Maamme teollisuustuotanto on jo nyt pudonnut lähes 10 prosenttia. Bruttokansantuotteen pelätään vajoavan alaspäin yli 4 prosenttia. Työttömyyden on ennustettu kasvavan 8-10 prosenttiin. Suomi on kaikkien ennusmerkkien mukaan työntymässä muun maailman vetämänä entistä syvempään taantumaan tämän vuoden aikana – keväällä ja kesällä. Tarvitsemme siis lamalääkkeitä ja täsmä elvytystä.
Tilanne on maailmanlaajuinen ja erityisen haastava siksi, että palveluille ja tuotteille ei näytä löytyvän kysyntää missään eikä mistään päin maailmaa. Erityisesti tämän takia yritystemme toimintaedellytyksien parantaminen on äärimmäisen tärkeää, mutta se ei yksin riitä, vaan tarvitaan suurempaa siltaa laman yli.
Julkisuudessa on huudettu avuksi myös kontorolliyhteiskuntaa ja syyllistetty koko markkintatalous. Muistamme hyvin kontrolliyhteiskunnan kokeiluja historiastamme ja siihen suuntaan en nyt itse olisi maatamme ohjaamassa. Ihminen ei toimi käskystä, vaan motivaation avulla. Tämä on myös oman poliittisen toimintani ja ajatteluni vahva perusta. Tarvitsemme juuti pääministeri Vanhasen peräänkuuluttamaa tilaa luoda ja synnyttää jotain uutta. Aivan vakuuttunut, en kuitenkaan ole siitä miten vahvaa roolia pääministeri valtiolta tässä peräänkuulutti. Yhteiskunta syntyy ihmisistä, ei päinvastoin.
Maamme lähti taloustoimenpiteissä ensimmäisten joukossa kuitenkin liikkeelle, silloin vasta siintävän talousahdingon edessä. Viime syksynä tehty tämän vuoden talousarvio oli silloin edelläkävijä Euroopassa ja tammikuussa annetun ensimmäisen lisätalousarvion myötä maamme on tällä hetkellä Euroopan kolmanneksi elvyttävin maa äärimmäisen syvässä kriisissä elävän Espanjan ja Itävallan jälkeen. Käytämme lähes kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta taloutemme elvytykseen. Olemme liikkeellä kolmin eri toimin; vahvistamme ja turvaamme rahoitusta, teemme merkittävät noin 2 miljardin euron ja 25 000 henkilötyövuoden elvytystoimet ja lisäämme ihmisten luottamusta huomiseen mm. veronkevennyksin ja etuuskorotuksin. Esimerkiksi valtion takausten, lainojen ja sijoitusten yhteismäärä nousee jo yli 60 miljardin euroon. Se itseasiassa enemmän kuin valtiolla on tällä hetkellä velkaa. Toimiemme mittavuus suhteessa ongelmien määrään on Suomessa aivan omassa mittaluokassaan Euroopassa. Valitsemamme elvytystoimet ovat myös olleet monipuolisia. Niistä monet on pohdittu ja valittu erityisesti ns. yksitellen poimien. Näin olemme toimineet mm. lukuisten rakennus- ja liikennehankkeiden kanssa. Tärkeintä on ollut panostettujen eurojen suhde saataviin työpaikkoihin. Olemme puhuneet panos-tuotos-suhteesta. Olemme siis ottaneet mahdollisimman hyvin huomioon talouslaman nykyisen moninaisuuden.
Yritysten ahdinkoa on haluttu lisäksi lieventää erityisesti alentamalla työn sivukustannuksia (KELA-maksu) ja helpottamalla likvidin rahan saantia (pankeille takaukset, Finnveralle suhdannelainat). Lisäksi haluamme samaan aikaan kannustaa maamme moottoreita – suomalaisia yrityksiä – investoimaan tulevaisuuteen tuplaamalla investointien poisto-oikeidet. Yritysten oman pääoman saantimahdollisuuksia on myös lisätty lisäpääomittamalla Suomen Teollisuussijoitusta. Vientiponnisteluja on helpotettu vuodenvaihteessa käyttöönotetulla viennin jälleenrahoitusmallilla. Tutkimus- ja kehitysrahoitus lisääntyy tänä vuonna 39 miljoonaa euroa. Tässä muutamia täsmätoimia erityisesti yritysten näkökulmasta, joihin tässä tilanteessa on kannattaa meidän joikaisen kannalta panostaa.
Tarjontapuolen lisäksi olemme halunneet tukea myös kotimaisen kysynnän ylläpitämistä ja elvyttämistä. On tärkeää, että meidän suomalaisten usko tulevaisuuteen säilyy. Tässä tärkeässä roolissa ovat palkansaajien ja eläkeläisten veronalennukset. Samalla on tehty ratkaisut lapsilisien indeksiin sitomisesta ja päätös takuueläkkeestä – ne luovat uskoa ja turvaa tulevaisuuteen. Myös nyt laajennettu kotitalousvähennys tarjoaa meille jokaiselle mahdollisuuden olla mukana työllistämässä kymmeniä tuhansia suomalaisia. Ja kun kotitalousvähennys ei aivan helposti ja täydellisesti toimi asunto-osakeyhtiöissä niin tämän ongelman korjaamiseksi asuntoministeri Jan Vapaavuoren esityksestä lisätalousarviossa päätettiin antaa asunto-osakeyhtiöiden korjausinvestointeihin 10 prosenttia valtion korjausavustuksina. Myös vuokra-asuntojen rakentamista tuetaan valtion korkotuella.
Meidän pitää kuitenkin elää ajassa. Elvytyksen tulee olla riittävää ja ennen muuta oikea-aikaista. Olen vakuuttunut, että lisätoimenpiteitä tarvitaan vielä ja siksi kaikki luovat ideat ovat tarpeen ja tervetulleita. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita sen, miten yritykset haluaisivat nyt pitää henkilöstönsä palkkalistoillaan huonompien aikojen yli. Yrityksistä onkin tullut nyt ehdotus, jossa valtio tukisi nopeaa henkilöstökoulutusta vaihtoehtoina lomautuksille ja irtosanomisille. Mutta on kuitenkin olemassa pelko, että byrokratiarumba kouluttajien kilpailuttamisvaatimusten osalta saattaa kuitenkin tuhota tämän erinomaisen idean. Mutta asia on syytä selvittää. Jo nyt lomautetuille voisi tarjota ”koulutusstipendejä”. Pahinta on se, että ihminen jää lomautettuna kotiin ja kynnys takaisin työmarkkinoille kasvaa liian suureksi. Tällaisia ideoita ja toimia nyt tarvitaan.
Timo Heinonen
kansanedustaja
Kokoomus