Lankalauantain ja koronapäivien tekemistä – Nikkaroidaan tinteille pönttöjä

Blogi, lauantaina 11.04.2020

Linnunpönttöjen tekeminen on hauskaa puuhaan. Olen elämäni aikana tehnyt niitä vähintään satoja. Aikanaan, kun toimin opettajana oli jokakeväinen juttu pönttötalkoot. Teimme koululaisten kanssa urakalla pönttöjä, putsasimme ja korjasimme vanhoja ja nautimme keväästä. Opettajahommien jälkeen on pönttötalkoot siirtyneet sitten Erälopelle ja Metsästysmuseolle sekä Pekkalan mökille. Tänäkin keväänä olemme rakentaneet muutaman kymmenen uutta kolopesien pesää ja tänään vielä jatkoimme ja korjailimme muutamia vanhoja.

Linnunpönttöjen rakentaminenon myös hyödyllistä. Puiden koloissa pesivillä linnuilla on nimittäin pulaa pesimäpaikoista. Metsissä on yhä vähemmän vanhoja puita ja talousmetsissä erityisesti isoja vanhoja haapoja ja näin myös kolopesijöille sopivia pesäpaikkoja. Pienet kolopesijät kaipaavat pönttöjä, mutta aivan erityisesti isot kolopesijät, pöllöt, telkät ja myös mm. isokoskelo ovat pulassa ilman pöntötystä. Sellaiset vanhat puut ovat todella harvassa mihin nämä isommat kaverit pesänsä saisivat tehtyä. Luin joskus, että pöllöistä tänä päivänä jopa yli puolet pesii pöntöissä. Tuoreimmissa uhanalaisuusarviossa myös tinteistä mm. hömötiainen ja töyhtötiainen on luokiteltu jo uhanalaisiksi. Laidunmaiden väheneminen, mutta myös pesäkolojen pula näkyy myös kottaraiskannoissa. Onneksi hevostilat ovat hyvin avanneet kottaraisille uusia elinympäristöjä, mutta pönttöjä ne sielläkin tarvitsevat. Ilman luonnon omia koloja tai linnunpönttöjä lisääntyminen ei onnistu.

Kerrostalo sai kaverikseen tänä keväänä rivitalon.

Talvisin linnunpöntöt toimivat myös lintujen, mutta myös mm. oravien yöpymis- ja suojapaikkoina. Kylmimpinä talviöinä pöntön suoja ja lämpö voi pelastaa eläimen hengen.

Kivaa puuhaa siis korona-aikaakin tarjoaa pönttöjen nikkarointi. Pikkulinnuille tekee helpolla uuden yksiön. Lautaa, vasara ja nauloja ja 28mm tai 32mm poranterä. 28-reikä sopii sinitiaisille, hömötiaisille, kuusitiaisille ja töyhtötiaisille. Pihapiirissä tähän pönttöön todennäköisimmin asettuu asumaan sinitiainen. Metsään, kun pöntö vie niin muutkin tintit sinne löytävät. Erityisen iloinen olen jos hömötiainen tai töyhtötiainen. 32-pönttöön sitten menee talitiaiset, mutta valtaosan niistä valtaa kuitenkin kirjosiepot. Sallittakoon se niillekin. Ja jos reikäpeltejä ei pönttöön laita niin muutaman suven jälkeen reikä on tikkojen jälkeen jo sellainen, että pönttöön saattaa ängetä itsensä myös orava.

Vähän enemmän tekemistä tai ainakin isompaa lautaa vaatii sitten kottaraisten ja leppälinnun pöntöt. Ja vielä enemmän tekemistä riittää telkän- ja pöllöjen pöntöissä. Sellaisiakin kannustan tekemään. Linnunpönttöjen nakuttelu on kuitenkin helppoa, ja sitä voi tehdä yhdessä koko perheen kanssa.

Sopivan paikan pikkulintujen pöntöille löytää melkeinpä jokaisesta pihasta. Myös kaupungeissa linnut kaipaavat pesäpaikkoja. Lupa pönttöjen asentamiseen pitää kuitenkin kysyä jos niitä on viemässä yleisten viheralueiden puihin tai puistoihin. Myöskään toisten metsiin ei pönttöjä ole soveliasta ilman lupaa viritellä. Mutta siihen omaan pihapiiriin saa ja pöntöillä saa kivaa elämää pihapiiriin ja kevään edetessä ja alkukesän aikana pöntöissä pesiviä lajeja on mukava tarkkailla. Osaan pönttöjä voi ehtiä kesän mittaan kahdetkin poikaset ja myöhempiä pesimisiä silmällä pitäen voi pönttöjä nakutella ja ripustella vielä hyvin alkukesästäkin. Itse olen pönttöjä tehnyt myös myöhemmin kesällä ja syksylläkin. Jos niihin ei silloin enää pesiä tule niin toimivathan sitten ainakin talvisuojina ja ovat heti seuraavan kevään aluksi asumisvalmiina.

Linnunpönttöjen tekeminen on siis kivaa ja myös hyödyllistä. Se tarjoaa kivan mahdollisuuden ja kokemuksen siitäkin, että omalla pienellä puuhastelulla voi auttaa luontoa. Muutama vuosi sitten pönttöjä tehtiin myös oikein talkoilla. Miljoona linnunpönttöä talkoissa runsaassa vuodessa pönttöjä rekisteröitiin silloin yli 1,3 miljoonaa. Pönttökampanjalla haluttiin innostaa meitä kaikkia rakentamaan linnunpönttöjä pesäkolojen puutteesta kärsiville linnuille.

Vanajalta taas pauke kuului kun pönttöjä syntyi ja vanhoja korjailtiin.

Teuvo Hakkarainen teki muutama vuosi sitten minulle muutama moottorisahapöntön. Toisen kiinnitykset korjailin ja laitoin Vanajan seinustalle.

Puukiipijä on hauska metsän ja pihapiirimme vipeltäjä. Pönttö ollut muutaman vuoden paikallaan ja katsotaan jos tänä keväänä saisi asukkaita.

Täällä Pekkalassa on tänä keväänä tehty pönttöjä monena koronaviikonloppuna. Vanaja sai nyt rivitalon ja vanha kerrostalokin näyttää olevan jo asuttuna. Hakkaraisen Teuvon vanha moottorisahapönttö myös korjattiin ja asetettiin uudelleen puuhun. Ja kun oikein innostutaan niin silloin pesäpaikan saa myös pöllöt ja puukiipijät ja myös lepakot kesäsuojan.

Tässä vielä hyvät perustiedot pöntöistä. Kannattaa ainakin sinnepäin koot katsoa. Olen toki joskus itse todennut, että erilaisiahan ne kaikki vähenevät luonnonkolotkin ovat. Mutta tässä BirdLife Suomen Linnunpönttöohjeet.

Lepakot ovatkin sitten ihan oma juttunsa. Siis se miksi heitäkin tänne Pekkalaan odotan. Ja myös hyönteishotellit ja mehiläispesät. Voisin näihin palata tässä kevään mittaan jos ja kun korona-aikaa riittää.

Ja perinteen mukaan lammasta pääsiäisen lautasella.

 

Kommentit