Lauantai, 01.05.2010

Blogi, lauantaina 01.05.2010

Viikon hienoin uutinen oli se, että valtaisan julkisuuden Vuoden pakolaisnaisena saanut Fartbarde Hetemaj kertoi julkisuuteen lähtevänsä meidän eduskuntavaaliehdokkaaksi Helsinkiin. Olen Fadeen saanut tutustua tässä vuosien aikana ja hänen aito innostuksensa asioihin, vahva osaaminen ja rohkeutensa ovat tehneet minuun lähtemättömän vaikutuksen. Hyvän ystävän mukaanlähtö eduskuntavaaleihin ja halu vaikuttaa myös tätä kautta oli minulle hieno uutinen. Fade on erinomainen esimerkki siitä miten kovalla työllä ja tekemisellä ja halulla tässä maailmassa pärjää ja pääsen pitkälle. Tuossa linkki juttuun, kun Fade oli vieraanani eduskuntaan tutustumassa ja ehkäpä siinä oli jo jotain enteilyä tulevastakin ainakin Faden mielessä: Vuoden pakolaisnainen Fatbardhe Hetemaj Eduskunnassa: ”Kävellessäni eduskunnan tiloissa minua ehkä myös kutkutti ajatus siitä, että joskus saattaisin olla siellä töissä”.

Itse olen lupautunut mukaan Faden vaalitiimiin ja tekemään työtä hänen kampanjaansa. Uskon, että tästä tarinasta kirjoitetaan vielä kirja.

….

Viime viikkoina SDP on hämmentänyt keskustelua suomalaisesta työstä oikein urakalla. Se on sinänsä surullista, että tällaisella pelin politiikalla oman edun tavoittelun nimissä sekoitetaan tahallaan ja taitavasti tosiasiat ja lähdetään täydelliselle pelaamiseen ja politikoinnin tielle. Jos joku niin SDP:n uusi johto Eero Heinäluoman johdolla osaa tämän ja kehtaa vielä käyttää sitä härkiskillä tavalla oman edun ja irtopisteiden ja äänien kalasteluun. Tällaisen pelinpolitiikan kieltäminen on vahva todistus siitä, että tämä kaikki on tarkkaan laskelmoitua flirttailua moneen suuntaan.

On todella surullista, että esimerkiksi SDP:n Eero Heinäluoma Hufvudstadsbladetissa lähti perussuomalaisten matkaan. Vastakkainasettelun luominen työntekijöiden välille on todella lyhytnäköistä politiikkaa ja sen vielä edestään löytään. On todella huolestuttavaa jos tällainen Heinäluoman ja perussuomalaisten viesti leviää. Viesti jossa väitetään ja lähetetään viesti ulkomaalaisille työntekijöille, että heitä Suomessa tarvita eikä kaivata. Tämän tietää myös Heinäluoma. Ilman taantumaa olisimme jo isossa hädässä ja heti tämän taantuman jälkeen edessä on työvoimapula.

Tässä muutama fakta joka on edessämme taantumasta huolimatta. Maamme työvoimasta eläköityy vuoteen 2025 mennessä 1,2 miljoonaa henkilöä. Se on lähes puolet maamme työvoimasta. Ja haasteeksi tilanne muuttuu kun katsomme työurien alkupäähän. Eli sinne mistä uusia työntekijöitä tulee tilalle – ammattikouluihin ja korkeakouluihin. Yhtälö on karu. Joka vuosi tästä eteenpäin työmarkkinoilta poistuu eläkkeelle 10 000-15 000 ihmistä enemmän kuin nuoria tulee työmarkkinoille. Eli joka vuosi yli 10 000 työpaikkaa jää ilman tekijää.
Työ- ja Elinkeinoministeriön mukaan eniten eläkkeelle jääviä on juuri terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen aloilla. Näiltä aloilta poistuu lähi vuosina yli puolet työvoimasta. Siis yli puolet työntekijöistä. Ja tiedämme hyvin, että juuri näillä aloilla väestömme ikääntymistä seuraava työvoiman tarve kasvaa merkittävästi. Ja lähes yhtä paljon työvoimaa jää eläkkeelle julkisen hallinnon, koulutuksen ja alkutuotannon aloilta. Tekijöitä ei riitä kaikelle vapautuvalle työlle. Heinäluoman toimin tilanne on se, että pian sairaaloissa ja vanhainkodeissa onkin ovella self service –kyltit.

Ja ihan esimerkkinä kun toteaa, että vuonna 2012 eläköityy jo yksin 70 000 suomalaista. Niin ymmärtää tilanteen. Ymmärtää tilanteen hyvin vaikka juuri nyt maassamme onkin työttömyyttää ja sen kitkemiseksi ja jokaisen tyttömäksi joutuvan eteen on tehtävä kaikkemme. Palaan tähän parin kappaleen päässä.

Mutta tuo yhtälö – 10 000 – 15 000 enemmän eläköityy kuin nuoria tulee työmarkkinoille – on ratkaistava. Jos emme löydä riittävästi tekijöitä, niin työt siirtyvät kiihtyvällä tahdilla muualle. Tilanne on sellainen, että maamme ikärakenne ei anna vaihtoehtoja kansainvälistymiselle. Me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa varsin pian.

Heinäluoma väitti, että Suomi houkutteli jo nyt ulkomaalaisia työntekijöitä Suomeen. Väite ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi ennen taantumaa vuonna 2008 maahamme myönnettiin työlupia EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville työntekijöille 6000. Nyt taantuman iskettyä viime vuonna 2009 vain kolmelle tuhannelle. Lisäksi myös EU:n sisältä tulleiden työntekijöiden määrä laski todella nopeasti laman iskettyä Suomeen. Heinäluoman populistisille puheille ei siis löydy tästä päivästä todisteita.

Mutta nyt on tärkeää siis muistaa se, että hienoinen käänne parempaan on jo tapahtunut. Elvytyksemme on tuottanut hyvää tulosta ja sitä on kiitelty laajasti. Hyvä merkki on mm. se, että avoimien työpaikkojen määrä on nyt jo 48 000. Tuoreimpien tilastojen valossa työvoiman kysyntä on kääntynyt siis jo nyt nousuun mm. kaupallisella alalla ja tieteellisellä ja teknisillä aloilla. Lisäksi jonkin verran kysynnän elpymistä on havaittavissa myös rakennusalalla. Mutta tästä huolimatta työttömyys on edelleen todella korkealla. Mutta nyt on jo siis monia mm. palvelualoja, joilla ei kaikkiin töihin tekijää löydy. Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät siis kohtaa. Tässä on hyvä esimerkki ja perustelu myös sille, että ulkomaalaisen työvoiman kotiinlähettämisessä ei olisi järjen häivääkään. Ovien sulkeminen ulkomaiselle työvoimalle olisi todella kova isku maamme hienoiselle talouskasvulle.

Mutta juuri tällä hetkellä työttömyys on edelleen siis iso kiusa maassamme. Yli 6kk työttömänä olleiden sekä pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvussa ja tänne tarvitaan nyt lisää panoksia. Vahvasti lisää työllistämistoimenpiteitä. TEM:n mukaan maamme työttömyysaste nousee tänä vuonna noin 9,5 prosenttiin ja pysyy ensi vuonnakin jossain hieman 9 prosentin alla. Surkeita lukuja monelle perheelle, mutta huomionarvoista on jo nyt sekin, että lomautettujen määrä on onneksi laskenut selvästi. Nyt maaliskuussa lomautettuja oli noin 60 000, kun vuotta aiemmin noin 85 000.

Ja se toinen kipeä paikka on nuorisotyöttömyys. Nyt maalis-huhtikuun vaihteessa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli maassamme 32 500. Se on 3 500 enemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan. Alle 20-vuotiaita oli työttömänä 6 100. Ja juuri tätä varten nyt kohdensimmekin ensimmäisessä lisätalousarviossaan 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Tällä satsauksella saamme useita tuhansia nuoria töihin ja moni pääsee koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin. Lisäksi erityisesti alle 25-vuotiaiden nuorten työllistymistä tuetaan työllistämissetelein. Ja tavoitteena löytää myös työpaikkoja yrityksistä ja kunnistakin.

Mutta sitten vielä lopuksi tuohon työperäiseen maahanmuuttoon. Uskon, että edelläesittämäni faktat todistivat jos sen, että ovia ei kannatta Heinäluoman opein säppiin laittaa. Tuollaiset heitot siis jäävät populismin ja flirttailun piiriin. Me siis tarvitsemme työntekijöitä Suomeen seuraavan 10 vuoden aikana merkittävästi. Mutta tärkeää on nyt korostaa ja huolehtia siitä, että maassamme kaikki tekevät töitä maamme lakien ja maamme työehtosopimusten mukaan. Pimeää työvoimaa ja harmaata taloutta sekä epätervettä kilpailua työehdoilla ei missään tapauksessa saa hyväksyä eikä katsoa läpi sormien. Juuri mm. tämän takia saatavuusharkinnasta luopumiseen on perusteltua liittää nyt tarkastusjärjestelmä. Järjestelmä jossa ensimmäisen vuoden työnteon jälkeen tarkastetaan, että verot on maksettu ja pelisääntöjä on noudatettu. Jos näin ei ole niin työlupaa ei enää irtoa. Eikö tämä ole perusteltu ja fiksu uudistus?

Samalla kuitenkin turhaa byrokratiaa voidaan purkaan. Työntekijän lupa voidaan nimittäin myöntää suoraan pidemmäksi ajaksi silloin, kun kyseessä on yleisesti luotettavaksi tiedetty työnantaja. Yrittäjä joka on hoitanut asiansa ja velvoitteensa moitteettomasti. Eikö tämäkin ole perusteltua ja fiksua?
Olen myös tyytyväinen siihen, että EK ja SAK:kin ovat ottaneet tämän haasteen todesta. He jo nyt toteuttaneet kampanjaa rasismin kitkemiseksi työpaikoilta. Ja parhaitenh rasismia torjutaan sillä, että pelisäännöt ovat kaikille samat. Työntekijöitä ei pidä jaotella kahteen kastiin.

Ja aivan lopuksi haluan todeta, että maamme maahanmuuttopolitiikan muutostarpeet eivät siis liity työntekoon vaan ne liittyvät maamme turvapaikkapolitiikkaan. Tässä me olemme kokoomuksessa ottaneet nyt johdon käsiimme. Olemme jo pitkään puhuneet asiasta ja korjanneet tilannetta. Olemme vaatineet hallittua muutosta maahanmuuttopolitiikkaamme Euroopan yhdestä liberaaleimmista käytännöistä realistisemmalle voisi sanoa Pohjoismaiselle linjalle. Tämä on kokoomuksen linja. Sen sijaan työperäistä maahanmuuttoa kokoomus on kannattanut aina ja kannattaa aina. Samoin pelisäännöin.

Ben Zyskowicz totesikin varsin osuvasti tämän viikon kyselytunnilla että ”Heinäluoma kantaa huolta siitä, että maahanmuuttajat tekevät työtä Suomessa. Minä taas kannan huolta siitä, että kaikki maahanmuuttajat eivät Suomessa tee työtä”.

….

Tulipahan pitkä tarina, mutta tämä asia tämän vaati ja ansaitsi ja onhan tänään lisäksi suomalaisen työn päivä. Vappupäivä. Päivä joka on myös kevään ja ylioppilaiden päivä. Nyt itse suuntaan Lopen kirkonmäen juurelle Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen patsaalle Lopen Wappuun. Tilaisuus joka on kaikille avoin ja yhteinen. Sieltä sitten Hämeenlinnan torille ja sen jälkeen päivä jatkuu vielä Riihimäellä mm. Voimalan Vapussa. Nähdään.

VAPPUPÄIVÄ 1.5.2010:

klo 10.30-11.15 Lopen Sinivalkoinen Wappu Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen patsaalla

klo 11.45-12.30 Hämeenlinnan Vappu Hämeenlinnan torilla

klo 13.00 Riihimäen Wappupicnic Riihimäen Vanhassa kaupungissa ja Voimalan Vappu tapahtuma

…..

Kello jo kohta yhdeksän ja aurinko vaeltelee puiden taakse. Ei edes hieman koleahko sää ja pikku tihkukaan tänään tunnelmaa latistanut vaikka hieman ehkä väkimäärää vähensikin. Aamusta ensin Yrjö-Koskisen patsaalle ja paikalla reilu 50 kuulijaa. Eli puolet vähemmän kuin viime vuonna aurinkoisessa ja jopa lämpimässä kevätsäässä. Mutta niin kuin sanoin se ei tunnelmaa latistanut vaan saimme jälleen mielenkiintoiseen kulttuuripuheenvuoron tällä kertaa kotiseutuneuvos Ahti Gåpån pitämänä ja musiikista vastasi tavan mukaan Timotei-kuoro. Johtajanaan ehkä tässä tilaisuudessa nyt viimeisen kerran Pekka Perko. Esitinkin päätössanoissani Pekalle toiveen, että hän voisi olla ensi vuoden puhuja ja aiheena ”muistelot loppilaisen kuoromenestyksen vuosikymmeniltä”. Pekka lupasi jäädä miettimään haastetta ja kutsua. Ahti Gåpå puhui tänään mm. Karjalasta Lopelle tulleiden perheiden ja sukujen suuresta työstä kotikuntamme hyväksi ja myös naisten työstä lottina sotavuosina. Mielenkiintoinen ja monipuolinen puhe edellisten Sinivalkoisen vapun puheiden seuraksi. Perinne jatkuu. Siitä olen jo varma.

Sitten Lopelta Hämeenlinnaan Kokoomuksen Vappujuhlaan kauppatorille. Väkeä sielläkin hieman viime vuotta vähemmän, mutta vielä isompi kato oli meidän jälkeen torille tulleiden demarien vappujuhlassa. Ehkä sää heidänkin kiusana. Mene ja tiedä. Juhlapuheen Hämeenlinnassa tänä vuonna piti kaupunginjohtaja Juha Isosuo, joka puhui mm. onnellisuudesta. Hämeenlinnasta sitten suuntasin Riihimäen Rautatienpuistoon ja Kokoomuksen Piknikille ja sieltä sitten Riihimäen Voimalan Vappuun. Vanha Paloheimon voimalaitos oli saanut uuden sykkeen ja väkeä sisätiloissa aivan valtavasti liikkeellä. Monen kanssa jo haaveilimme siitä mitä paikassa tapahtuisikaan jos ja kun teatteri ja muu kulttuurielämä sen joskus täydelläteolla valtaa. Täysi tuki näille suunnitelmille ja hankkeille. Sitten vielä lounas pianomusiikilla Cafe Feeniksissä ja nyt kotona. Huomenna vapaapäivä ja tarkoitus suunnata pihätöihin. Katsotaan antaako sää siihen mahdollisuuden.

Lueskelin tuossa hieman uutiskoosteita päivän vappupuheista ympäri maan. Mielenkiintoisin oli ehkä kuitenkin Ykkösaamun ”puheenvuoro”, jossa SAK:n uuden puheenjohtaja Lauri Lylykään ei enää esittänyt paluuta tupoon. Eilen tupo-linjaa sen sijaan peräänkuulutti SDP:n Eero Heinäluoma. Lyly ei tupo esittänyt vaan vaan koordinaatiota, jossa löydettäisiin ”luonteva työnjako keskusjärjestön, liittojen ja paikallisen tason välille”. Lyly puhui jonkinlaisesta raamista tai neuvottelupuitteista, jotka pitäisi pystyä rakentamaan. Mielenkiintoinen linjaero siis Heinäluoman ja SAK:n välille.

Myös puolustusministeri Jyri Häkämies toivoi laajaa yhteistä sitoutumista pelisääntöihin omassa puheessaan. Hän totesi, että työmarkkinoiden kehittämiseen tulee panostaa yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa ja että laittomista lakoista pitää päästä eroon. Häkämiehenkin mukaan ”ratkaisujen tueksi tarvitaan vahva yhteisymmärrys palkkatasosta ja muista työelämän keskeisistä kysymyksistä”.

Tyytyväinen olin myös siihen, että SAK otti eroa myös Heinäluoman ja Urpilaisen maahanmuuttopolitiikkaan. SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Huutola totesi puheessaan tänään, että ”ammattiyhdistyliike ei hyväksy rasismia missään muodossa ja että se tekee parhaansa sen eteen, että kaikki työntekijät kansalaisuudesta, syntyperästä ja kulttuurisesta taustasta riippumatta toimivat ammattiliitoissa yhdessä oikeuksiensa turvaamiseksi”.

Myös SAK:n järjestöjohtaja Matti Tukiainen oli samoilla linjoilla. Hän totesi kuin vastauksena SDP:n linjan muutokseen, että ”Suomi on sitoutunut työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen EU:n alueella. Ulkomailta voi tulla Suomeen töihin samalla tavalla, kuin suomalaisillakin on oikeus mennä töihin muualle. SAK ei hyväksy ulkomaisen työvoiman syrjintää ja on vakaasti sitä mieltä, että kaikkia maassamme työtä tekeviä ihmisiä on kohdeltava yhdenvertaisesti.”

On hyvä, että tämä nyt tehdään selväksi ja myös se minkä olen täälläkin useamman kerran todennut, että ”tärkeintä on saada ulkomaalaisen työvoiman valvonta kuntoon ja varmistaa näin kaikille Suomessa työskenteleville Suomen työehtosopimusten mukainen palkka ja työehdot”. Tämä viimeinen lainaus on myös Tukiaisen puheesta. Olen tyytyväinen SAK rohkeuteen asettua myös poikkiteloin SDP:n linjan kanssa.

Opetusministeri Henna Virkkunen vaati puheessaan edelleen lisää ammatillista koulutusta. Tähän on helppo yhtyä. Toivotaan, että syksyksi saadaan lisää aloituspaikkoja jakoon. Tällä hetkellä nimittäin yli 99 prosenttia maan toisenasteen ammatillisen koulutuksen paikoista on täynnä ja tarvetta lisäpaikoille taantumassa olisi. Henna totesikin, että ”kevään yhteishaun ennakkotietojen perusteella ammatillisen koulutuksen suosio on jatkanut kasvuaan. Sadat nuoret uhkaavat jäädä ilman opiskelupaikkaa, ellei paikkoja lisätä tuntuvasti. Meillä ei ole varaa hukata yhtään peruskoulun päättävää nuorta samaan aikaan kun nuorisotyöttömyys on tänä keväänä pahimmillaan.”

Eli vaikka olemme nyt lisänneet kolmen vuoden aikana ammatilliseen koulutukseen yli 9400 paikkaa niin lisätarve on ilmeinen. Täysi tuki Hennan esitykselle ja esimerkiksi meillä Kanta- ja Päijät-Hämeessä olisi todellakin suuri tarve lisäpaikoille. Meillä hakijoita yhtä aloituspaikkaa kohden lähes kaksi nuorta. Tilanne on mahdoton.

Tässä vain muutama nosto ja poiminta mikä päivän puheista mieleen jäi. Katsotaan miten keskustelu jatkuu.

Kommentit