Iranin hallinto ei välttämättä kaadu ykkösjohtajien kuolemiin. Ainakin nyt maa vannoo kostoaan ja onkin jatkanut iskujaan lähialueelle Yhdysvaltoja tukeviin maihin. Yön uutiset kertoivat myös Hizbollahin aktivoituneen kostotoimiin ja CNN kertoi Yhdysvaltain varautuvan myös itsemurhaiskuihin. Näiden kohteeksi arvioidaan nyt ennen muuta eri Yhdysvaltalaiskohteet alueella eli esimerkiksi lähetystöt. CNN:n lähteiden mukaan suurimmat huoli kohdistuu Tel Avivin, Jerusalemin ja Qatarin ympäristöön. Tänään aamulla uutisoitiin mm. siitä, että Yhdysvaltain suurlähetystön suunnalla nousee savua Kuwaitissa. Räjähdyksistä on kerrottu myös Dohassa, Dubaissa, ja Abu Dhabissa. Turvatoimia on lisätty myös Yhdysvalloissa. FBI:n agenteille on annettu tehtäväksi ”pitää tarkasti silmällä Yhdysvaltojen sisällä olevia kiinnostavia henkilöitä, jotka Iranin iskut saattaisivat aktivoida tai laukaista”. Myös itse presidentti Donald Trumpkin turvaamisessa.
Alueen muut maat ns. Persianlahden yhteistyöneuvostossa (GCC) pitivät myös eilen oman ylimääräisen kokouksensa. GCC on alueellinen poliittinen ja taloudellinen blokki, joka yhdistää kuusi Persianlahden rannikkoalueen arabimonarkiaa: Saudi-Arabian, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Qatarin, Kuwaitin, Bahrainin ja Omanin. Näistä useissa on Yhdysvaltain sotilastukikohtia. GCC:n jäsenvaltioiden korostivatkin oikeuttaan ”ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin” turvallisuutensa ja vakautensa suojelemiseksi.
Merkille pantavaa yön tapahtumissa oli myös se, että Kyprokselle Iso-Britannian Akrotírin tukikohtaan tehtiin yönaikana miehittämättömällä Shaded136 lennokilla isku. Isku lienee syytä siitä, että aiemmin Britannian kerrottiin antaneen Yhdysvalloille luvan käyttää tukikohtaansa iskuun Irania vastaan. Kypros sen sijaan on ilmoittautunut pysyttelevänsä sotatoimien ulkopuolella.
Trump on kehottanut Iranin vallankumouskaartia luopumaan aseista. Näin ei ainakaan toistaiseksi ole tapahtunut ja Teheranin ontuvaksi tuhottu hallinto on päinvastoin kertonut kieltäytyvänsä neuvotteluista yhdysvaltalaisten kanssa. Tilanne saattaa toki muuttua nopeastikin ja toisaalta samaan aikaan Iranin kansaa on kannustettu käyttämään hetkeä hyväkseen.
Myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehotti Iranin kansaa nousemaan ylös ja syöksemään islamilaisen hallinnon vallasta sanoen: ”Olkaa rohkeita, olkaa pelottomia, olkaa sankarillisia ja ottakaa maanne takaisin.”
Iranin johtajan Ali Khamenein viime kesän iskujen jälkeen nimeämien seuraajien on kerrottu myös kuolleen iskuissa. Ainakin toistaiseksi Irania johtaa Ali Khamenein kuoleman jälkeen siirtymäkaudella presidentti Masud Pezeškian, oikeuslaitoksen johtaja Gholamhossein Mohseni-Ejei ja edustaja vartijaneuvostosta ajatolla Alireza Arafi. Maan ylintä turvallisuusneuvostoa johtaa Ali Larijani.
Samaisen Daily Mailin haastattelussa presidentti Donald Trump kertoi operaatiossa varaudutun noin neljän viikon toimiin. Ja Trump joutui toteamaan, että Iranin iskuissa kuolleen kolmen yhdysvaltalaissotilaan. Trump muistutti, että kolme uhria olivat ensimmäiset hänen toisella presidenttikaudellaan, kun Venezuelan diktaattori Nicolás Maduron kiinniotto tammikuussa ja Iranin ydinlaitosten pommitukset viime vuoden 2025 kesäkuussa onnistuivat ilman yhtäkään amerikkalaista kuolemaan. Nyt Trump vannoi kostoaan.
Millaisia vaikutuksia tapahtumilla on Eurooppaan selviää lähipäivinä. Ainakin taloudellisia tullee maailman laajuisestikin jo yksin Hormuzinsalmen ollessa de facto pelistä pois ainakin nyt ja ehkä pidempäänkin. Ensitiedot jo kertovat raakaöljyn Brent-viitelaadun barrelihinnan nousseen noin 13 prosenttia eli 82 dollariin barrelilta. Hinta on jo nyt korkein sitten viime vuoden tammikuun. Mutta myös turvallisuuteen tapahtumilla voi olla vaikutuksia, jos Yhdysvallat pyytää ja saa tukea toimilleen kumppanimailtaan Euroopasta ja myös välillisesti esimerkiksi kohoavan terrorismiuhan myötä.
Yhdysvaltain voima Israelin kanssa on toki kiistaton ja tilanne saattaa Iraninkin suhteen muuttua nopeastikin. Välttämättä tällainen muutos ei kuitenkaan sammuta kyteviä kostosuunnitelmia ja terroristisolujen virkoamista.
Täytyy toivoa, että Iranin kansa kuitenkin nyt näkisi vapautensa päivät.
Samaan aikaan on tärkeää muistaa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu. Ukrainaa emme saa hetkeksikään unohtaa eikä huomiomme saa sieltä pois kääntyä. Voi hyvin olla, että ukrainalaiset tarvitsevat Eurooppaa lähipäivinä ja kuukausina vielä aiempaa enemmänkin.
….
Kello 21.36 ja päivä paketissa. Maailmalla tilanne näyttää jatkuvan varsin ennakoimattomana. Kuka tai ketkä johtavat nyt Iranin vastahyökkäystä on hyvä kysymys? Vastahyökkäys näyttäytyy jotenkin suunnittelemattomalta ja vähän joka suuntaan häröilevältä? Tämä ainakin luo asetelmaa, missä ei Iran alueelta sympatiaa kerää vaan päinvastoin.
Myös Yhdysvaltain tilanne näyttäytyy minusta erikoiselta? Maan korkein johto kuvien perusteella näyttää seuranneen ja seuraavan tilannetta kahdessa eri paikassa? Ja ainakin Trumpin paikka näyttäytyy sellaiselta missä en itse olisi uskonut tällaista seurattavan? Onko kuva aito tulee mieleen ja mielelläni kuulisin vastauksen, että ”Ei, se on lavastettu”.
Tilanne elää ja toivottavasti vapaana pian myös Iranin kansa.