Lauantai, 10.10.2009

Blogi, lauantaina 10.10.2009

Kirpeä syyspäivä luvassa. Juuri tuli hälytys (HUOM! Harjoitukseen) kahdesta kadonneesta naisesta. Ohjeet kokoontumiseen ja etsinnän käynnistämiseen. Olen lupautunut mukaan vapaaehtoisrinkiin, mutta nyt häly sellaiseen paikkaan, että olen jo Helsingissä ja kohta puhumaan Uudenmaan Kokoomusnuorten Aktiivipäiville Politiikan syksystä ja sen haasteista. Olisi ollut kyllä todella mielenkiintoista päästä Riutan harjoitukseen, mutta näin se menee oikeassakin tilanteessa, että kaikki eivät välttämättä kotinurkalla ole. Toivotaan kuitenkin Jarmo Laukkasen johdolla onnistunutta harjoitusta ja tuloksekasta päivää oppimisen merkeissä. Itse odotan innolla myös kokoomusnuorten päivää. Näihin olen aina yrittänyt myös päästä mukaan, kun kutsu on käynyt. Kun nuorilla on halu ja into osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa niin sitä pitää meidän kaikin tavoin olla valmiita tukemaan. Tänäänkin salissa varmasti monta nimeä joiden nimet esillä valtakunnanpolitiikassa jonkin ajan kuluttua. Uskon ja tiedän näin.

Tänään sitten illalla Lopen Samoojien 30-vuotisjuhliin Timjamiin ja päivään mahtuu vielä jotain muutakin. Yöltä saimme karmean uutisen, kun Naantalissa viisi nuorta on kuollut talopalossa. Tällaisia uutisia ei haluaisi koskaan kuulla ja niiden ennaltaehkäisemiseksi on tehtävä joka sektorilla kaikki mahdollinen. Voimia sinne läheisille voimme varmasti me kaikki lähettää.

Eilen nostin eduskunnassa esille todella huolestuttavan toisen asian ja vaadin liikenneministeriltä toimia asian korjaamiseksi. Kyse siis nuorten kasvavista liikenneonnettomuusmääristä. Olen aina ollut erittäin vahvasti koulutuksen ja valistuksen kannalla ja sitä olen edelleenkin. Annan kaiken mahdollisen tukeni Liikenneturvan ja muiden kampanjoille, mutta näyttää siltä, että pelkällä valistuksella emme tässä asiassa tule selviämään. Sama ongelma on monessa muussakin maassa. Periaatteessa läpi ainakin koko EU:n. Suomessa kuten monissa muissa EU- maissa nuoret kuljettajat ovatkin onnettomuustilastojen kärjessä.

Tieliikenteessä kuolee keskimäärin 84, 18-24-vuotiasta nuorta ja loukkaantuneita on lähes 3 000 vuodessa. Nuorten kuljettajien kuolemanriski on jopa kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna, ja kaikista tieliikenteessä menehtyneistä nuorista miehiä on yli 75 prosenttia. Ja suurin osa nuorten onnettomuuksista tapahtuu juuri viikonloppuisin ja vielä erityisesti kesäöisin eli ei siis huonoina talvi- tai syyskeleinä. Lisäksi tyypillisiä piirteitä nuorten onnettomuuksille ovat juuri tieltä suistuminen, kova vauhti, turvavyön käytön laiminlyöminen sekä päihteet ja usein nuroten tieliikennekäyttäytymisessä tyypillistä on myös omien taitojen yliarviointi sekä riskinotto. On erittäin valitettavaam, että kaikista valistuskampanjoista huolimatta ja ajokoulutuksen kehittämisestä huolimatta kuolemaan johtaneissa rattijuopumusonnettomuuksissa kuljettaja on ratissa nuori joka kolmannessa tapauksessa.

Mutta merkillepantavaa on myös, että nuorilla kuljettajilla onnettomuusriski kuitenkin pienenee selkeästi ajokokemuksen karttuessa. Itseasiassa liikennevahinkojen määrä putoaa kolmannekseen kolmen ensimmäisen ajovuoden aikana.

Yhtenä esimerkkinä nostinkin pohdittavaksi. En siis vielä esitä tätä. Pohdittavaksi ns. Saksan mallin. Saksa otti elokuussa 2007 käyttöön säännön, jossa uuden kuljettajan tulee olla kaksi ensimmäistä ajovuottaan täysin vesiselvä 0,0 promillea. Jos uusi kuljettaja puhaltaa promilleja ratissa, häntä sakotetaan heti 125 eurolla ja puhaltamalla puoli promillea tai enemmän kuljettaja saa automaattisesti ajokiellon. Saksassa otettiin myös käyttöön kokeilu missä jo 17 vuotta täyttänyt saa ajaa 18-vuotis syntymäpäivään asti kokeneen ja nuhteettoman apukuskin, esim. oman äidin tai isän, kanssa.

Itse olisin valmis pohtimaan myös tällaisia keinoja, jos niillä olisi saavutettavissa edes askeleen parempia tuloksia ja voisimme pelastaa nuoria. Mutta nyt siis tein liikenneministerille ja ministeriölle esityksen asian pohtimesta ja keinojen esillenostamisesta ja katsotaan mitä sieltä saamme. Mielelläni otan vastaan myös teidän ajatuksia ja ideoita mitä tälle kasvavalle ongelmalle voisi tehdä.

….

Kello 21.22 kotona. Päivä siis tänään Helsingissä. Joukko Uudenmaan kokoomusaktiiveja oli kokoontunut nuorten keskustoimistolle aktiivipäiville ja oma puheenvuoroni siis käsitteli politiikan syksyä sen haasteita ja tulevaa. Reilu tunti alustusta ja keskustelua ja myös hieman pohdintaa kokoomusnuorten puheenjohtajakampanjasta ja myös ensi kesänä olevasta puoluekokouksestamme ja sen varapuheenjohtajavaaleista. Erittäin antoisa ja hyvä päivä ja aina näistä itsekin saa valtavasti.

Sitten illalla vielä illalla Puotinkulman Timjamiin Lopen Samoojien 30 vuotisjuhlaan. Hieno lämminhenkinen juhla muisteloineen ja kuvakavalkadeineen ja sieltäkin jotain otti. En nimittäin tiennyt, että aikanaan vuonna 1979 kun yhdistystä perustettiin niin loppusuoralla äänestyksessä oli vastakkain Lopen Samoojat ja Lopen Uupuneet nimet. Myös Kaakkomäki oli yhdessä nimessä mukana. Mutta tuo legenda Lopen Uupuneet siis meinasi silloin ihan oikeasti päästä yhdistysrekisteriin. Nyt vain meillä veljeskuntana. Juhlassa palkittiin myös paljon Samoojien aktiiveja. Seuran perustajajäsen ja 30-vuotinen hallituksenjäsen (pj, siht, rahastonhoitaja) Juhani Kurki sai arvostetun Tahko Pihkala -mitallin ja useampi kultainenkin ansiomerkki sai ansaitsemansa kantajan. Onnea heille kaikille ja täytyy kyllä sanoa, että kyllä Samoojien merkitys on ollut koko Lopelle merkittävä mm. jo yksin Poronpolun myötä, mutta myös reitistöjen ja niiden rakenteiden tekijänä ja hoitajana. Toivotaan, että intoa riittää myös seuraaviksi vuosikymmeniksi ja tästä työstä kiitoksena kutsuinkin Samoojat nyt myös juhlakahville eduskuntaan. Lupasivat tulla.

Kommentit