Perheiden hyvinvoinnin ytimenä on vanhemmuus. Sitä emme saa koskaan unohtaa. Se meidän tulee aina muistaa. Yhteiskunnan tavoitteena tuleekin olla vain luoda lapsiperheitä tukeva palvelujärjestelmä, joka edistää lasten ja nuorten hyvinvointia sekä tukee ennen muuta vanhemmuutta.
Neuvola on jo odottavan perheen tuki. Neuvoloissa yhteistyötä lapsen ja perheen kanssa jatketaan koko varhaislapsuuden ajan. Valitettavasti neuvolapalveluita toteutetaan terveyskeskuksissa varsin kirjavasti. Eri kunnissa on neuvoloiden suhteen hyvin erilaiset käytännöt ja palvelutasot vaihtelevat. Yksi haaste on myös se, että osa lapsista ei käy lainkaan 5-vuotisneuvolassa. Asiantuntijoiden mukaan juuri tässä iässä olisi usein jo nähtävissä ensimmäiset tuen tarpeet. Olenkin itse miettinyt pitäisikö esimerkiksi 5-vuotisneuvola sitoa vaikkapa lapsilisän maksun perusteisiin.
Neuvolapalveluiden haasteen ollaan nyt myös tarttumassa. Neuvolapalveluita uudistetaan jo nyt alkavana vuotena. Neuvola-asetuksella tavoitellaan ennen muuta kaikille yhtäläisiä palveluita, sillä aiempi neuvoloiden valtakunnallinen ohjeistus päättyi 1990-luvun alussa. Sen jälkeen kunnille on annettu vain suosituksia ja kunnat ovat voineet säästää neuvolapalveluista melko vapaasti. Ja usein on käynyt näin. Ehkäisevän työ ja varhainen puuttuminen ovat jääneet säästökuurien alle ja lisänneet pian lopulta hoidon tarvetta ja kustannuksia. Neuvolatoiminnan säästöt ovat osoittautuneetkin usein varsin lyhytnäköisiksi.
Neuvoloiden työhön kuuluu jatkossa yhä keskeisemmin perheiden pahoinvoinnin ennaltaehkäisy. Uutta on laajaksi terveystarkastukseksi kutsuttu yhteinen käynti äidille ja isälle raskausaikana. Siinä käydään läpi vanhempien valmiudet ottaa lapsi vastaan, mahdolliset parisuhde-, väkivalta- tai päihdeongelmat sekä muut pulmat. Keskustelussa seulotaan esiin apua tarvitsevat perheet. Myös neuvolan perinteiset tehtävät säilyvät, kasvua ja terveydentilaa seurataan jatkossakin tarkasti.
Nyt alkava laaja terveystarkastus on monipuolinen, syvennetty tarkastus, jossa arvioidaan lapsen tai nuoren terveydentilan lisäksi aina myös koko perheen hyvinvointia. Laajojen lapsille ja nuorille tehtävien terveystarkastusten ajankohtia täsmennetään muutenkin kuin odotusajan osalta. Täsmennyksillä haluamme varmistaa, että tarkastukset tehdään koko maassa samoina ikäkausina, vertailukelpoisesti. Uudistus ei esimerkiksi odottavan perheen osalta kuitenkaan edellytä uutta neuvolakäyntiä vaan odottavan äidin yhtä käyntiä on tarkoitus laajentaa kattamaan koko perheen hyvinvoinnin tarkastelu.
Yläkouluiän laajassa terveystarkastuksessa selvitetään myös nuoren tulevaisuudensuunnitelmia sekä mahdollista syrjäytymisvaaraa. Myös myöhemmän iän terveystarkastusten säätely on hyvin perusteltua, sillä ehkäiseviä terveyspalveluja, erityisesti kouluterveydenhuoltoa, on monissa kunnissa supistettu huomattavasti alle asiantuntijoiden suositusten.
Voimaan tullessaan asetus velvoittaa kuntia järjestämään ja tarjoamaan mahdollisuuden osallistua terveystarkastuksiin. Tulevaisuudessakaan ne eivät tosin ole pakollisia lapselle, nuorelle eikä perheille. Määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien lasten tilanne ja perheen tuen tarve on kuitenkin syytä selvittää. Tutkimusten perusteella tiedetään, että tarkastuksista poisjääneiden riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla. Niin kuin aiemmin 5-vuotistarkastusten osalta totesin.
Neuvolatoiminnan säätelemisen lisäksi 1990-luvun alussa väheni myös lapsiperheiden kotiapu. Ikäihmisten kotipalvelu on vaatinut perustellusti enemmän resursseja ja kunnissa on panostettu siihen enemmän kuin lapsiperheiden apuun. Kotiavulla on kuitenkin tärkeä ennaltaehkäisevä merkitys myös perheissä. Jos joko konkreettista apua tai sosiaalista tukea saa suoraan kotiin, voidaan raskaampia lastensuojelun toimia, kuten huostaanottoja, usein välttää. Kotiapu ei ole järeä lastensuojelutoimi vaan monenlaisille perheille avoin tukipalvelu. Kotiapu voi myös tuoda ratkaisun perheelle, jonka vaikeudet ovat kasvamassa yli omien voimien.
Tyytyväinen täytyykin olla siihen, että eduskunnassa hallituspuolueet lisäsivät vielä ensi vuoden budjettiin 1,4 miljoonaa euroa kehittämisrahaa kotiapuun Kaste-ohjelman kautta. Monet kunnat antavat tälläkin hetkellä lapsiperheille tukea kotiin asti, mutta monissa kunnissa asia on vielä lapsenkengissä. On hyvä, että lisärahalla voidaan kehittää uusia tapoja toteuttaa tukea.
Joulu on suurimmalle osalle perheistä yhdessäolon ja välittämisen aikaa – onneksi. Parasta mitä lapselle voi antaa, on paljon aikaa sekä aitoa, kiireetöntä läsnäoloa.
Hyvää ja välittämisentäyteistä joulua!
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)