Eilen saimme sitten julksuuteen vahvistuksen siitä, että AMK-rintamallakin tapahtuu. Olen päämääristä ja lähtökohdistakin samaa mieltä, mutta raja-alueilla tämä työ tullee olemaan haasteellista. Palaan siihen kohta. Mutta mistä siis on kyse. Eilen opetusministeri Sari Sarkomaa julkisti Opetusministeriön linjaukset vähentää maassamme toimivien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrää. Tavoite on, että neljän vuoden päästä nykyisten 28 ammattikorkeakoulun sijaan enää toimii korkeintaan 18 ja yliopistoissa uusjako tarkoittaa vähennystä 20:stä 15:sta. Tämän verkon sisällä yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on 4-5 strategista liittoumaa. Tavoitteena alueellisesti ja aloittain vaikuttava ja laadukas korkeakouluverkko, jossa nyrkkisääntönä olisi se, että jokaisessa yliopistossa pitäisi vuonna 2012 opiskella vähintään 3 000 täyspäiväistä opiskelijaa ja AMK:ssa 2500. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä vahvistavien strategisten liittoutumien tavoitekoko olisi pääsääntöisesti 8 000 kokopäiväistä opiskelijaa. Nämä tavoitteet siis minusta aivan oikeita ja kannatettavia.
Myös se, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen olisi otettava kuhunkin koulutusohjelmaan vuosittain 40 uutta opiskelijaa. Joillakin pienillä aloilla pääsykokeita voitaisiin kuitenkin järjestää joka toinen vuosi. Lisäksi aivan oikein OPM haluaa vähentää koulutusta joillakin ajoilla. Itse olen puhunut juuri tämän laadullisen työllistymisen puolesta ties kuinka kauan. En ole voinut millään hyväksyä kouluttamista aloille joilla ei työtä ole tai sitten niin, että koulutusta vastaavaa työtä ei löydy. Nyt on tarkoitus vähentää koulutusta ainakin kulttuurialalla mm. kuvataidealalla, viestinnässä sekä elokuva- ja tv-alalla. Mutta myös tekniikan ja liiketoimintaosaamisessa AMK:ssa ja yliopistoissa tieto- ja sähkötekniikka on tarkoitus yhdistää ja koota suurempiin yksiköihin.
Lopullisena tavoitteena on siis se, että korkeakouluja ja yksiköitä on vuonna 2012 selkeästi nykyistä vähemmän. Ja, että ne ovat taloudellisesti vahvempia ja niillä on entistä paremmat mahdollisuudet laadukkaaseen opetukseen, tutkimukseen ja kehitystyöhön. Oikeita tavoitteita. Nämä nykyistä suuremmat yksiköt parantavat varmasti myös kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä, vahvistavat monitieteisyyttä ja laajentavat opiskelijoiden valintamahdollisuuksia. Olen näistä kaikista täysin samaa mieltä.
Mutta sitten käytännön malleihin. On tiedossa, että monella alueella uudistustyö on varsin luontevaa. Ei tarvitse kahta kertaa miettiä kumppania ja yhdistyminen on luonteva osa jo usein varsin pitkälle mennyttä yhteistyötä ja yhteistä toiminta-aluetta. Nämä alueet löytyvät helposti kun maamme AMK karttaa katsoo. Mutta sitten on haasteellisempia tilanteita. Tällaiseksi on muodostumassa esimerkiksi Uusimaa (Laurea) ja Kanta-Häme (HAMK) ja Päijät-Häme (LAMK). Siis ammattikorkeiden kohdalla. Laurea toimii Tikkurilasta Hyvinkäälle. Laureassa on vuosittain 8000 opiskelijaa. HAMK toimii Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa, Forssan seudulla ja Riihimäen seudulla yhteensä lähes 6000 opiskelijan koulutuspaikkana. LAMK Lahden seudulla Päijät-Hämeessä. Opiskelijamäärä lähes 4000. Elinvoimaisia oppilaitoksia hyvinkin omanlaisilla toimialueilla. Ja tästä tulemmekin haasteeseen.
Alueen AMK:ta on esitetty yhdistettäväksi erilaisilla malleilla. Opetusministeriön korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivoja 2008–2011 on valmisteltu syksystä 2007 alkaen ja nämä suuntaviivat esitellään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreille maaliskuun 7. päivänä Nämä kehittämislinjaukset sisältyvät aivan oikein meidän hallitusohjelmaan ja valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan 2007–2012.
Haasteellisimmaksi on muodostumassa tilanne nyt minusta HAMK:n alueen suhteen. Isossa yksikössä Lounais-Häme joutunee ahtaalle varsinkin jos suuntaus ja painopiste tullee olemaa Lahden ja HAMK:n välinen liittäminen. Varmasti Riihimäkikin menettäisi toimipisteensä Hämeenlinnan ja Lahden puristuksessa. Se olisi hyvinkin todennäköinen kehityskulku. Tässä mallissa siis Laurea sulautuisi etelään eli vaihtoehto olisi jättisuuri Metropolia. Voi vain kysyä miten kävisi Hyvinkään opetuksen silloin. Lopputuloksena voisi olla hyvinkin todennäköisesti tilanne jossa yli 90 000 asukkaan vahvasti kasvavalla Hyvinkää-Riihimäen talousalueella eikä Forssan laajalla seudulla olisi lainkaan AMK-tason koulutusta.
Ratkaisu voisi löytyä minusta esimerkiksi toiminta-alueita uudistamalla. Jos HAMK:n ja Laurean viime vuoden helmikuussa tekemä kumppanuussopimus (27.2.2007) ei sitten johtaisi juuri näiden kahden oppilaitoksen yhdistymiseen. Se voisi olla järkevintä. Vuosi sitten tehdyn HAMK:n ja Laurean kumppannuussopimuksen tavoitteena on siis jo ennen tätä uudistustyötä ollut nimenomaan edistää koko valtakunnan kilpailukykyä ja korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä Uudellamaalla ja Hämeessä. Aikaansa edellä.
Kumppanuuden taustalla oli silloin myös se, että HAMK ja Laurea ovat monialaisia ja monta kertaa laatupalkittuja erilaisia ammattikorkeita. Ne siis tukevat toisiaan erittäin vahvasti. Laurea on palveluinnovaatioiden ammattikorkeakoulu ja HAMK taas tekniikan ja liikenteen osaaja. Järkevä yhteistyönpohja, jolle minä soisin jatkoa.
Lisäksi nämä kaksi ammattikorkeaa päättivät jo silloin keskinäisten päällekkäisyyksien purusta. Laurea ilmoitti kumppanuuden myötä luopuvansa luonnonvara-alasta, joka on siis HAMKin valtakunnallinen vahvuus. Ja taas HAMK ilmoitti luopuvansa matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksesta ja siirtävänsä matkailun koulutusohjelmansa Keravan Laureaan. Näin Laurea kasvaa maan toiseksi suurimmaksi alan kouluttajaksi.
Nyt on siis huoli, että tämä kumppanuus rikotaan ja otetaan iso askel taaksepäin. Nyt kun maaliskuussa asiasta tulee esitys niin todellakin toivon, että Uusimaa ja Kanta-Häme käyvät huolellisen keskustelun tulevaisuudestaan. Miksi ei jo ennenkin. Tämä ei saa olla minusta maakuntien tai muidenkaan hallinnollisten alueiden kädenvääntö vaan asiaa täytyy katsoa vain ja ainoastaan opiskelijoiden, työelämän ja luontaisten kasvu- ja toimintasuuntien valossa. Tätä kannattaa hetki pohtia.
Jos sitten HAMK:n ja Laurean yhdistymisellä ei synny riittävän suurta yksikköä, jota ainakin OPM:n ilmoittamien tunnuslukujen valossa epäilen niin ei poissuljettu ole yhteistyö LAMK:kaan kanssa. Siis jättialue ja jätti AMK. Tässä vaiheessa alueiden uusjako voisi tulla minusta myös kysymykseen Metropolian ja HAMK, Laurea ja LAMK -yhteenliittymän kesken ja ehkä muidenkin. Mutta en itse siis lähtisi rikkomaan jo käynnissä olevaa työtä Uudenmaan ja Kanta-Hämeen välillä. Siinä ei minusta olisi kertakaikkiaan mitään järkeä.
Eilen opetusministeri totesi, että maaliskuussa esitettävien suositusten ohella kysymykseen voivat tulla myös muutkin vaihtoehtoiset ratkaisut, jotka tiivistävät korkeakouluverkkoa ja kehittävät korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rakenteita, parantavat opetuksen ja tutkimuksen laatua sekä vahvistavat korkeakoulujen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Eli meidän kannattaa olla silmät ja korvat auki. Me itse tiedämme alueellamme parhaiten miten tässä kannattaa edetä. On mielenkiintoista kuulla mikä on Laurean tahtotila, mikä LAMK:N ja mikä HAMK:n. Ja myös vastauksia siihen miten Lounais-Häme ja Hyvinkää-Riihimäen seudun koulutus näissä malleissa turvataan. Miettikääpä sitä.
Varsinainen rakenteellisen kehittämisen ohjelma valmistuu vuonna 2010 yhteistyössä korkeakoulujen kanssa.
Seurataan tilannetta, mutta ei tumput suorina.
….
Tänään vapaapäivä. Ajattelin nyt aamusta vain katsella Lauantaiseuran kahvikupin ääressä. Jälleen vuoden vanhempana.