Laajakaista jokaisen suomalaisen ”perusoikeudeksi”

Kynästä, lauantaina 04.10.2008

Tuhansien järvien ja satojentuhansien kännyköiden maa. Olemme tottuneet pitämään Suomea tietotekniikan ja tietoliikenteen edelläkävijänä ja sitä olemme pitkään olleetkin. On kuitenkin kiistaton tosiasia, että moni järjestelmänsä kokonaisuudessaan vasta myöhemmin rakentanut maa on ajanut ainakin osittain ohitsemme. Edelläkävijän rooli maailman teknologia- ja tietoliikennekärjessä ei ole enää siis itsestäänselvyys. Vaikka ykkösmaan titteli ja sen saaminen ei sinänsä olekaan itsetarkoitus, on niin meidän suomalaisten kuin maamme elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta ensiarvoisen tärkeää, että olemme uusimpien teknologioiden ja niiden mahdollistamien toimintatapojen hyödyntämisessä aktiivisia.

Olemmekin ottaneet nyt viestintäministeri Suvi Lindénin johdolla vahvan etunojan viestintä- ja tietoyhteiskuntapolitiikan kehittämiseksi. Tämän politiikan lähtökohtina ovat konkreettiset tulokset pikemmin kuin ”ikuiset” projektit. Meidän mielestä on tärkeämpää saada aikaan muutamia merkittäviä edistysaskelia kuin käynnistää tukuittain hajanaisia kehityshankkeita. Eräs merkittävin edistysaskel saavutettiin hiljattain, kun hallitus hyväksyi viestintäministeri Suvi Lindénin esityksestä periaatelinjauksen, jolla taataan nopeat laajakaistayhteydet jokaiselle suomalaiselle riippumatta siitä missä päin maata hän asuu.

Tämä linjaus tarkoittaa sitä, että vuoden 2015 loppuun mennessä kaikkiin vakinaisiin asuntoihin sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkoihin voidaan kysynnän mukaan saada vähintään peräti 100 megabitin tilaajayhteyksiä. Lisäksi jo tätä ennen – vuonna 2010 – tullaan kaikille kansalaisille takaamaan vähintään yhden megabitin kiinteä tai langaton internet-yhteys. Lupaukset jotka pitävät maamme edelläkävijänä tulevaisuudessakin.

Tämä laajakaistapolitiikan muutos tarjoaa lääkkeen myös moneen tulevaisuudenhaasteeseen kuten ikääntymiseen, haja-asutusalueiden palveluiden järjestämiseen, ilmastopolitiikkaan ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Lisäksi nopea laajakaista yhteys mahdollistaa etätyöskentelyn vaikkapa toiselta paikkakunnalta kotoa tai vaikkapa vapaa-ajanasunnolta tai pienyrittäjän toimiston siirtämisen kotiin pois kaupungista ja liikenneruuhkista.

Kattavien laajakaistapalveluiden uskottiin pitkään syntyvän Suomeen kuin itsestään eli markkinaehtoisesti. Näin tiettyyn rajaan saakka tapahtuikin. Viimeaikaiset telealan yritysten päätökset kuitenkin osoittavat selvästi, että telemarkkinat ovat muutoksessa ja yritykset ovat joissain tapauksissa ehkä kiinnostuneempia omistajan kuin asiakkaan hyvinvoinnista. Tämä näkyy muun muassa kiinteän verkon palveluiden karsimisena.

Telemarkkinoiden tapahtumat edellyttävätkin viestintäpolitiikan uudelleen arvioimista. Tilanne edellyttää sitä, että nyt valtio takaa omilla toimillaan kaikille kansalaisille modernin tietoyhteiskunnan perustoiminnot. Meidän on kannettava vastuu siitä, että meillä kaikilla on tasa-arvoisesti tarjolla laadukkaita viestintäyhteyksiä asuinpaikasta riippumatta.

Tulevaisuudessa me suomalaiset ja yrityksemme tarvitsevat yhä nopeampaa tiedonsiirtoa. Tätä edellyttävät muun muassa etätyö, yritystoiminta, sähköinen asiointi sekä sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen käyttö. Myös televisiotoiminta on tulevina vuosina murroksen edessä, kun ohjelmien jakelukanavat monipuolistuvat ja teräväpiirtolähetykset tekevät tuloaan. Tässä nopea laajakaista on oleellinen tekijä.

Tärkeää on muistaa ja painottaa, että nyt päätetyt valtion toimet purevat vain siellä, missä markkinat eivät toimi. Käyttäjä voi myös edelleen itse päättää millaisen langallisen tai langattoman yhteyden hän haluaa ja minkälaista kapasiteettia hän tarvitsee. Markkinat toimivat tässä.

Mutta nyt hallitus on ensimmäistä kertaa todennut, että liiketoiminnan pelisäännöillä ei tasapuolisuus koko maassa kuitenkaan siis toteudu. Hallituksen mukaan kohtuullinen omavastuumatka – eli kansalaisen itsensä maksettavaksi tulevan tilaajayhteyden pituus – on enintään kaksi kilometriä. Tällainen investointi vastaa esimerkiksi normaalin sähköliittymän rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Hallituksen tänä syksynä tekemä päätös kotitalousvähennyksen ulottamisesta koskemaan jatkossa myös tieto- ja viestintäpalveluita tarkoittaa sitä, että laajakaistan asentamisesta voi saada jopa 3 000 euron verovähennysedun.

Laajakaista ei siis ole enää ylellisyyshyödyke. Se on välttämättömyys, jonka on oltava kaikkien saatavilla. Nopeat ja toimivat yhteydet ovat ensiarvoisen tärkeitä Suomen taloudellisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Niiden tarpeellisuus korostuu, kun huomioidaan ne vaatimukset, jotka kohdistuvat erityisesti julkisen sektorin toimintojen tehostamiselle.

Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
Sivistysvaliokunnan jäsen ja Liikenne- ja viestintävaliokunnan varajäsen

Kommentit