja minä kukin koskakin.
Eilen hieman siis muistelimme vanhoja. 13 vuoden tauon jälkeen pelasimme LHL-jääkiekkopelin. Talviklassikoksihan sen heti nimesimme ja sellainen siitä tulikin. Iso kiitos Kytömäen Okalle ideasta tehdä paluuottelu ja Niemen Petelle, Koukun Kimmolle ja muille halusta tehdä se hyvin. Ja hauska tapahtuma siitä tulikin. Väkeä oli paljon peliä katsomassa ja paljon sitä samaa väkeä kuin silloin aikanaankin. Tällä kertaa vain osa aikapaljon kauempaa mukaan ajelleina. Elämä siis vienyt montaa uusiin suuntiin, mutta yhteys Loppeen säilynyt. Se on hieno juttu. Yksi sellainen minusta ehkä kaikkien aikojen TOP-Klubilainen on ollut ja on Jari Alitalo. Hän oli jo aikanaankin muuttanut työn perässä Lopelta pois Helsinkiin, mutta tuli aina kun täällä tapahtui paikalle. Eilenkin Jari oli mukana ja piti hienon puheenkin ja juuri tästä meitä kiitti. Tapahtumamme pitivät hänet loppilaisena vaikka asuikin jo muualla. Ja samaa muuten kertoili muutama muukin pelin jälkeen ja kertoivat monella työpaikallakin ihmetellyn millaisia juttuja aikanaan teimme. Eivät taida olla kaikkea edes uskoneet. Mutta jotain tekemisestämme kertoi sekin, että LHL:stä teki myös Iltalehti aikanaan aukeaman jutun ja pelaajia oli parhaalla kaudella viisijoukkueellista.
Mutta eilen Talviklassikokssa nähtiin siis vastakkain ne 1995 vuoden joukkueet Kaakkomäki Avalanche ja Perintömäki Penguins. Ja tuomareina tottakai samat tutut miehet eli Teijo Lastunen ja Aki Harri. Ja hyvä pelistä tulikin. Ensimmäistä erää hieman kiusasi toki talviklassikkoon hyvin sopiva pieni lumisade, mutta sen jälkeen peliä päästiin jatkamaan hienossa talvi-illassa. Kahden erän jälkeen peli oli aikalailla selvä kun Avalache johti peliä useammalla maalilla ja kolmannessa erässä 8-4 tilanteessa peli jouduttiin keskeyttämään toisen joukkueen maalivahdin Teemu Mäkelän loukattua olkansa. Mutta yleisölle tarjoiltiin ”koko rahan edestä” eli loppuminuutit korvattiin sitten voittomaalikilpailulla ja silloin kaukalossa nähtiinkin aikamoisia juttuja. Voisi sanoa, että sitä vanhaa kunnon LHL:ää.
Täytyy sanoa, että kyllä omakin iho oli kannanlihalla ja sisällä aikamoinen myllerrys kun kentällä menimme. Hieno kokemus ja niin paljon upeita muistoja noilta vuosilta ja ne aikalailla vahvasti eilen pinnassa. Suuri kiitos siis vielä kaikille 90-luvun TOP-Klubilaisille ja myös eilisessä matsissa mukana olleille. Ja iso kiitos myös katsojille. Siellä taisi LHL:ää nähdä jälleen ihan uusikin sukupolvi loppilaisia. Ensi vuonna jatkamme. Sen lupaan jo nyt.
Muistoilla ja TOP-Klubilla aina paikka sydämessä.
…
Lauantaita kaikille. Tänään yrittäjyyttä juhlimaan. Hämeen maakunnallinen Yrittäjägaala on tänään illan ohjelmassa Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Siellä juhlapuhuja kollegani ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ja paljon yrittäjäystäviä vuosien varrelta. Hienoja tapahtumia olleet aina ja uskoisin, että tänäänkin jotain ainutlaatuista luvassa kun Verkatehtaalle on tulossa mukaan meitä yrittäjiä yli 600. Ja kohokohtana sitten vuoden Hämeen yrittäjän palkitseminen.
…
Kello 23.35 ja juuri kotiin takaisin. Tänään siis ilta yrittäjäystävien kanssa Hämeen Yrittäjägaalassa Verkatehtaalla. Tupa oli todellakin täynnä ja erittäin hieno ja juhlava ilta. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori piti erinomaisen puheen. Viesti oli vahva, että vain yrittämällä ja työtätekemällä maamme pärjää tulevaisuudessakin ja talous on nyt laitettava kuntoon. Samalla Vapaavuori kannusti hämäläisiä yrittäjiä suuntaamaan liiketoimintaansa ja hakemaan kasvua myös aiempaa aktiivisemmin Hämeen rajojen ulkopuolelta ja myös kansainvälisiltäkin markkinoilta. Olemme tässä kansainvälistyskysymyksessä itseasissa Hämeessä selkeästi muita alueita perässä ja paljon olisi saavutettavissa. Toivottavasti voimme tulevaisuudessa tässäkin todeta ottaneemme askelia oikeaan suuntaan.
Vuoden Hämeen Yrittäjänä palkittiin Finn-Korkki Oy pitkästä ja menestyksekkäästä urasta ja myös siitä, että tämä hämeenlinnalaisyritys on hakenut myös vahvasti markkinoita kansainvälisiltäkin markkinoilta. Sain itse kunnian istua vuoden yrittäjien vieressä juhlassa ja siinä he totesivat, että businestä oli vain pakko hakea ulkomailta. Lisää Finn-Korkista ja sen tarinasta ja tästä päivästä täältä: Finn-Korkki. Onnea vielä siis arvokkaasta Yrittäjä-tunnustuksesta ja upeasta hämäläisestä työstä.
Verkatehtaalla myös kymmeniä mielenkiintoisia keskusteluja eri yrittäjien kanssa. Tuntuu siltä, että intoa ja halua kantaa tätä maata riittää edelleen ja nyt vain meiltä poliitikoilta odotetaan myös tätä työtä ja kasvua tukevia ratkaisuja. Suurimmaksi peloksi nyt nousi aika monessa keskustelussa kovat veronkiristykset joilla orastava kasvu tapettaisiin kokonaan. Eli viesti oli aikalailla yksiselitteinen että kasvupanostuksia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.
Myös erittäin antoisat keskustelut yhdestä uudesta isommasta jutusta Hämeeseen ja Hämeenlinnaan. Jos siinä casessa onnistumme niin lupaan. No en lupaa vielä mitään, mutta iso juttu työnalla ja toivottavasti siinä onnistumme. Katsotaan ja kerron kun voin.
Mutta nyt kello jo kovaa vauhtia sunnuntaita kohden. Laskiaissunnuntaita huomenna.