Lapsen ei pidä voida antaa suostumusta seksiin – Seksi lapsen kanssa on tuomittava aina raiskauksena

Blogi, keskiviikkona 23.05.2018

”Pikkutyttö ei vastustellut aikuista miestä, joten syyte raiskauksesta hylättiin”

Tänään eduskunta keskusteli lakialoitteestani, jossa esitän muutoksia raiskauksen tunnusmerkistöön. Aloitteeni täydentää aiempaa esitystä missä esitettiin muutosta siihen, että raiskaus ei enää vaatisi uhrin vastustelua tai tekijän väkivaltaa tai sillä uhkaamista vaan raiskauksen tunnusmerkit täyttyisivät jos toinen ei olisi antanut suostumusta seksiin. Tunnusmerkistö siis käännettäisiin tältä osin nykyisestä toisin päin. Raiskauksen määritelmä sidottaisiin siis ensisijaisesti suostumuksen puutteeseen.

Tämän jo aiemmin jätetyn lakialoitteen myötä jää kuitenkin vielä lapsen mentävä aukko.

Turun Hovioikeus antoi nimittäin hetki sitten tuomion missä oikeuden arvion mukaan raiskausrikoksen tunnusmerkistö ei täyttynyt, kun toteen jäi näyttämättä sukupuoliyhteyksien tapahtuneen vastoin kymmenvuotiaan uhrin tahtoa. Nykylain mukaan raiskauksen tunnusmerkistö voi täyttyä esimerkiksi, kun teossa käytetään väkivaltaa tai sillä uhataan tai uhri on avuttomassa tilassa. Nykyisin laki ei kuitenkaan näytä tunnistavan sitä, että lapsi voisi olla – tai yleensä aina on – kehitystasonsa takia lain tarkoittamassa avuttomassa tilassa.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen totesi tapauksen jälkeen, että ”Jos tällaisessa tilanteessa ei raiskauksen tunnusmerkistö täyty, silloin pitää kyllä jo miettiä lain muuttamista.” Tolvanen totesi, että pelkkä fyysisesti ylivertaisen olemuksen oikeuskirjallisuuden perusteella pitäisi riittää väkivallan kriteerien täyttymiseen. Näin on etenkin tällaisessa tapauksessa, jossa uhri on 10-vuotias ja tekijä 22-vuotias.

Siksi olen tehnyt nyt korjaavan lakialoitteen missä yksinkertaisesti todetaan, että lapsi ei voi antaa suostumustaan seksiin.  Näin pääsemme eroon täysin absurdista keskustelusta siitä, voiko kymmenvuotias antaa suostumuksensa vai ei. Ei voi.

Ilta-Sanomat kertoi jokin aika sitten, että ”Toissa vuonna seksuaalisen hyväksikäytön nimikkeellä annettiin yhteensä 158 tuomiota, joista vain 12:ssa tuomittiin ehdotonta vankeutta. Vankeusrangaistuksen keskipituus oli vuosi ja viisi kuukautta. Rangaistukset vaihtelevat teon mukaan.” Oikeudessa sovelletaan useimmissa tapauksissa asteikon alinta kolmannesta”. Raiskauksista tuomitaan edelleen 4/10 ehdollisina tuomioina. Voi syystä kysyä onko tällainen tuomio yleisen oikeustajunmukainen? Meidän tulisi siis ehdottomasti korottaa myös rangaistusasteikon minimejä niin, että tuomiot olisivat myös ensikertalaisuus arvioinnin jälkeen aina ehdottomia vankeustuomioita. Meillä tiukka ensikertalaisuusmäärittely yleensä alentaa nämä tuomiot ehdollisiksi.

”Ministeriön oman arvionkin mukaan ehdottomia vankeusrangaistuksia tuomitaan erityisesti tapauksissa, joissa teko on sukupuoliyhteys, mutta ne arvioidaan usein lapsen törkeäksi seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. Siinä asteikko on yhdestä kymmeneen vuotta vankeutta.”

Rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen totesikin, että ”Rangaistusmaksimin nostamisen vaikutukset tässä tapauksessa ovat näennäisiä. Kyse on lähinnä periaatteellisesta kannanotosta.”

Oikeusministeri Antti Häkkänen on jo tehnyt esityksen, että rikoslakiin tulee nyt rikosnimike, törkeä lapsen raiskaus. Törkeästä lapsen raiskauksesta voitaisiin tuomita neljästä kahteentoista vuotta, kun kyseessä on tapaus, jossa täyttyvät sekä raiskauksen että lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöt. Jo tuo rangaistusasteiden minimi koventaisi tuomioita huomattavasti nykyisestä. Mutta vastaava muutos tarvitaan kaikkiin raiskauksiin.

Ruotsin hallitus esitti #metoo-kampanjan myötä viime joulukuussa suostumuksen puutteeseen perustuvaa raiskauslakia. Meidän tulee seurata tässä Ruotsin esimerkkiä.

Nyt kello 20.52 ja kotona Lopella. Kiitos kymmenistä viesteistä liittyen tähän lakialoitteeseeni ja myös aamuiseen Huomenta Suomen esiintymiseeni. Teen tässä asiassa kaikkeni.

Eduskunnassa tänään puolustusvaliokunnassa esillä mm. aselaki ja sen ongelmakohdat. Lupaan siinäkin tuoda kaikki esittämänne huolenne esille ja pyrkiä varmistamaan vapaaehtoisen maanpuolustustyön, urheiluammunnan ja metsästyksen jatko ennallaan tämänkin uudistuksen jälkeen. Tuntuu siltä, että tämä direktiivi tähtää nyt aivan muuhun kuin terrori-iskujen ehkäisyyn. Sitä käytetään tässä vain ehkä vipuvartena toista tavoitetta kohden. Näin pelkään.

Huomenna jatketaan.

Kommentit