Tänään meillä oli aivan erityisen hieno juhlahetki kotikunnassamme Lopella. Saimme avata tai vihkiä käyttöön kotikuntamme Lopen uuden tien. Itseasiassa kotikuntamme ensimmäisen ja ainoan kadun.
Suomen Moottoriliiton tervehdyksen tilaisuuteemme toi toiminnanjohtaja Ville Salonen.
Tein aikanaan Lopella kunnanvaltuustossa esityksen nimetäksemme jonkun kuntamme teistä loppilaisen maailmanmestari Heikki Mikkolan kunniaksi. Esitykseni sai hyvän vastaanoton, mutta tämä otti oman aikansa, sillä halusimme, että tämä tie tulee olemaan keskeisellä paikalla kunnassamme. Vanhoja teitä ei yleensä uudelleen ole tapana nimetä, mutta kun uusi tie nyt syntyi niin oli selvää, että siitä tulee tie Heikki Mikkolalle.
Toisen Lopen kokoomuksen valtuustoaloitteen johdolla, kun aloitimme kuntamme ns. yleisilmeen perusparantamisen ja mm. teiden varsien ja risteysalueiden korjaukset ja siistimiset, niin yhdeksi kohteeksi nousi tämä kuntamme pääväylä Yhdystie. Kun Hämeenmaa ryhtyi laajentamaan omaa kauppaansa, niin samalla päätimme uudistaa keskustaajamme päätietä ja sisääntuloa kantatie 54:ltä. Syntyi isompi hanke mikä eteni kaavamuutosten yms. kautta sitten itse rakentamiseen ja tekemiseen. Alue valmistui tänä kesänä ja uusi nurmi viheriöi nyt ja uudet puut toivottavat ihmiset tervetulleeksi Lopelle. Myös valaistusta on uusittu ja tehty myös parkkialueita jne. Tämän osana syntyi myös yksi uusi tie ja tänään se nimettiin Lopen ensimmäiseksi kaduksi;
Heikki Mikkolan kaduksi.
Voisi sanoa, että vihdoin tai lopulta, mutta toisaalta tämä on hyvä vuosi muistaa Heikki sinua. Nimittäin tasan 50 vuotta sitten – silloin 29-vuotiaasta Heikki Mikkolasta tuli ensimmäinen suomalainen motocrossajon maailmanmestari. Hänestä tuli maailmanmestari tavalla, joka ei jättänyt epäilylle ja jossittelulle sijaa. Mikkola suisti motocrossin valtaistuiselta sitä kolme vuotta hallinneen maailmanmestari Roger de Costerin.
Helsingin Sanomat kertoi tuolloin 12.8.1974, että ”valtansa menettänyt de Coster oli myös ensimmäinen onnittelija. Hän oli mennyt Mikkolan asuntovaunulle, kun suomalainen harppoi erävoittajana ja uutena mestarina varikolle. Kainalossaan de Costerilla oli shampanjapullo.” Voitonmaljat juotiin asuntovaunussa, jossa istuttiin kodikkaasti pöydän ääressä ja juotiin paperimukeista.
Legenda oli syntynyt ja mies josta tuli motocrossin nelinkertainen maailmanmestari. Yksi lajinsa suurimmista koskaan.
Mikkola on lajinsa ensimmäinen suomalainen maailmanmestari, ja hän johti Suomen moottoripyöräilyn kansainvälistä läpimurtoa 1970-luvulla RR-ajaja Jarno Saarisen ohella. Mikkolan jo 1970-luvulla saamaa arvostusta kuvaa, että hän sijoittui Vuoden urheilija äänestyksessä toiseksi vuonna 1977 ohittaen monia olympialajien menestyjiä.
Vaikka ensimmäinen mestaruus oli Mikkolan kaikkien unelmien täyttymys, oli toinen mestaruus ammatillisesti hänen uransa huipentuma. Husqvarna ei ollut enää parhaiden pyörien veroinen, mutta Heikki oli.
Eräs tämän avajaistilaisuuden Facebook-postaustani kommentoinut totesi, että ”Heikki is as tough as they come.” Kyllä, Heikki on niin kova kuin voi olla.
Heikki Mikkola ajoi mestaruudet alle 500-kuutioisten luokassa vuosina 1974, 1977 ja 1978 sekä alle 250-kuutioisissa vuonna 1976 ollen ensimmäinen motocross-kuljettaja, joka oli voittanut sekä 250- että 500-kuutioisten mestaruudet. Hän voitti urallaan siis yhteensä neljä maailmanmestaruutta, MM-hopean ja kaksi MM-pronssia sekä MM-joukkuepronssi sekä kahdeksan Suomen mestaruutta edustaen MM-tasolla ensin Husqvarnaa ja kaudesta 1977 alkaen Yamahaa.
Kilpailu-uransa Mikkola päätti 34-vuotiaana loukkaantumisen ja polvileikkauksen värittämän kauden 1979 jälkeen, vaikka hänellä olisi ollut vielä tehdassopimus Yamahan kanssa seuraavaksi kaudeksi. Tulevina vuosina 1981 ja 1982 hän johti Yamahan motocross-tallia, mutta siirtyi tämän jälkeen viljelemään Lopen Läyliäisten Jalastuksen tilaansa. Mestari palasi maailmanvalloittajana kotikuntaansa.
Vuonna 2015 Kansainvälinen Moottoriliitto FIM nimitti Heikin motocross-legendaksi. Heikki on nimetty myös AMA Motorcycle Hall of Fameen.
Voi kiistatta todeta ja sanoa, että Heikki Mikkola on eräs kaikkien aikojen parhaista motocrossajajista. Hän teki maamme tunnetuksi motocrosspiireissä ja motocrossin tunnetuksi Suomessa. Heikki Mikkola oli yksi kiistaton The Flying Finn – Lentävä suomalainen.
Ansioistaan hänelle on myönnetty myöhemmin myös mm. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun kultainen ansioristi.
Ja vuonna 2021 Heikki Mikkola kutsuttiin Suomen urheilun kunniagalleriaan – Hall of Fameen. Ja samana vuonna Heikki Mikkola nimettiin kotikuntansa Lopen kunniakuntalaiseksi – Lopen Uupuneeksi.
Tänään meillä oli hieno hetki. Tästä tuli pysyvä kunnianosoitus ja muisto legendallemme. Ja olihan tässä jotain pientä erityistäkin. Yleensä kunnissa tiet ovat nimittäin teitä, polkuja tai kujia. Lopellakaan ei ole aiemmin ollut yhtään katua. Ja juuri siksi tästä teimme kadun – yhtä ainutlaatuisen Lopella, kuin mitä Heikki Mikkola oli motocross-kuljettajana.
Heikki Mikkolan ja hänen läheistensä kanssa minulla oli tänään ilo ja kunnia leikata nauha poikki ja avata ja vihkiä näin Heikki Mikkolan katu käyttöön. Pieneen juhlahetkeen upeat fanfaarit ja myös hienoa musiikkia toi ystävämme JP Ruuskanen ja Moottoriliito tervehdyksen toiminnanjohtaja Ville Salonen. Paikalla oli hienosti väkeä – Heikin ystäviä ja kisakumppaneita, läheisiä ja tuttavia ja paljon myös faneja ja vain paikallekin sattuneita.
Iso kiitos vielä kotikuntamme tekniselle toimelle ja hyvinvointitoimelle tapahtuman järjestelyistä.
…
Mutta mahtuihan päivään tänään paljon muutakin. Aamusta ensin Riihimäellä palaveri apteekkiasioista ja sitten kunnan konsernineuvottelut ja kunnanhallitus. Tänään kunnanhallituksessa otimme vastaan ja käsittelyyn myös kunnan talouden tasapainottamistoimia pohtineen työryhmän ja konsulttien esityksen. Alleviivaan nyt täälläkin, että tämä työ merkittiin siis ”vain tiedoksi” eli tätä ei tällaisenaan hyväksytty eikä varmasti tulla hyväksymäänkään. Nuo esitykset olivat tämän
työryhmän esityksiä ja niistä jokaiset nyt käydään läpi ja arvioidaan erikseen mitä tehdään ja missä vaiheessa. Palaan aiheisiin siis täälläkin vielä varmasti monet kerrat. Se on kuitenkin tosiasia, että taloutta joudumme käytännössä kaikkien Suomen kuntien tapaan sopeuttamaan ja se tulee näkymään säästöinä ja ehkä myös joinain veroratkaisuinakin. Näihin palataan sitten myöhemmin.