Tämän päivän ja aamun blogiteksti hukkui bittiarvaruuteen, mutta tässä niitä ajatuksia mitä aamulla kerroin. Ajatukset samat – ehkä sanallinen muoto hieman eri.
Hämeen Sanomat nosti esille Hämeenlinnassa järjestettävien Ammatillisten erityisopettajien opintopäivien innoittamana tärkeän asian. Yli 280 erityisopettajaa ilmaisivat huolensa oman ammattikuntasa koulutuksesta. Huoli on siitä, että erityisopettajia on määrällisesti liian vähän, mutta myös ennen muuta riittämättömästä koulutuksesta. Nyt päättyneellä Euroopan sosiaalirahaston rahoituskaudellahan tosin koulutettiin vajaa 150 uutta erityisopettajaa, mutta tämäkään ei riitä kun samaan aikaan suurta ikäryhmää edustavat erityisopettajat eläköityvät. Samaan aikaan erityisopetusta tarvitsevien määrä ammatillisessa koulutuksessa kasvaa ja kun esimerkiksi vuonna 2000 noin 9,6 prosenttia ammattiin opiskelevista tarvitsi erityisopetusta oli määrä viime vuonna noussut jo yli 12 prosenttiin. Erityisopettajien aloituspaikkoja on siis syytä lisätä. Asiaa viemme eteenpäin.
Samasta asiastahan puhuimme viikolla jo Riihimäellä Kiipulan Koutsi-projektin yhteydessä. Tämä on asia millä on suuret inhimilliset ja yksilökohtaiset vaikutteet, mutta myös yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Tarvitsemme töihin kaikki osaavat kädet ja innostuneet ihmiset vaikka sitten erityisopetuksen ja erityisentuen kautta. Asialla siis kaksi erittäin tärkeää puolta.
Aamulla myös hieman laajemmin kommentoin Aamupostissa Eero Yrjö-Koskisen esille nostamaa luottamushenkilöiden jääviysongelmaa. Yrjö-Koskinen alueemme ykköslehdessä peräänkuulutti omia sääntöjä Riihimäen kaupungille päättäjien jääviydestä. Uutisessa vihjailtiin erikoisesti kaupungissa tapahtuneista tilanteista, joissa sidonnaisuuksiin ei ole kiinnitetty huomiota. Mainitsematta kuitenkaan millaisista tapauksista on kyse jne. Jäi erikoinen kuva ja kummastus miksi asiaa ei ole puututtu?
Mutta summa summarum en ymmärrä Yrjö-Koskisen esitystä ollenkaan. Meillä on täysin yksiselitteinen ja selkeä laki jääviydestä ja perusperiaate on se, että jokainen luottamushenkilö on itse velvollinen huolehtimaan ettei riko jääviyspykäliä. Ensisijainen järjestys on se, että henkilö itse jäävää itsensä. Mieluummin herkemmin kuin ei lainkaan. Kyseenalaisessa tilanteessa jäävääminen on perusteltua ja silloin ei lakia rikota, mutta toisin päivän rike voi syntyä. Puheenjohtajan rooli on myös merkittävä jos henkilö ei itse itseään jäävää.
On siis olemassa erilaiset jääviytilanteet. Ne ovat osallisuusjääviys, edustusjääviys, intressijääviys, palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejääviys ja yhteisöjääviys ja yleislausekejääviys. Sanoina hieman hankalat, mutta kun asiaan hieman tutustuu niin selkeitä juttuja. Ja lisäksi usein nousee esille henkilökohtaisen jääviystilanteen rinnalla sukulaisuuden aiheuttama jääviys ja nostetaan ne nyt tässä vielä Kuntaliiton kotisivuilta esille: 1. puoliso ja lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi ja hänelle muuten erityisen läheinen henkilö samoin kuin tällaisen henkilön puoliso; 2. vanhempien sisarus sekä hänen puolisonsa, sisarusten lapsi ja entinen puoliso; sekä 3. puolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi ja isovanhempi samoin kuin tällaisen henkilön puoliso sekä puolison sisarusten lapsi.
Selkeä lista tämäkin. Ja kaiken kaikkiaan laki on selkeä ja sen kanssa on helppo elää. Ainakin itse valtuustonpuheenjohtaja olen asian kanssa tullut toimeen ja ei ongelmia ole ollut meillä hallituksessakaan enkä ole kuullut että lautakunnissakaan. Asiasta ainakin meillä on puhuttu paljon. Lisäksi minun on vaikea ymmärtää mitä varten kunnan pitäisi tehdä asiaan missä lainsäädäntö on selkeä jotain omia ohjeistuksia. Ne ovat kuitenkin aina lain kirjaimen alapuolella ja tämä laki varsin selkeä ja helppo ymmärtääkin. En tiedä mikä asian takana on, mutta minusta turhaa.
Jos huoli on siitä, että jääviysasiaa ei noudateta, niin mieluumminkin ihmettelen miksi ei asian esillenostanut ole puuttunut siihen? Minusta se olisi periaatteessa jopa velvollisuus ainakin kun Eero Yrjö-Koskinen itse toimii Riihimäen tarkastuslautakunnassakin. Jos päätös on syntynyt väärin on se oikaistava. Miksi asioiden on annettu mennä sitten muuten? Sitä voi ihmetellä.
Tässä esimerkiksi yksi esittäin hyvä ja selkeä linkki asiaan. Kannattaa tutustua. Emme tarvitse mitään muuta ohjeistusta kun laki on toimiva: http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;349;103182;105762
Mieluumminkin minusta tulisi selvittää ne asiat mihin Yrjö-Koskinen viittaa? Lainvoiman ne varmasti jo ovat saaneet, mutta opiksi niistä olisi syytä ottaa. Ehkä siihen kannattaisi voimavaroja ohjata.
…
Nyt kello 23.46 ja hetki sitten juuri sain auton pihaan. Tänään päivällä vapaata ja saimme nauttia aamusta ja päivästä. Illalla sitten Hämeen Kokoomus Nuorten 55-vuotisjuhlaan Riihimäen Upseerikerholle. Itse en ole koskaan kokoomusnuoriin kuulunut, mutta tämän illan jälkeen voisin hyvin liittyä tai ainakin harmitella sitä että koskaan ei tullut mukaan toimintaan lähdettyä muutamaan tapaamista lukuunottamatta. Oma tieni alkoi kunnallispolitiikasta ja kun pienellä paikkakunnalla ei kokoomusnuoria ollut niin tie vei ns. ukkopuolueeseen suoraan. Ei tiedä kaduta ja itseasiassa olen kiitollisuuden velassa aina erityisesti Rajaojan Raimolle joka avitti minua vastuuseen noustuani nuorena kunnanvaltuustoon. Minulle annettiin vastuuta ja tätä ohjetta olen pitänyt mukanani ja toiminut sen mukaan nyt itse ollessani yhdistyksemme puheenjohtajana. Muut sellaiset tärkeät eteenpäin tuuppaajat olivat luonnollisesti Kesäjärven Erkki, Laitisen Raimo ja Ehderin Kalle. Mutta ei nyt omasta menneisyydestä sen enempää.
Vaan Hämeen Kokoomuksen juhlasta. Ilkka Viitasen johdolla oli aikaan saatu upea juhla minkä kruunasivat entiset kokoomusnuoret Tapani Mörttinen, Jari Koskinen ja Olli Puputti loistavilla puheenvuoroillaan. Uskomattomia seikkailuja ja tapahtumia. Jätetään ne nyt paikallaolleiden salaisuuksiksi 🙂 Upea juhla tilaisuus isänmaallisissa tunnelmissa ja väkeä ympäri maan paikalla. Hämeen Kokoomusnuoret ovat keränneet laajasti kiitosta maanlaajuisesti ja tänäänkin nuorten merkkejä ojennettiin usealle hämäläiselle kokoomusnuorelle. Kerran kokoomus nuori – aina kokoomusnuori -toteamus täyttyi siinä, kun Jari Koskinen ja Olli Puputtikin palkittiin kunniamerkein. Parempi kiitos myöhään kuin ei milloinkaan.
Paikalla oli myös Kokoomuksen Nuorten Liiton väistyvä puheenjohtaja Tuomas Nurmela ja todennäköinen uusikin puheenjohtaja Lapin Heikki Autto ja edustukset lähes kaikista kokoomuspiireistä ja luonnollisesti myös Tuhatkunnasta. Sain myös kutsun saapua johtamaan puhetta nuorten liittokokoukseen Rovaniemelle. Siellä valitaan uusi puheenjohtaja ja maanantaina yritetään järjestellä aikatauluja hieman uusiksi. Toivotaan, että onnistuu. Mutta nyt kiitos juhlasta – oli hienoa saada olla mukana vaikkakin hieman erilaisena nuorena 🙂