Julkisuudessa on herätelty keskustelua siitä, että pitäisikö maamme moottoriteillä saada ajaa 130 km/h kesäisin ja 110 km/h talvisin. Samalla ns. vähän liikennöidyille maanteille tulisi pysyvä 90 kilometrin nopeusrajoitusta. Itse annan tuean ensimmäiselle eli moottoriteiden nopeusrajoitusten korotuksille. 100 km/h -nopeuksista en sen sijaan itse olisi kokonaan luopumassa. Valtatietasoisilla teillä ja kantateillä on syytä jatkossakin säilyttää kuivalla ja hyvällä ajokelillä 100km/h -nopeus.
Itse olen yhtenä ratkaisuna esittänyt myös kahden nopeusrajoitus -mallin käyttöönottoa. Tässä tietyillä tieosuuksilla olisi kaksi nopeusrajoitusta joista toinen olisi voimassa sateella. Tällaisia kiinteitä kahden nopeuden malleja on käytössä Euroopassa ja toimivat. Ja yleensä kaikki järkevät ajajat vauhtiaan sateella pudottavatkin ja näin pienemmällä nopeusrajoituksella pystyttäisiin puuttumaan nimenomaan huonollakin ajokelillä kaahaaviin kuljettajiin.
Eilen sai tästä aiheesta muutaman palautteenkin ja kommentin. Kiitos niistä. Yhdessä ”paatuneeksi karavaanariksi” itseään kutsunut nosti mielestäni varsin perustellusti esille myös vaunuyhdistelmien nopeusrajoitukset. Hän ehdotto, että niiden nopeusrajoituksen voisi voisi nostaa 90 kilometriin tunnissa. ”Auto vetää paremmin, jos moottori käy paremmalla vääntöalueella”.
Ja perustelua tälle löytyy myös siitä, että mm. ”rekat ajavat yleensä 86-87 km/h todellista nopeutta; karavaanarit eivät uskalla hipoa sakotusrajaa näin läheltä. Pidän vauhtia yllä ylämäessä ja rekat jäävät. Alamäessä ja suoralla ne kurovat taas eron kiinni. Yhden rekan ohi päästäminen ei hyövää mitään, kun seuraava on heti takana.”
Kirjoittajan mukaan Saksassa on yhdistelmille 100 km/h rajoitus, kun autossa on ABS-jarrut ja vaunussa kitkavetopää.
Ja toinen nosti esille keväisin ja syksyisin teillä tapahtuvan letkautumisen. Hänen ajatuksensa oli, että teillä hitaasti liikkuville koneille ja muille tulisi ns. väistämisvelvollisuus jos ja kun liikenne taakse letkautuu. Väistäminen onnistuisi hyvin esimerkiksi bussipysäkeille tai muille eikä siinä selkeästi hitaammin kulkevan koneen matka-aika suurestikaan muuttuisi, mutta liikenteestä tulisi sujuvampaa. Näinhän jo toki valtaosa ja kaikki fiksut traktorin ja puimureiden käyttäjät toimivatkin, mutta on niitäkin aina välissä jotka näyttävät jopa nauttivan matojunan vetämisestä.
Jos tällaisille arjen oivalluksille tänään annan tukeni täällä ja lupaan viedä eteenkin päin niin annan vielä yhdelle. Turkin lomamatkalla liikennevalotolppien sekunttitaulut kiinnittivät jälleen huomiota. Taulu kertoi kuinka kauan punainen tai vihreä valo vielä palaa. Tallinnassakin olen vastaavia katsellut ja näyttävät toimivan. Jalankulkijatkaan eivät loiki yli tien kun huomaavat, että vihreä koittaa jo 13 sekunnin tai 20 sekunnin kuluttua ja toisaalta tielle ei enää hypätä kun 2 sekunttia vihreää jäljellä. Voisiko tämän mallin tuoda Suomeenkin? Minusta voisi ja pitäisi.
Ja onhan niitä arjen järkiratkaisuja muitakin. Yhtenä sellaisena liikennevaloristeyksien ns. vapaaoikea oikeus. Sitä jo jonkin verran meilläkin käyttöönotettu, mutta enemmänkin saisi ottaa. Eikä se oikeus aina omaa kaistaakaan tarvitse. Merkkejä ja malleja Euroopasta löytyy jos vain on halua ja tahtoa.
Mutta ajellaan fiksusti. Tänäänkin.
…
Kello 19.15. Antoisa päivä takana. Huomenna kohti eduskuntaryhmän kesäkokousta ja evästystä olen saanut teistä monelta kiitettävän paljon. Siitä olen tyytyväinen ja tyytyväinen myös siitä, että velkaantumiskierteen katkaisemiselle on tullut runsaasti tukea ja kannustusta. Posketon velkaantuminen on taitettava jo lasten ja lastenlastenkin takia. Tästä pidettävä kiinni.
Kollegani Sanni Grahn-Laasonen ja Lasse Männistö lähtivät tänään mukaan ”älyttömien lakien” -karsintatalkoisiin. Mainio kannanotto ryhmämme nuorelta tehokaksikolta. Samaa olemme pitäneet Ben Zyskowiczin kanssa esillä eduskunnan istunnoissa pitkään ja nimenomaan ihmetelleet sitä, että kaikki mahdollinen pitää joko lailla kieltää tai lailla sallia. Sellainen normaali maalaisjärjen käyttö on käytännössä nykyisin mahdotonta ja usein nimenomaan sellaista meidän arkemme kaipaisi. Koulumaailmastakin näitä älyttömyyksiä löytyy ja nimenomaan siellä niin päin, että ”ei voi kieltää” kun lakikaan ei kiellä. Vaikkapa tuo kännyköiden kerääminen pois koulupäivän ajaksi. Kuulemma OAJ:kin sitä vastustaa kun laitonta. Laissa kun ei kännykkää ole luokiteltu vaaralliseksi esineeksi. Onko laissa sitten kielletty lelujen tuonti kouluun tai vastaavat? Ei, mutta kouluissa on pitkä perinne, että sellaisia ei kouluun tuoda kuin erityisesti pyydettäessä jne. Nyt elämä on kääntymässä aivan päälaellaan.
Lupasin aikanaan, että kehun vähintään jonkun työkaverin kerran kuukaudessa. Nyt elokuun kuukauden kehut siis menevät Sannille ja Lasselle. Koko listaan en toki itse ihan sellaisenaan allekirjoita turhien lakien listaksi, mutta valtaosan ja idean ennen muuta. Kaikkea ei tarvitse laissa määrätä – kieltää tai käskeä.