Osaammeko me puhua maahanmuuttopoltiikasta?
Saammeko me puhua myös kriittisesti maahanmuutosta?
Olenko heti rasisti jos hieman arvostelen maahanmuuttoa?
Ahdistetaanko minut nurkkaan ja vaiennetaan, jos koen maahanmuuttajien tilanteen omaa paremmaksi ja avaan suuni?
Näitä varmasti moni pohtii. Ja varmasti aiheesta. Mekin teemme niin tänään Lahdessa, kun kiertueemme ”Hei, me kaikki puhutaan maahanmuutosta” pysähtyy Park Alex Parka hotellin Ravintola Skumppaan. Mukana tänään isäntänä Dimitri Tarzalainen ja keskustelussa ja tavattavissa aiheen paríssa myös ministeri Jyri Häkämies ja minäkin. Olette kaikki enemmän kuin tervetulleita mukaan kello 12-13.30.
Eli yksi tämän vuoden ja kevään kuumimmista puheenaiheista on ollut juuri maahanmuuttopolitiikka. Asioita on sotkettu puheissa tahallaan tai tahattomasti ja onhan osa puolueista sortunut tässä jopa rasismilla flirttailluun ja vastemieliseen populismiin. Usein olen todennut, että jokainen tekee politiikkaa tyylillään ja tavallaan, mutta en tiedä voiko tällaisessa tilanteessa edes niin todeta. Enemmän kuin surullista.
Se on kuitenkin totta, että me suomalaiset haluamme nyt puhua maahanmuutosta. Sen ongelmista. Sen mahdollisuuksista. Sen erilaisista tulokulmista. Mutta samaan aikaan tähän keskusteluun ei ole osattu osallistua. Ehkä tuo edellä kuvaamanikin on sitten toivottavasti laitettava osaamattomuuden piikkiin.
Mutta ongelma on kuitenkin ilmeinen. Netti on täynnä maahanmuuttokeskustelua. Lehdissä on juttuja aiheesta ja yleensä niiden perään palautetta tulee niin toimituksiin kuin yleisönosastoillekin. Ja voin kertoa, että tilanne on myös minulla sama ja varmaan valtaosalla poliitikoista. Palautetta, ideoita ja ajatuksia aiheesta tulee runsaasti. Puolesta ja vastaan. Tässä kysymyksessä mielipiteet jakautuvat ja vielä hyvin jyrkästi.
Olen miettinyt myös sitä miksi tämä aihe saa aikaan niin valtavat mittasuhteet. En millään voi uskoa, että jokainen joka tässä asiassa jopa tuohtuu olisi jollain tavalla rasisti. Ei varmasti. Itseasiassa olen jopa varma, että suurin osa tästä aiheesta tiukkaankin keskusteleva ei ole rasisti. Ja luulen, että heistä aika monen syy on aivan muu. Ehkä heidän käsityksensä oikeudenmukaisuudesta ei ole toteutunut maahanmuuttopolitiikassa. Olen aivan varma, että tiukat ajat maassamme, yhä useamman kohdalla työttömyys ja sitä kautta tulotason romahtaminen ovat olleet omiaan lisäämään näitä tuntoja. Ehkä myös muut arjen tilanteet ovat voineet luoda tuntoja joissa epäreiluus on noussu pintaan. Ja olen varma, että tietämättömyyttäkin esiintyy. Haluan uskoa niin, että vain ne muutamat puolueet ja politiikot sotkevat näitä asioita tahallaan.
Mutta varmasti tämä tilanne kertoo siitäkin, että maassamme ei tällaisista asioista ole osattu keskustella. Ehkä keskustelua ei ole haluttu ylläpitää ettei se loisi kasvupohjaa maahanmuuttajavihamielisille asenteille. Mutta jos tällainen on ollut taktiikka ja syy niin silloin on pahan kerran menty väärään. Ei vaikeat asiat parane niin. Työntämällä sivuun. Hiljentämällä. Keskustelu löytää aina paikkansa. Ja ahdistettuna se nimenomaan saa helpommin ei hyväksyttyjäkin piirteitä.
Asiallisesta keksustelusta pitää pystyä erottamaan rasismi. Ei keskustelemattomuus ja vaientaminen ole tae siitä, että maassa ei olisi rasismia. Tai näin toimimalla emme pysty edes todistamaan itsellemme ettei rasismia olisi. Ei vaientaminen ole siihen tie. Rasismia ei vain yksinkertaisesti saa hyväksyä. Ihmisarvoa loukkaava syrjintä on syvästi vastenmielistä. Näin pitää olla, mutta ei sen varjolla saa tukahduttaa asiallista ja jopa myös kriittistä keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.
Meidän poliitikkojen ja uskallan sanoa, että myös median luoma linja on synnyttänyt tilanteen, missä meidät on jaettu aivan väärin perustein suvaitsevaisiin ja suvaitsemattomiin. Tällainen erikoinen keinotekoinen asetelma on johtanut siihen, että moni kriittisesti ajatteleva on kokenut saavansa otsaansa jopa rasistin leiman. Tällainen vastakkainasettelu on loukannut monia, ennen muuta sellaisia, jotka suvaitsevat erilaisuuden, mutta ovat kokeneet epäoikeudenmukaisuutta nykyisen maahanmuuttopolitiikan käytännöissä vaikkapa verrattuna sitten omaan elämään sen vaikeuksiin ja ylä- ja alamäkiin. Asiallisen ja perusteellisen keskustelun puuttuessa monet asiat ovat meistä monille hämärtyneet.
Haluaisin nyt kuitenkin kysyä, että onko maahanmuuttaja ihmisenä itse se ongelma vai olisiko kuitenkin niin, että nämä ongelmat ovat maamme maahanmuuttopolitiikassa? Uskoisin, että ongelma on jälkimmäinen. Näin meistä valtaosa ajattelee. Meistä valtaosa ehdottomasti hyväksyy ja arvostaa erilaisuutta. Näemme sen jopa mahdollisuutena.
Mutta samaan aikaan asiat ovat täydellisen sekaisin keskusteluissa ja julkisuudessa. Tällainen puoli huolimaton keskustelu, heittely ja jopa uutisointi saa väärät tiedot liikkeelle ja provosoi tarpeetonta epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Samalla se jättää alleen asiallisen ja perusteellisen keskustelun maahanmuuttopolitiikan kehittämistarpeista. Väärät tiedot, väitteet ja myös vastaamattomat kysymykset ja myös ne keskustelemattomat ongelmat ovat osaltaan vain lisänneet epätietoisuutta. Vastakkainasettelua.
On tärkeää, että voimme keskustella avoimesti. Olla myös erimieltä ja tuoda erilaisia näkökulmia esille. Olen vakuuttunut, että meistä jokaisella on ymmärrettävä tarve tulla kuulluksi. Esittää omat mielipiteet. Esittää kritiikit. Esittää kehittämisideat. Ja painotan, että tämä ei missään tapauksessa kuitenkaan tarkoita rasismin eikä edes rasismilla flirttailun hyväksymistä.
Tämän takia me teimme kokoomuksessa kollegani Arto Satosen johdolla oman asiakirjan aiheeseen. Puolueemme maahanmuuttopoliittinen ohjelma on otsikoitu “Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen”. Se ohjaa meidän toimintaamme. Meidän maahanmuuttopolitiikkamme lähtee siitä, että Suomeen on jokainen tervetullut tekemään työtä maamme pelisääntöjen mukaan. Olen vakuuttunut, että väestömme ikääntymisestä johtuen tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Ja tiedän senkin, että tämän toteaminen nyt osassa herätti heti vastakkain asettelun tunteita. Mutta toivon, että te ymmärrätte ja tunnustatte tulevaisuutemme tosiasiat ja näette hetkeä kauemmaksi. Ja tämä ei tarkoita missään tapauksessa sitä, että kohauttaisin olkapäitäni tämän hetken työttömyydelle. Ei missään tapauksessa. Nämä ongelmat mm. pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys ja rakennemuutosalueiden haasteet tulee ratkaista ja kantaa vastuu. Näin pitää tehdä nyt, mutta se ei muuta maamme ikärakenteen tuomaa tulevaisuutta miksikään.
Maahanmuuttopoliittinen ohjelmamme toinen lähtökohta on se, että me myös kannamme humaanin vastuumme lähimmäisistä. Maahamme pitää saada ja saa tulla hakemaan apua, jos on joutunut aidosti vainon kohteeksi omassa kotimaassa. Meidän on kannettava humaania vastuuta myös ottamalla kohtuullinen määrä kiintiöpakolaisia, jotka ovat kaikkein suurimman avun tarpeessa.
Mutta tätä humaania vastuuta kantaessamme meidän on oltava samalla viivalla muiden EU-maiden ja pohjoismaiden kanssa. Suomessa ei saa olla ns. positiivisia vetovoimatekijöitä turvapaikanhakemiseen verrattuna naapurimaihin ja turvapaikanhakijoihin liittyvien käytäntöjen ja sosiaaliturvan tulee vastata pohjoismaalaista tasoa. Maammme maahanmuuttopolitiikka tulee uudistaa näin ja itseasiassa olemme jo muuttaneet sitä parempaan suuntaan hallituksen toimesta, mutta muutostarpeita löytyy edelleen. Kaiken ohjenuorana pitää olla selkeät ja yhtenevät pelisäännöt eikä hyvinvointijärjestelmämme hyväksikäyttämistä pidä hyväksyä ei meiltä kantasuomalaisilta, mutta ei myöskään maahanmuuttajilta.
Ja olen aivan varma, että maahanmuuttajien koulutukseen ja kotoutumiseen on järkevää panostaa. Maamme kielen, kulttuurin ja yhteiskuntamme pelisääntöjen tunteminen, osaaminen ja omaksuminen on ainoa tie tulla aidoksi uussuomalaiseksi. Hei me kaikki puhutaan maahanmuutosta – asiallisesti, rakentavasti. Tule sinäkin mukaan, jos siltä tuntuu. Näistä aiheista me tänään siis Lahdessa keskustelemme.
Kohta Lahtea kohden. Sitten sieltä Hyvinkäälle Vauhtipuistoon kauden toiseen Superrallicross-osakilpailuun. Mielenkiintoinen päivä siis tulossa.
….
Mielenkiintoinen päivä. Aamulla ajelimme Lahteen keskustelemaan maahanmuutosta niin kuin kerroinkin. Tilaisuuden isäntänä toiminut KaMu:jen eli Kansallisten Maahanmuuttajien Dimitri Tarzalainen avasi keskustelun ja ministeri Jyri Häkämiehen alustus vei keskustelua eteenpäin. Itse toin keskustelussa vahvasti esille koulutuksen merkitystä kotoutumiseen ja toivoinkin, että ensi hallituskaudella laajennettaisiin ns. valmistava koulutus myös lukioon. Uskoisin, että näin saisimme yhä useamman maahanmuuttajan myös valitsemaan yläkoulun jälkeen lukion ja sitä kautta tämän tien avaamia opiskelumahdollisuuksia. Ja fakta on myös se, että maahanmuuttajanourista keskeyttää lukion kantaväestöämme suurempi osa. Siis erityiselle tuelle opiskelun alkuvaiheessa olisi peruskoulun tapaan tarvetta. Olinkin enemmän kuin tyytyväinen, että opetusministeri Henna Virkkunen nosti saman asian tänään esille ja näyttääkin siltä, että asia voitaisiin hoitaa kuntoon jos valtakirjamme hallitukseen uusiutuu ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa. Virkkusen mukaan maahanmuuttajien lukiokoulutuksessa valmistava koulutus keskittyisi nimenomaan kielen opiskeluun sekä kulttuuri- ja opiskelutaitojen vahvistamiseen ja se olisi laajuudeltaan vuoden mittainen. Mutta keskustelussa Lahdessa tänään esillä myös monet muut maahanmuuton kysymykset ja myös kipukohdat ja mukava oli sekin, että paikalle oli tullut myös maahanmuuttajia kertomaan itse miten he ovat kokeneet Suomeen tulon ja kotoutumisen, mutta myös sen haasteet. Tällaisia tilaisuuksia tarvitsemme lisää. Erittäin hyvää keskustelua ja kriittistäkin, mutta rakentavassa hengessä. Ei siis syyttelyä eikä merkkiäkään rasistisista kommenteista. Olen tyytyväinen.
Lahdesta sitten ajelin vieraaksi Hyvinkään Vauhtipuistoon missä ajettiin tänään rallicrossin SM-kauden toinen osakilpailu. Väkeä siellä hienosti paikalla ja erittäin jännittävät finaalilähdöt kaikissa kolmessa eri luokassa. Kiitokset kutsusta ja viimeistään heinäkuussa jatkamme. Silloin EM-sarja palaa Suomeen ja paikkana Kouvolan Tykkimäen rallicrossrata.
Mutta nyt päivä tältä osin valmis. Kuvia päivästä myös tulossa. Latailen niitä viimeistään huomenissa. Nyt ystävien tupaantuliaisiin.