Pääministeri Jyrki Katainen kiteytti eilen maamme tilanteen paljon puhuvasti. Kataisen kysmys oli osuva. Hän totesi eilen puoluevaltuustomme kokouksessa, että keväällä tehdään myös valinta veropolitiikassa. Pääministeri sanoi, että valittavana on veronkorotukset eli korkea verotus ja sen myötä vähäinen työ vai vaihtoehtona kohtuullinen verotus ja sen seurauksena lisäntyvä työ ja työllisyys maahamme. Viesti oli selkeä ”korkeat veroprosentit eivät takaa hyvinvointia”.
Tämä tosia-asia muuten unohtuu aika usein varsinkin muutamalta hallituskumppaniltamme. Puhe jatkuvasta verojen korottamisesta ei tätä maata pelasta eikä se tuo oikeudenmukaisuuttakaan lisää. Mutta se tuo, että saamme tähän maahan lisää työtä ja vähemmän työttömyyttä. Jos veroprosenttia aina vain nostetaan niin se tapattaa työn ja kasvun ja lisää työttömyyttä. Sen kautta hävijää veronmaksajat ja verotulot. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei siis pelasteta veroja korottamalla vaan nimenomaan työllisyyttä parantamalla ja työtä tekemällä.
Itseasiassa kannustava verojärjestelmä lisää työtä ja työntekemistä ja näin myös verokertymää millä sitten hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan ylläpitää.
Arvokas huomio oli myös pääministeri Kataisen eilen esille nostama huoli yli 55-vuotiaista työntekijöistä. Hän kaipasi asennemuutosta myös yli 55-vuotiaiden kohteluun työmarkkinoilla. Pääministeri totesi, että ei työkokemus voi olla este työllistymiseen. Hän totesikin, että ikääntyvien työntekijöiden arvostuksen puute maassamme on ”suuri henkinen sairaus”.
Olen täysin samaa mieltä. Me tarvitsemme tähän maahan kannustavan verotuksen. Tehdystä työstä pitää saada palkka myös tilille eikä vain verokarhulle. Ja pidän myös arvokkaana sitä, että huolta kannetaan myös ikääntyvien mahdollisuuksista tehdä työtä. Itse toivoisin, että tässä maassa kokemuksen ja osaamisen rinnalla arvostettaisiin ja kunnioitettaisiin myös sitä, että iän myötä ehkä halua ja kuntoa olisikin vain tehdä hieman kevennettyä työviikkoa. Mutta sekin osaaminen ja työ pitäisi ottaa vastaan. Ja ehkä tuolle kevennetylle työviikolle olisi sijaa myös lapsiperheissä. Moni äiti ja isä tekisi mielellään työtä, mutta haluaisi antaa onneksi myös aikaa lapsille. Sitä tässä maassa pitäisi kunnioittaa ja siihen kannustaakin.
Hesari esimerkiksi tänään kertoi, että nyt alkuvuodestakin ”tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuista 61 prosenttia oli yli viisikymppisiä”. Tämän ikäryhmän työttömyys onkin alkanut nyt kasvaa. ”Kun viisikymppinen kerran menettää työnsä, uuden saaminen on hankalaa.” Vuoden taitteessa maassamme oli lähes 100 000 yli 50-vuotiasta työttömänä ja toisena vitsauksena noin 60 000 alle 30-vuotiaista. Pitkäaikaistyöttömyyteen, ikääntyvien työttömyyteen ja nuorisotyöttömyyteen tulee siis lisätä panoksia niin tahtopuolella kun toimienkin puolella.
Puoluevaltuustossa puhunut Jyrki Katainen peräänkuuluttikin jälleen vastuuta kaikilta. ”Toivon, että kun on valtaa olisi myös vastuuta”.
…
Keskustelu EU:n tulevien vuosien rahoituksesta myös puhuttaa. Vuonna 2011 nettomaksuosuutemme oli 0,34% BKT:stä. Nyt neuvotellussa budjetissa nettomaksuosuutemme putoaa 0,31 prosenttiin vuosiksi 2014-2020. Suhteellinen maksuosuutemme siis hieman pienenee. Eli tavoite eli nettomaksuosuuden kasvu taittuu. Mutta jatkossakin maksamme siis EU-budjettiin enemmän kuin saa sieltä rahaa takaisin. Olemme siis tulevaisuudessakin nettomaksaja. Syy on selvä: olemme omista haasteistamme huolimatta yksi vauraimpia maita EU:ssa. Olemme samalla tasolla esimerkiksi Tanskan ja Itävallan kanssa ja esimerkiksi Ruotsi on merkittävästi suurempi nettomaksaja.
Euromäärissä summan ratkaisen se miten taloutemme yleisesti kehittyy ja toivottavasti kehittyykin mahdollisimman hyvin. Silloin meillä on rahaa niin kotimaassa kuin Euroopassakin. Eli tavallaan tämäkin nivoutuu tuohon oman maamme verotukseen ja talouden kehittymiseen mutta tottakai myös yleiseurooppalaiseenkin talouskehitykseen.
Ja erittäin merkittävää tuossa EU:n neuvottelutuloksessa on sekin, että EU-budjetti pienenee nyt ensimmäistä kertaa. Tarkan euron linja voitti: EU-budjetti on seuraavalla kaudella 20 miljardia pienempi kuin nykyisellä kaudella. On hyvä merkki, että vastuuta pystytään kantamaan tiukkoina aikoina 27 maan kesken.
Eduskuntaryhmämme varapuheenjohtaja Lenita Toivakka kuvasi tulosta eilen toteamalla: ”Suomen tavoitteet täyttyivät paremmin kuin uskallettiin odottaa, ja samalla vahvistimme rooliamme rakentavana ja luotettavana maana. Nyt on neuvoteltu alempi rahoitustaso ja 600 miljoonaa lisää maaseudun kehittämisvaraa. Samalla turvattiin Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisrahoitus. Tässä pitää katsoa kokonaisuutta ja mm. MTK pitänyt tuloksia tyydyttävinä.”
…
Laskiaisisunnuntaita.
Pakkanen on mennyt, mutta onneksi lunta riittää. Katsotaan mitä tämä talven ja lumen juhlapäivä tuo tullessaan. Pitkiä pellavia!
…
Kello 19.53. Kiitokset palautteesta liittyen aamuiseen kirjoitukseeni. Nyt takana jo mukava laskiaissunnuntai ja hieman herkkujen makuun pääsi kun Pilpalassa laskiaistapahtumassa piipahdin. Kiitokset sinne ja oli myös hauska nähdä tuttuja ja vaihtaa hieman juttujakin siellä.
Muutama kysymys EU:n rahoitukseen tuli ja niihin vastaan nyt vielä lyhyesti.
Eli ensin maaseudun kehittämisen tulevasta rahoituksesta. Maatalousrahoista voi todeta, että lopputulos oli parempi kuin osattiin odottaa. Kuitenkin huoli on iso kun suorat tilatuet vähenevät € 3.9 miljardista € 3.4 miljardiin. Onneksi neuvotteluissa saatiin kuitenkin korvaavaa rahoitusta € 600 miljoonan maaseudun kehittämiseen. Maatalouden suorat tuet säilyvät nimellisesti lähes nykyisellä tasollaan. Kokonaistasoon tehtiin kolmen prosentin leikkaus, joka tarkoittaa vuositasolla noin 15 miljoonan euron alenemaa. Maataloustukien viherryttämisen osalta huippukokous korosti tarvetta joustavalle soveltamiselle. Tämä luo pohjaa Suomen erityisolosuhteiden huomioimiselle viherryttämisen ehdoissa.
Maatalouden turvaaminen oli yksi meidän Kokoomuksen ja myös maamme tärkeimpiä tavoitteita EU:ssa. Tässä onnistuttiin hyvin. Saavutetun tuloksen merkitystä korostaa erityisesti se, että maaseudun kehittämisen EU-budjetti alenee kokonaisuudessaan nykykaudesta, mutta prosenttiosuutemme siitä kasvoi.
Tulos on vahva signaali suomalaiselle maataloudelle ja maaseudulle; pitkäjänteinen hyvä työ palkitaan. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa eteenpäin neuvotteluissa ja uusien ohjelmien valmistelussa.
Maaseudun kehittämisrahoitus luo jatkossakin vahvaa pohjaa kestävän ja modernin maatalouden harjoittamiselle Suomessa ja turvaa maataloutta ja aluekehitystä myös jatkossa.
Varmasti paras arvioija on MTK jonka puheenjohtaja Juha Marttila totesi, että ”Suomessa voidaan tehdä hyvää maatalouspolitiikkaa EU:n budjettikehyksen puitteissa.” Marttila totesi, että vaikka budjetti on maatalouden kannalta siis jonkin verran miinusmerkkinen niin se on parsittavissa vielä oikeilla kansallisilla ratkaisuilla.
Ja muutama sana vielä harvaan asuttujen alueiden erityistuista.
Alue- ja rakennepolitiikassa Suomen tuet pienenevät. Vähemmän kuitenkin kuin alunperin pelättiin. Neuvottelut erityistuesta muodostuivat vaikeiksi, kun muut tuesta hyötyvät maat eivät hakeneet tuelle korotusta. Jäimme yksin asian kanssa. Mutta sitkeällä työllä tukitasoon saatiin kuitenkin kohtuullinen tulos, 30 euroa/asukas/vuosi. Nykytasosta jäätiin lopulta vain 5 euroa. Komission esittämästä 20 eurosta noustiin siis hyvin lähelle nykykauden tasoa.
Jatkossa meidän on pystyttävä Itä-Suomessa hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti myös reippaasti kasvavat EU:n tutkimusrahat. Yliopistoja tulee kannustaa aktiiviseen toimintaan. Samaten Venäjän kanssa tehtävä naapuruusyhteistyö on Itä-Suomelle tärkeä mahdollisuus. On tärkeää huomata, että Suomen tuki-intensiteetti (tuki/asukas) säilyi tälläkin ratkaisulla nettomaksajamaiden korkeimpana.
Mutta ymmärrän hyvin, että tämän tuloksen voi vääntää haluamaansa malliin. Mutta minusta tärkeintä nyt on katsoa eteenpäin ja turvata vaikka kotimaisin ratkaisun hyvän suomalaisen ruuan tuotanto jatkossakin. Maatalouden tukitarpeet pitää katsoa huolella läpi kevään kehysriihessä ja turvata suomalainen ruoantuotanto. Suomalaista ruokaa pitää jatkossakin voida tuottaa ja sen eteen pitää tehdä kaikki voitava.
…
Mutta nyt laskiaissunnuntai päätökseen. Huomenna maakuntapäivä ja se menee kotikunnan uuden valtuuston parissa. Kuntapäivää siis.