Lähes puolet suomalaisista pitää elpymisrahastosta maksettavia avustuksia ja yhteisvastuuta välttämättömänä pahana, jonka kuitenkin voi hyväksyä – Myikö Kulmunin Keskusta viimeisetkin periaatteensa vasemmistohallituksessa ollakseen?

Blogi, keskiviikkona 29.07.2020

”Lähes puolet pitää rahastosta maksettavia avustuksia ja yhteisvastuuta välttämättömänä pahana, jonka kuitenkin voi hyväksyä.”

Verkkouutisten yhdessä Maaseudun Tulevaisuuden ja HBL:n kanssa tekemä gallup paljastaa suomalaisten tuen EU:n eylpymisrahastolle. Gallupissa vastaajista yli puolet kuvaavat sitä ”välttämättömäksi pahaksi, jonka kuitenkin voi hyväksyä.”

Itse ajattelen kutakuinkin samalla tavalla, mutta en kuitenkaan niin, että EU:n johtajien poliittisen sovun voisi hyväksyä hinnalla millä hyvänsä tai saatikka perustuslakia venyttämällä tai jopa sen läpi runnomalla.

Samaisen tutkimuksen vastanneista peräti kaksi kolmesta hyväksyy EU-maiden elvytysrahaston ja siihen liittyvän yhteisvastuun veloista. Tästä itse taasen jo olenkin eri mieltä. Yhteisvastuullisuus toisten maiden huolettomasta elämänmenosta ja tätä kautta veloista on paketin vaikein paikka. Nyt kysymys kuuluukin, että avaako tämä EU:hun pysyvä uuden toimintamallin? Onko siis mahdollista ja jopa todennäköistä, että yhteistä EU-velkaa ja EU:n itsensä velaksi elämistä jatkettaisiin myös myöhemmin uusilla päätöksillä?

Kuvakaappaus MT

Aamulla julkaistussa gallupissa myös katsottiin suomalaisia ammattiryhmittäin. Heistä yrittäjät suhtautuvat selvästi kielteisimmin elvymisrahastoon. Yrittäjästi lähes joka toinen olisi valmis kaatamaan koko sovun ja sen osana yhteisvastuun veloista. Yrittäjistä vain joka kuudes pitää sitä oikeana ja tarpeellisena.

Mielenkiintoista oli myös katsoa tutkimusta puolueiden kannatusten kautta. Itseasiassa ainoastaan Perussuomalaisista selvä enemmistö haluaisi hyvätä koko elpymisrahaston. Myös meidän kokoomuksen, kuten myös keskustan äänestäjistä joka kolmas haluaisi hylätä Marinin neuvotteleman ratkaisun. Ja itseasiassa mielenkiintoinen huomio on sekin, että keskustalaisissa on jopa kokoomuslaisia enemmän niitä jotka pitävät elvytysrahastoa ja sen tuomaa yhteisvastuuta tarpeellisena. Keskustassa on siis tapahtunut Kulmunin johdolla merkittävä ajattelun muutos. Vielähän hänen edeltäjänsä Juha Sipilä nimittäin vaati velkojen yhteisvastuullisuudesta kansanäänestystä – siis jos sellaista joskus joku esittäisi. Ennen valintaansa keskustan puheenjohtajaksi Juha Sipilä totesi olevansa ”ovat valmis irrottamaan Suomen eurosta, jos niin sanotut eurobondit toteutetaan”. Keskustan puheenjohtajaksi valintansa jälkeen Sipilä vielä toisti kantansa kansanäänestyksestä. Sipilä edellytti, että Suomessa tulee järjestää kansanäänestys, jos maamme on siirtymässä euromaiden yhteiseen velkaan. Sipilän mukaan on selvää, että ”suomalaiset ovat ikuisesti maksajia, jos myönteinen päätös tehdään”. Näin siis Sipilä vuonna 2012, mutta nyt Kulmunin kaudella ääni Keskustan EU-kellossa on erilainen.

Itseasiassa vielä Eurovaalienkin alla vuonna 2014 Juha Sipilä Keskustan puheenjohtajana painotti, että keskusta vastustaa eurobondeja eli yhteistä velkaa ja liittovaltiokehitystä.

Ja kuin viestinsä vahvistamiseksi saman vuoden keväällä Kalevassa Sipilä paalutti keskustan linjaa toteamakka, että ”Suomessa pitää järjestää kansanäänestys jopa EU:sta eroamisesta, jos unioni siirtyy liittovaltion suuntaan”.

Vielä hetki sitten keskustan Turun puoluekokouksessa hyväksyttiin muuten myös puolueen uudistusohjelma. Siinä oli selkeä kielteinen kanta velkaunioniin ja liittovaltioon:

”Keskustalle Euroopan unioni on itsenäisten jäsenvaltioiden yhteisö. Emme hyväksy liittovaltiokehitystä.”

Nyt Kulmuni on tuon kaiken hyväksymässä pääministeri Sanna Marinin vasemmistohallituksen pönkäpuolueena. Muutos on siis todella merkittävä ennen muuta keskustan linjassa. Tämä muuten on jäänyt julkisuudessa varsin pienelle huomiolle.

Karkeasti puoluekentässä elpymisrahaston kannatus jakautui niin, että vasemmistoon itsensä laskeneista 56 prosenttia piti ratkaisua oikeana ja vain 5 prosenttia prosentin mielestä ratkaisu olisi hylättävä huonona. Oikeistoon itsensä asemoinista taasen vain 8 prosenttia piti ratkaiusa tarpeellisen ja oikeana ja peräti puolet olisi valmiita hylkäämän ratkaisun.

Kolmen median yhdessä Kantar TNS:lla teettämässä kyselyssä 1 097 suomalaiselle esitettiin johdantokysymys ”EU-maiden johtajat sopivat 21. heinäkuuta 750 miljardin euron rahastosta, jolla elvytetään jäsenmaiden taloutta koronan aiheuttamasta taantumasta. Onko yhteisvastuu rahaston velasta ja sillä maksettavat avustukset mielestäsi lähinnä…”.

  • 24 prosenttia katsoi, että kyseessä oli ”oikea ja tarpeellinen ratkaisu”.
  • 42 prosentin mielestä kyseessä oli ”välttämätön paha”.
  • 24% kastoi, että kyseessä oli ”huono ratkaisu, joka pitäisi hylätä”
  • Ja kymmenesosa totesi, että ”En osaa sanoa”

Mutta mitä paketille sitten pitää tehdä. Olemme kokoomuksesta todenneet, että ratkaisu EU:n elvymispaketista oli Euroopalle tärkeä, mutta olemme myös alleviivanneet sitä, että sovun, paketin, sisältöä täytyy silti voida arvioida kriittisesti. Pitää varmistaa, että Marinin Suomen osalta neuvottelema paketti on perustuslain ja myös EU:n omien perusperiaatteiden mukainen.

Tänään aamun (29.7.2020) Helsingin Sanomissa puolueemme puheenjohtaja Petteri Orpo kirjoittaa minusta sen olennaisen hyvin. Hän toteaa kirjoituksessaan, että ”Jättimäinen elvytyspaketti ei ole meistä paras eikä reiluin tapa nostaa Eurooppaa jaloilleen koronaviruskriisistä. Elvytyksen nimissä paikataan nyt monen jäsenmaan aiempaa huonoa taloudenpitoa. Se ei tunnu oikeudenmukaiselta. Siksi avustus- ja velkaeuroille pitää olla tiukat ehdot. On varmistettava, että raha käytetään kohteisiin, jotka nopeuttavat koronaviruskriisistä toipumista ja vahvistavat jäsenmaiden kykyä pärjätä tulevissa kriiseissä.”

Orpo kirjoittaa myös perusperiaatteista. ”Vahva ja toimintakykyinen EU on Suomen etu. Vahva EU on sellainen, jossa jäsenmaat huolehtivat taloudestaan ja veloistaan. Siksi olimme viime vaalikaudella aktiivisia parempaa talouskuria ajavassa Hansa-ryhmässä.”

Ja huolestuttavaa on sekin, että ns. oikeusvaltioperiaatteen kytkeminen EU:n rahanjakoon näyttää vesittyneen huippukokouksessa. On vaikea ymmärtää, että Suomen hallituksen yhtenä keskeisenä puolueena Vihreätkin ovat tämän voineet mennä hyväksymään? Näyttääkin siltä, että keskustan tapaan myös Vihreät ovat uuden puheenjohtajansa johdolla myyneet perusperiaatteensa.

HS:n kirjoituksessa puolueemme puheenjohtaja paaluttaa kokoomuksen periaatetta toteamalla, että…

”Kokoomus haluaa lisää Eurooppaa asioissa, jotka on järkevää tehdä yhdessä. Tulojen siirtely eurooppalaisista taskuista toisiin ei voi olla EU:n olemassaolon tarkoitus.”

Minusta on siis vielä ennen aikaista sanoa voiko paketille eduskunnan päätöksenteon yhteydessä tukea antaa. EU-johtajien sopu pitää käydä tarkalla kammalla läpi ennen muuta juridiikan, mutta myös periaatteiden valossa. Elpymisrahaston toteutuminen edellyttää vielä kaikkien EU:n jäsenmaiden parlamenttien, mutta myös EU-parlamentin hyväksynnän. Mitään ei siis vielä ole päätetty. Se on hyvä muistaa.

 

 

Kommentit