Uuteen aamuun ja aurinkoiseen viikonloppuun. Tänään siis HorseShow Helsingissä jatkuu ja tarkoitus mennä heti aamupäivästä seuraamaan päivän ohjelmia.
Hieman pakko kommentoida, kun jonkun verran yhteydenottoja maamme talouskasvusta ja sen suomasta ”hyvästä” on tullut. Onhan totta, että maamme talouskasvu on jatkunut poikkeuksellisen hyvänä poikkeuksellisen pitkään ja esimerkiksi viime vuonna päästiin yli viiden prosentin talouskasvuun. Tämäkin vuosi ollaan menty myönteisessä turbulenssissa ja SP ennakoi edelleen yli neljän prosentin vauhtia. Luvut ovat poikkeuksellisia länsimaisiin kehittyneisiin talouksiin ja on varmasti tosiasioiden tunnustamista tiedostaa myös se, että näin ei loputtomiin jatku. Suomen Pankki arvioikin, että talouskasvu hidastuu maltillisesti siten, että vuodelle 2009 ennustetaan 2,5 prosentin kasvua. Ei sekään huono. Valoisalta siis näyttää maamme elo ja yritysten kuin kuluttajien luottamus on edelleen varsin korkealla.
Tilanne on myös haastava. Pitkään jatkuessaan talouskasvu, ansiotason nousu sekä työvoimapula aiheuttavat hintapaineita ja heikentävät yritystemme kilpailukykyä. Mitä tämä sitten tekee. Se tekee sen, että inflaatio on jo nousussa ja mikäli maailmantalouden, varsinkin kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävarmuudet realisoituvat, vaarana on se, että Suomi joutuu laskusuhdanteeseen samalla kun omat kustannuksemme ovat nousukierteessä palkkaratkaisujen ja kohoavan inflaation vuoksi.
Myös valtion pussissa tämä myönteinen kasvu näkyy. Verotulot kasvavat ja hallitus sopikin juuri viimeisestä lisätalousarviosta, jossa tarkistettiin verotulojen kertymä ja sovittiin loppuvuoden menoista. Tämä nyt tehty lisätalousarvio on lähes 1,5 miljardia euroa ylijäämäinen johtuen verotulojen hyvästä nousukierteestä ja myös mm. työttömyysmenojen alenemisesta. Eli rahaa on nyt hieman enemmän mitä uskottiin. Miten meistä jokainen toimii silloin, kun asuntovelkaa on ja saamme runsaasti ylimääräistä rahaa. Esimerkiksi perinnön tai vastaavaa. Uskoisin, että osa laittaa rahan menemään – antaa velan odottaa ja eletään hetki leveämmin. Kierrellään vähän maailmaa ja ostetaan auto ja moottoripyörä. Pian rahat menneet ja velka jäänyt. Mutta uskon, että aika moni tekisi toisin. Realisoisi esimerkiksi perintöosakkeen tai metsäpalstan ja lyhentäisi velkaa. Maksaisi painetta niskasta pois ja saisi hieman enemmän tämän jälkeen joka kuukausi rahaa käyttöön tai velka-ajan lyhenemään. Osan käyttäisin perheeseen ja voisin uusia esimerkiksi tv:n. Eikö näin kannattaisi toimia? Minä toimisin näin ja näin toimii nyt myös maamme hallitus.
Lisätalousarviossa varoja esitetään käytettäväksi merkittävästi kertaluonteisiin, hyvinvointia, turvallisuutta ja kasvua tukeviin hankkeisiin. Tällaisia ovat influenssapandemiaan varautuminen hankkimalla rokotevalmius koko väestölle ja lisäksi perustien- ja perusradanpitoon ohjataan 5 miljoonaa euroa, jolla parannetaan turvallisuutta koulumatkoilla ja tasoristeyksissä. Myös poliisitoimelle myönnetään miljoona euroa liikenneturvallisuuden edistämiseen. Myös puolustusvoimat saavat merkittävät lisämäärärahat mm. Hawk-koneiden hankintaan ja Finnveran ja Suomen Teollisuussijoituksen määrärahoja nostamalla pyritään luomaan uusia työpaikkoja ja tukemaan yritysten investointeja, tuotekehitystä ja kansainvälistymistä. Öljyntorjuntavalmiutta Itämerellä parannetaan ja Suomen ensimmäinen UNESCO-luontoperintökohde, Merenkurkun maankohoamissaaristo, saa 600 000 euron määrärahan. Kuntien harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia lisätään 3,5 miljoonalla eurolla. Eli paljon merkittäviä juttuja tulee jälleen hoidetuksi. Korjatuksi asioita jotka ovat roikkuneet vuosikaudet.
Mutta sitten se tärkeä juttu silloin kun rahaa on. Loput verotulojen arvioitua paremmasta tuotosta täytyy käyttää hyvän taloustilanteen aikana velkojen lyhentämiseen. 1990-luvun lama ja sen aiheuttama ennätyksellinen työttömyys nostivat valtion velan vajaasta 10 miljardista eurosta 70 miljardiin. Tätä valtavaa lainasummaa on pystytty lyhentämään pitkään jatkuneesta talouskasvusta huolimatta vasta vajaat 15 miljardia. Valtion velan määrä on kuluvan vuoden lopussa 56 miljardia, josta maksetaan joka vuosi 2,4 miljardin korkomenot. Eli joka vuosi 2,4 miljardia menee korkoina taivaan tuuliin. On siis perusteltua lyhentää velkaa ja pienentää korkokuluja. Pelkkien korkomenojen suurusluokka on sama kuin esim. koko puolustusministeriön budjetti.
Lopputulemana suhteessa bruttokansantuotteeseen velan määrä on alentunut hyvin ja nyt vuoden lopussa sen arvioidaan olevan reilut 30 prosenttia BKT:sta. Tämä johtuu kuitenkin valtaosin BKT:n kasvusta, ei velan pois maksamisesta. Pelkän BKT-suhdeluvun käyttäminen antaa asiasta todellisuutta positiivisemman kuvan, sillä korko lasketaan luonnollisesti absoluuttisesta velan määrästä, joka on edelleen korkea.
Velkaa lyhentämällä hallitus varautuu minusta ainakin aivan oikein tulevaan hitaamman talouskasvun aikaan sekä luo puskuria ikääntymisen ja terveydenhuollon kasvavien palvelutarpeiden aiheuttamien menopaineiden varalle. On myös muistettava, että velan lyhentäminen esimerkiksi 2 miljardilla pienentää pitkällä aikavälillä korkomenoja n. 100 miljoonaa euroa vuodessa. Eli tämän jälkeen on aina 1000 miljoonaa lisää ns. omaa rahaa käytössä suomalaisten hyvinvointia lisääviin kohteisiin. Minusta tämä linja on oikea ja itse olen velanlyhennyksen ja vastuunkantamisen puolella.
No mitä tekee SDP. Arvostelee velan lyhentämistä. Kelkka kääntyi täyskäännöksen ja nyt SDP on Eero Heinäluoman johdolla irtautunut vastuullisesta talouslinjasta, jota se itse hallituksessa ollessaan noudatti. Hyvää kokoomuslaista talouspolitiikkaa – kiitos siitä Heinäluomalle. Kokoomus antoikin viime kaudella tälle kokoomuslaiselle talouspolitiikalle vahvan tuen myös oppositiosta käsin. Ja nyt vastuupuolueena puolueemme jatkaa vastuullista linjaansa, jossa erityisen hyvän talouskasvun aikana varaudutaan tulevaan maksamalla valtion velkaa pois. Eli tässä hieman siitä missä nyt mennään.
…
Ei voi olla totta. Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen esittää nyt sitten kieltolakia otettavaksi uudelleen käyttöön. Räsänen kieltäisi nyt alkoholin myynnin. Tämä kuulemma olisi paras keino vähentää hoitopalveluiden tarvetta lakon aikana. Ehkä seuraavaksi ehdotetaan kiellettäväksi autolla ajamista tai ehkä vieläkin parempaa eli kotona olemista. Eikö vanhan sanonnan mukaan koti ole vaarallisin paikka, sillä suurin osa ihmisistä kuolee kotiinsa. Kyllä maailmaan mahtuu esityksiä.
Näistä esityksistä kun tuli puhe niin viime aikoina erilaiset esitykset rattijuopumuksesta ovat olleet myös pinnassa. Osa ajaa tiukkaa nollarajaa ja osa esittää rattijuopumuksen rajaa alennettavaksi 0,5:stä 0,2:teen. Itse olen ajatellut asiaa niin, että olisin valmis ottamaan nollarajan käyttöön, mutta se riittäisi niin, että kaksi ensimmäistä vuotta ajokortin hankkimisen jälkeen voimassa olisi nollatoleranssi. Näin on toimittu muutamissa maissa ja tulokset ovat olleet merkittävän hyviä. Myös esitys pakollisesta alkolukosta rattijuopoille on kannatettava esitys ja myös se, että yhä helpommin auton menettäisi valtiolle. Itse olisin valmis samaan kovaan toimenpiteeseen toistuvan kaahailun osalla. Vältyttäisiin monelta turmalta. Hyvä, että näistä asioista puhutaan ja uskon, että nyt myös asioille tehdään.
Nyt kuitenkin autoon ja matkaan. HorseShow odottaa…
….
Pitkä päivä Hartwall Arenalla takana. Täytyy myöntää, että kokemuksena tämä päivä oli parempi kuin perjantait. Olemme aina vuosittain käyneet perjantai avajaisnäytöksessä ja nyt olin myös siis tänään lauantain kilpailupäivää seuraamassa Ypäjän Hevosopiston vieraana. Ohjelmassa GP-luokan estekilpailu, koulua, poni- ja GP-pistemetsästykset ja paljon muuta. Tarjonta aivan mahtavan laaja. Oli mielenkiintoista myös päästä tutustumaan itse kehuttuun kenttään ja sen uuteen kuituhiekkapohjaan ja lämmittely- ja hevostiloihin hallin uumenissa. Kiitos Ratsastajaliiton Fred Sundwallille ja Ypäjän uudelle toimistusjohtajalle Petri Mellerille mielenkiintoisesta kierroksesta. Kiitokset myös Ypäjän muulle väelle päivästä ja sen annista. Tästä on hyvä jatkaa töitä hevosalan hyväksi.
Kilpailullisesti koulussa jälleen parasta tarjosi jälleen myös voittoon ratsastanut Anky van Grunsven ja suomalaisista Nina Pölönen onnistui upeasti Sans Soucilla ja oli kovassa seurassa Kürissa kolmas. Mutta ehdottomasti parasta ja hienointa oli Sanna Backlundin voitti kansainvälisessä pistemetsästysluokassa uudella Lili Marlen -tammalla. Tunnelma oli Maamme laulun soidessa mahtava. Oma suosikkini suomalaisten ulkopuolelta eli Hollannin Piet Raijmakers sai tyytyä Sannan takana kakkoseksi. Pietin menossa oikea meininki – minun makuun aina. Pius Schwizer voitti 9-vuotiaalla Nobless M:llä puhtaalla suorituksella 150-160 GP-pääluokan – kaksi puhdasta suoritusta.
Kaiken kaikkiaan hieno päivä ja paljon oppia ratsastuksesta ja myös muusta. Kiitos. Ratsastus on lajeista jaloin 🙂
Tässä vielä moottoriradoilta tutun kaverin Mikael Forstenin tämän päivän menoa. Ensin perusrata ja sitten uusinta: