Viime viikolla Fennovoima ilmoitti hakevansa periaatepäätöstä uuden ydinvoimalan rakentamiseksi. Tarkoitus on, että uusi voimala rakennettaisiin joko Simoon, Ruotsinpyhtäälle tai Pyhäjoelle. Itse pidän hakemusta tervetulleena.
Näin myös siksi, kun olemme seuranneet millaisia epävarmuustekijöitä on esim. Venäjän energian varassa elämisessä. Minulla ei ainakaan kovinkaan suurta intoa sinne päin tässä asiassa ole. Mutta samaan aikaan tavritsemme ehdottomasti fossiilisten polttoaineiden tilalle uusia korvaavia energialähteitä. Ydinvoima omassa maassa tuotettuna on yksi tärkeä osa tätä ratkaisua yhdessä kotimaisen uusiutuvan energian kanssa.
Viime aikoina olemme saaneet samaan aikaan myös seurata miten sähkönhinta on noussut. Perusteet ovat olleet mielenkiintoisia jopa sellaisia joihin meillä ei ole ollut mahdollisuuksia vaikuttaa. Viime viikolla Hämeen Sanomat uutisoi, että ”Sähkön hintaromahdus ei yllä Suomen koteihin” ja samana päivänä Aamupostissa oli otsikko ”Hyvinkää-Riihimäen alueella prosenttien korotus sähkölaskuihin”.
Lehdissä kerrottiin, että sähkön markkinahinta romahti viime vuoden lopulla, mutta samaan aikaan sähköyhtiöt korottivat Suomessa hintojaan vuodessa 17,2 prosenttia. Energaimarkkinavirasto kannustaakin nyt meistä jokaista jälleen kilpailuttamaan sähköä. Tarjoushinnoin on saavutettavissa helpostikin vähintäänkin 5% alennus ja suuremmatkin alennukset ovat nykyisten markkinahintojen valossa oikeutettuja. Yksin kilpailuttamista parempia tuloksia saadaan aikaan kilpailuttamalla suurempia kokonaisuuksia. Taloyhtiöittän kilpailuttaminen on hankalaa, mutta Kiinteistöliittoon kuuluvat taloyhtiöt ovatkin jo paljon vahvemmassa tilanteessa. Mahdollista on myös kilpailuttaa isompia kokonaisuuksia esim. isännöintitoimistojen kautta. Asia esille taloyhtiöiden kokouksissa.
Ongelma ei ratkea näin vaan tärkeää on myös vahvistaa yhteisillä päätöksillämme myös maamme omaa tuotantoa ja maamme energiaomavaraisuutta. Mutta myös omilla henkilökohtaisilla toimillamme voimme vaikuttaa. Tällaisia joka kodin mahdollisuuksia on paljon. Uskon, että energiasäästölamput tulevat ainoiksi vaihtoehdoiksi pian, mutta nyt jo kannattaa tehdä valintoja ja vaihtoja itse. Itse vaihdoin juuri viimeisen vanhan hehkulampun kotonamme energiasäästöön. Vaikutus sähkölaskuun on näkyvä.
Sitten huonelämpötilan laskeminen asteella tai parilla. Asumisviihtyvyyteen se ei vaikuta ainakaan negatiivisesti, mutta sähkölaskussa näkyy. Aste huonelämpötilaa alas – säästö sähkölaskussa 5%. Jääkaapin oikea lämpötila on +5 ja pakastimen -18 astetta. Jokainen aste turhan kylmään lisää sähkönkulutusta viisi prosenttia. Sähkölaitteiden herätevirran katkaiseminen, turhien lamppujen sammuttaminen jne. Esimerkiksi perinteinen 60 watin hehkulamppu, 8 tuntia päivässä, lasku vuodessa 15 euroa lamppua kohden. Energiasäästölamppu ja järkevä käyttö ovat tässä avaintekijöitä.
Kotien ratkaisujen varaan ei energiapeliä olla kuitenkaan jättämässä. Asuntoministeri Jan Vapaavuoren johdolla on haasteisiin tartuttu todenteolla. Olemme sitoutuneet EU:n tasolla on vähentämään hiilidioksidipäästöjen 20 % sekä lisäämään saman verran uusiutuvien energiamuotoja ja energiatehokkuutta. Kova tavoite ja kunnianhimoinen eikä se toteudu helpolla. Lisäksi on todennäköistä, että osana kansainvälistä yhteisöä tulemme vielä sitoutumaan rajumpiinkin päästövähennyksiin jatkossa.
Rakennukset vastaavat noin 40 prosenttia koko maan energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä noin 30 prosenttia. Rakentaminen ja asuminen onkin liikenteen lisäksi keskiössä kun puhumme ilmastohaasteesta. Erityisesti rakentamisen ohjaus onkin tulevaisuudessa avainasemassa. Suomessa on noin 2,7 miljoonaa asuntoa ja joka vuosi rakennetaan noin 30 000 uutta asuntoa. Edellisen kerran maamme rakennusmääräyksiä tiukennettiin neljä vuotta sitten. Asetettu tavoite on toteutunut, mutta osoittautunut jo nyt riittämättömäksi. Samaan aikaan tapahtunut kokonaisvolyymin kasvu on nimittäin syönyt nämä säästöt. Asuntojen osalta nykyinen asuntokantamme kuluttaa lämmitykseen yhtä paljon energiaa kuin mitä 1970 kului 1,7 miljoonan asunnon lämmittämiseen.
Nyt tavoite on kiristää määräyksiä jälleen noin 30-40 prosentilla ja ohjata rakentamista kohti matalaenergiarakentamista. Uudet säädökset tullevat voimaan 2010 ja ne tiukkenevat määräykset tulevat koskemaan ehdottomasti ulkoseinän ja yläpohjan lämmöneristystä sekä ovia, ikkunoita ja rakennusten tiiveyttä ja lämmön talteenottoa. Eli kokonaisuuden suunnittelua. Perinteisestä ikkunaneliöstä karkaa lämpöä noin 7 kertaa enemmän kuin ulkoseinäneliöstä. Ikkunat muodostavatkin vielä kolmanneksen hyvänkin talon lämmönhukasta. Onneksi meiltä löytyy Hämeestä tältäkin alalta edelläkävijöitä.
Vapaavuoren johdolla suunnitellaan myös määräysten lisäksi porkkanoitakin. Kotitalousvähennyksen laajentaminen 3000 euroon mahdollistaa esim. ikkunaremonttien tekoa tai ilmalämpöpumpu asentamista. Mahdollisuus kannattaa nyt aina selvittää kun kodeissa töihin ryhdytään. Ja nyt Vapaavuori nosti esille myös kiinteistöverojen porrastamisen energian käytön suhteen. Toteutuessaan ympäristöystävällisten rakennusten haltijat hyötyvät merkittävästi. Mallissa on muuten jotain tuttua sinivihreän hallituksen autoveroratkaisusta, jossa ympäristötekijät otetaan jo nyt huomioon.
On nimittäin tosiasia, että maamme ei saavuta ilmastotavoitteitaan, jos rakennusten energiatehokkuutta ei paranneta merkittävästi.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)