Lauantai, 13.03.2010

Blogi, lauantaina 13.03.2010

”Suomen kunniakkaan armeijan sotilaat! Rauha on solmittu maamme ja Neuvosto-Venäjän välillä, ankara rauha, joka on Neuvosto-Venäjälle luovuttanut melkeinpä jokaisen taistelukentän, millä te olette vuodattaneet vertanne kaiken sen puolesta, mitä me pidämme kalliina ja pyhänä.”

Näillä sanoilla Ylipäällikkö Mannerheim aloitti 34. päiväkäskynsä tasan 70 vuotta sitten 13. maaliskuuta 1940.

Ja jatkoi minua hyvinkin puhuttelevilla sanoilla:

”Te ette ole tahtoneet sotaa, te rakastitte rauhaa, työtä ja kehitystä, mutta teidät pakotettiin taisteluun, jossa olette tehneet suurtöitä, tekoja, jotka vuosisatoja tulevat loistamaan historian lehdillä.”

”Yli 15.000 teistä, jotka lähditte kentälle, ei enää näe kotejansa, ja kuinka monet ovatkaan ainiaaksi menettäneet työkykynsä. Mutta te olette myös jakaneet kovia iskuja, ja kun nyt parisataatuhatta vihollistamme lepää hangessa ja tuijottaa särkynein katsein tähtitaivaallemme, ei syy ole teidän. Te ette heitä vihanneet ja tahtoneet heille pahaa, vaan seurasitte sodan ankaraa lakia, tappaa tai kuolla itse.”

”Sotilaat! Olen taistellut monilla tanterilla, mutta en vielä nähnyt vertaisianne sotureita. Olen ylpeä teistä kuin olisitte omia lapsiani, yhtä ylpeä tuntureitten miehestä Pohjolassa kuin Pohjanmaan lakeuksien, Karjalan metsien, Savon kumpujen, Hämeen ja Satakunnan viljavien vainioitten, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen lauheitten lehtojen pojasta. Olen yhtä ylpeä uhrista, jonka tarjoaa köyhän majan poika siinä kuin rikaskin.”

Mannerheim kiitti kaikkia suomalaisia kovimmasta mahdollisesta työstä. ”Ilolla ja ylpeydellä ajattelen Suomen lottia – heidän uhrimieltään ja uupumatonta työtään eri aloilla, mikä on vapauttanut tuhansia miehiä tulilinjoille”.

”Kunniapaikalla ovat myös sodan ankarana aikana seisoneet ne tuhannet työläiset, jotka usein vapaaehtoisina ilmahyökkäystenkin aikana ovat tehneet työtä koneittensa ääressä valmistaen armeijalle sen tarpeita, sekä ne, jotka herpaantumatta vihollisen tulessa ovat työskennelleet asemien varustamisessa. Kiitän heitä isänmaan puolesta.”

Mannerheim totesi myös Talvisodan päätöksen päiväkäskyssään sen miten yksin piskuinen Suomi oli. Mannerheim kirjoitti suomalaisille tasan 70 vuotta sitten:

”Teidän sankaritekonne ovat herättäneet ihailua yli maiden, mutta kolme ja puoli kuukautta kestäneen sodan jälkeen olemme edelleen melkein yksin. Emme ole saaneet enempää kuin 2 vahvistettua pataljoonaa tykistöineen ja lentokoneineen ulkomaista apua rintamillemme, joilla omat miehemme taistelussa yötä päivää ilman vaihdon mahdollisuutta ovat saaneet ottaa vastaan yhä uusien vihollisvoimien hyökkäykset ponnistaen ruumiilliset ja henkiset voimansa rajattomiin asti”. … ”Valitettavasti ei suuriarvoista lupausta avusta, minkä länsivallat antoivat, voitu toteuttaa, kun naapurimme itsestään huolehtien kielsivät joukoilta oikeuden läpikulkuun”.

Tänään toivottavasti me kaikki muistamme tämän. Muistamme ne 16 veristen taistelujen viikkoa, 105 kunnian päivää, ilman yön ja päivän lepoa, jotka Talvisodassa nähtiin. Muistan naisten, miesten ja perheiden uhraukset Mannerheimin sanoin: ”Kun tämän sodan historiaa kerran laaditaan, tulee maailma tuntemaan teidän työnne!”

Tänään siis tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta talvisodan päättymisestä. Aseet ja tykit vaikenivat 13.3.2940 kello 11 Suomen aikaa. Eli tätä kirjoittaessani kahdenkymmenen minuutin kuluttua. Sytytän kynttilän kohta.

Lopulta paljastui, että lähes 23 000 suomalaista kaatui tai katosi sodassa ja noin 43 500 haavoittui. Moni perhe jäi siis ilman isää, poikaa, äitiä ja tytärtäkin.

Moni perhe jäi myös ilman kotia. Rauhansopimuksessa maamme joutui antamaan neuvostoliittolaisille kymmenesosan maastaan ja lähes 430 000 suomalaista menetti kotinsa.

Tänään on vielä elossa noin 10 000 talviodan veteraania. Pitäkäämme heistä parasta mahdollista huolta. Veteraanin iltahuuto kaikukoon tänäänkin aurinkoisessa talvipäivässä. Teidän ansiostanne itsenäisessä Suomessa.

”Taattoa muista sa silloin,
askel jo uupunut on,
lapset ja lastemme lapset,
teidän nyt vuoronne on.
Hoivatkaa, kohta poissa on veljet,
muistakaa, heille kallis ol maa.
Kertokaa lasten lapsille lauluin,
himmetä ei muistot koskaan saa!”

…..

Tänään kunnioitamme ja muistamme näiden aikojen sankareita. Kynttilät ja kukat muistuttakoot naistemme ja miestemme viimeisillä leposijoilla tuosta työstä. Ilman heidän työtään emme tänään voisi nauttia vapaasta Suomesta ja tästä talvipäivästä.

Iltapäivällä saamme siis suunnata kohti Hausjärven Oittia missä koko perheen talvitapahtumassa saamme nauttia tästä talvesta ja päivästä. Muistaen historian ja eläen tätä päivää. Tervetuloa siis Oitin ulkoilualueella. Hausjärven Kokoomus järjestää tänään kello 12-15 koko perheen ulkoilutapahtuman Oitissa Umpistentien ulkoilualue ja kodalla ja tarjolla on mm. lapsille ilmainen koiravaljakko, tampatut mäenlaskurinteet ja ladut alueen ympärillä. Tapahtumaa järjestävät Hausjärven kokoomuslaiset muistuttavat kuitenkin, että mukaan on hyvä ottaa omat pulkat ja liukurit. Hausjärven Kokoomus tarjoaa nokikahvit, tikkupullaa ja mehua. Puuha-Marit esittelevät partiotoimintaa ja myyvät nälkäisille mäenlaskijoille hernesoppaa ja makkaraa.

Eli tervetuloa reippailemaan ja nauttimaan hyvät eväät luonnon helmassa! Kohta menoksi.

…..

Kello 16.49 ja juuri mökiltä kotiin. Kävin hieman tuossa vielä Hausjärven talvitapahtuman jälkeen lumitöissä mökillä. Putsailin seinustoja lumikasoista ja vielä työ jäi keskenkin. On sitä lunta kuin lapsuuden talvina konsanaan. Nyt lumi syytä saada seinien vierestä pois ettei keväällä vesiongelmat ja sitä kautta -vauriot kiusana.

Mutta Hausjärven Oitin ulkoilumontulla oli sitten tämän talven ykköstapahtuma. Paikalliset kokoomuslaiset järjestivät hienon koko perheen ulkoilutapahtuman ja väkeä koko päivän liikkeellä erittäin upeasti. Aurinko meitä hemmotteli lähes koko päivän ja hurjat pulkkamäet olivat kovassa käytössä. Ulkoilumontti kotineen syntyi aikanaan kun kunnan vanha saastunut kaatopaikka kaivettiin ylös ja maat vaihdettiin. Syntyi hieno monttu nykyisin lähes kunnan keskelle ja hienot hiihtoladut ja pulkkamäet. Tänään paikalliset partiolaiset tarjosivat hernerokkaa ja makkaran lisäksi paistettavana oli myös herkullisia tikkupullia. Koiravaljakoillakin riitti työtä koko päivän ja voi sitä riemua ja menoa rinteissä. Välillä näytti äitejä jo hirvityttävän ja pari kertaa isiäkin, mutta hienosti kaikki meni.

Mukavia keskusteluja myös päivän aikana ja monta juttua sovimme myös jatkoon. Hausjärveläiset kanssa ollut aina mukava tehdä yhteistyötä ja nykyisin paljon myös yhteydenottoja hausjärveläisiltä myös sähköpostiin ja muutenkin. Naama on tullut tutuksi ja kiertäminen ja tapahtumat tuottaneet toivottua tulosta. Kiitokset siis niistäkin. Päivän jutunaiheet tänään tuttuja mediamaksua, hieman taloutta ja enemmän sitten Riihimäen seutukunnan asioita ja vanhustenhoitoakin. Paljon hyviä juttutuokioita ja aika meni kuin siivellä.

Päivän päätteeksi sain myös hienon uutisen kun Hausjärven kokoomuslaiset kertoivat tehneensä yksimielisen päätöksen tukea minua ensi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Tämä oli hieno juttu ja luo vahvaa uskoa tulevaan. Tästä on hyvä jatkaa. Kiitokset.

Mutta nyt sitten jälleen kotona ja ilta perheen kanssa. Nautiskellaan tästä ja huomenna sitten ulkoilemaan Padasjoelle jo 7. kerran järjestettäviin Timon Pilkkeihin. Lisätietoa kalenteri-sivullani. Tervetuloa mukaan.

Kommentit