KymiRingin GP-rata on jo 80-prosenttisesti valmis. Tänään minulla oli kunnia saada osallistua Kymiringin ja MotoGP:n tilaisuuteen vuotuisilla MP-Messuilla Suomen Moottoriliiton osastolla. Pidin siellä lyhyen puheenvuoron suurtapahtumien vaikutuksista maallemme ja myös lähialueen taloudelle. Valmistuessaan Kymiringin merkitys tulee tässä mielessä olemaan aivan omaa luokkaansa. Ehkä lähinnä voisi verrata tilannetta 1990-luvun Helsinki Thundereihin joihin osallistui noin 120-130 000 henkeä ja nykypäivän tapahtumista NesteRalliin minkä suorat taloudelliset vaikutukset Jyväskylän seudulle ovat noin 14,4 miljoonaa ja imagovaikutus erittäin myönteinen. Lahden MM-hiihdot 2017 toi yli 25 miljoonan euron kokonaisvaikutukset talousalueelle. Ja jos hieman katsoo mitä tämän päivän MotoGP:t tuovat alueilleen niin esimerkiksi Valencian kisan vaikutukset alueelleen ovat noin 38 miljoonaa euroa ja sieltä saa ehkä hieman katsantakantaa myös siihen millainen radan sijainti on eli esimerkiksi Valenciaan tullaan noin 100-150 km päästä eli tässäkin valossa Kymiring on hyvässä paikassa Helsinki, Tampere, Lahti, Turku, mutta myös esimerkiksi Pietari vaikutuspiirissä.
Työt Iitissä ovat edenneet nyt siihen pisteeseen, että tämän vuoden elokuussa MotoGP:n oikeuksien omistaja Dorna Sports järjestää KymiRingillä MotoGP-luokan testiajon. Tämän jälkeen saadaan lopullinen aikataulu radan käyttöön ottamiselle ja aikataulu kohti Suomen ensimmäistä MotoGp-kisaa.
Alkuvuoden ja kesän aikana Kymiringille rakennetaan sisääntulotie ja tehdään myös mm. räjäytystyöt valmiiksi. Ratayhtiön toimitusjohtaja Markku Pietilä kertoi hetki sitten, että tämän jälkeen suoja-alueiden loppuosat rakennetaan kevään kuluessa. ”Rataprofiilin lopullisen muodon ja kallistusten tekeminen tapahtuu huhti- ja toukokuun aikana, ja asvaltoinnit toteutetaan touko–kesäkuun aikana”.
”Projektiin on alkuvaiheen selvitykset ja lupamenettely mukaan lukien käytetty noin 14 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on myönnettyjä ja käyttämättömiä valtion apuja 4,6 miljoonaa euroa, joista 4,1 miljoonaa euroa kohdistuu itse GP-rataan. Yhtiöllä on noin 13 000 kerrosneliön rakennusoikeuksista esisopimus, jonka arvo on noin 6 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi rata-alueelle on kaavoitettu yli 100 000 kerrosneliötä.
MotoGP-osakilpailun järjestämisestä on solmittu promoottorina toimivan Dornan kanssa sopimus, joka kattaa vuodet 2020–2024. Suomen osakilpailu järjestetään vuonna 2020, ja tarkka päivämäärä vahvistetaan sen jälkeen, kun MotoGP-testit ajetaan KymiRingillä elo–syyskuussa 2019. Kilpailun televisiosignaali lähetetään yli 200 maahan, ja katsojia sillä on arviolta 430 miljoonaa.”
MotoGP tulevalla Suomen osakilpailulla on suuri merkitys Suomen moottoripyöräurheilulle, sillä lajien tunnettuus lisääntyy Suomessa ja toisaalta suomalaisten ajajien on helpompi päästä ajamaan kansainvälisiin sarjoihin. Ja ratahan tulee palvelemaan myös lukuisia muita lajeja ja uskon, että varsin pian siellä tullaan näkemään myös autopuolen ratakisoja, motocrossia, rallicrossia ja kartingia. Syntyy upea motorsportin pyhättö.
AKK Motorsport on aloittanut lisäksi yhteistyön F1-selvityksestä. AKK Sports Oy on sopinut Formula One Groupin kanssa Suomen ja KymiRingin soveltuvuuden selvittämisestä F1-osakilpailun järjestämiseen. Virallinen dokumentti on allekirjoitettu ja yhteistyö aloitettu kesällä 2018. Autourheiloun puoli on hakenus Tatu Lehmuskallion ja Juhani Pakarin johdolla OKM:n avustusta osakilpailuhaun vaatimusten selvittämiseksi. Tässä vaiheessa ei siis vielä haeta kisaa vaan selvitetään, onko Suomella intressiä, mahdollisuuksia ja perusteltua syytä hakea osakilpailua tulevaisuudessa. AKK:n johto totesikin joku aika sitten, että ”selvää on se, että saamme paljon oppia itse selvitystyöstä ja siitä, mitä kaikkein korkeatasoisin moottoriurheilukilpailu todellisuudessa vaatii”.
Fakta: KymiRing-hanke
Iitin Tillolan alueelle on valmistumassa n. 180 hehtaarin alueelle FIM:n ja FIA:n korkeimmat vaatimukset täyttävä GP-rata. KymiRing on ainoa GP-rata Pohjois-Euroopassa. Radan pituus on 4,5 kilometriä ja korkeusero 23 metriä. Sen leveys on 12–20 metriä ja siinä on 18 kaarretta. Radan pääsuora on 1,2 km pitkä ja se on pisin GP-ratojen suora Euroopassa.
Alueelle rakentuu ekosysteemi, jossa yhdistyvät liikenteenturvallisuuskoulutus sekä testaus, moottoriurheilu ja ympärivuotinen toiminta. Erinomaisten liikenneyhteyksien varrella oleva KymiRing mahdollistaa suurtapahtumien – moottoriurheilukilpailujen lisäksi myös konserttien ja festivaalien – järjestämisen vuodesta 2020 eteenpäin.
Rakentamisessa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet, ja KymiRing onkin ensimmäinen GP-rata, joka rakennetaan FIM:n ja FIA:n kestävän kehityksen ohjelmien mukaisesti. Ympäristöä koskevat selvitykset on tehty tiukimpien menettelyjen kautta, josta esimerkkinä on oma-aloitteinen YVA-menettely.
Hienot oli MP-messut jälleen muutenkin. Nyt jo takana myös valtiovarainvaliokunnan kokous ja tänään myös julkiseksi tieto ratahankkeiden kehitysyhtiöstä. Tässä siis ei ole kyse moottoriradoista vaan junaradoista ja raiteista. Pääradan remontti siis etenee ja oli mukava, että kaikkien huhujen ja väärien kuiskuttelujen keskellä saatiin lopulta tämä julki ja asiat oikeaan järjestykseen. Eli työ tuottaa tulosta.
…
Perjantai huipentui sitten Marsalkka Mannerheimin Metsästysmajalla hienoon Eräneuvos-iltaan
Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on 19. päivänä joulukuuta 2018 antamallaan päätöksellä myönsi projektipäällikkö, rakennusmestari Jaakko Ojanperälle eräneuvoksen arvonimen. Tänään tuo arvonimi virallisesti ”luovutettiin” Jaakolle ja juhlistimme sitä pienellä ryhmällä Lopella Marsalkka Mannerheimin Metsästysmajalla. Tässä projektissa luonnollisesti olimme isosti liikkeellä Suomen Metsästysmuseon kanssa.
Kun asiasta joku aika sitten infromoitiin niin silloin tiedotteessamme todettiin, että ”Jaakko Ojanperän kiinnostus metsästykseen alkoi jo hyvin nuorena kotimaisemissa Alastarolla, Varsinais-Suomessa. Siitä lähtien metsästyksellä on ollut keskeinen osa hänen elämässään. Ojanperä halusi määrätietoisesti kehittää taitojaan sekä hankkia tietoa ja kokemuksia metsästyksestä mahdollisimman laaja-alaisesti ja kansainvälisesti. Toteuttaakseen haaveensa hän kouluttautui rakennusmestariksi. Vuosina 1964 – 1995 hän työskenteli ja asui pääasiassa ulkomailla, lähinnä USA:ssa ja Afrikassa, sekä YIT-yhtymän palveluksessa että itsenäisenä yrittäjänä. Jaakko Ojanperä on ollut työtehtävissä yli 60 maassa, ja kaikkialla hän on harrastanut metsästystä. Hän on aina järjestänyt jahtinsa ja safarinsa itse. Kotimaassa tärkeät metsästysalueet ovat olleet Varsinais-Suomessa ja Kainuussa.
Jaakko Ojanperä on maailmanlaajuisesti tunnetuin suomalainen metsästäjä, joka on saavuttanut kansainvälisten metsästäjäpiirien ja metsästyksen asiantuntijoiden arvostuksen. Hän on vuosikymmenet tehnyt suomalaista metsästyskulttuuria tunnetuksi maailmalla ja hyvällä esimerkillään lisännyt kiinnostusta metsästystä kohtaan.Vuonna 1997 Ojanperä lahjoitti kansainvälisesti sekä laajuudessaan että harvinaisuudessaan huomattavan trofeekokoelmansa Suomen Metsästysmuseolle. Näin hän on halunnut antaa kaikille mahdollisuuden tutustua eläintieteellisesti arvokkaaseen kokoelmaansa.
Eräneuvoksen arvonimiä on myönnetty vuodesta 1989 alkaen eränkäynnin piirissä ansioituneille henkilöille. Projektipäällikkö Jaakko Ojanperä on yhdestoista, joka saa tämän arvonimen.”
Upea ilta eräneuvos Jaakko Ojanperän kanssa Marsalkka Mannerheimin Metsästysmajalla.
Lämpimät onnittelut vielä täälläkin uudelle Eräneuvokselle!
Oli upea ja tunnelmarikas ilta ja monta tarinaa rikkaampana nyt saan jatkaa itsekin jahtimailla. Kiitos myös upeista puheista Kari Kupariselle, Anne Uotila-Laineelle ja edelliselle eräneuvokselle Reijo Oravalle ja kaikille muistojaan jakaneille.
…
Huomenna sitten iso ja tärkeä juhlapäivä. Juhlistamme Lopen Kokoomuksen 100-vuotista taivalta ja samalla myös Lopen Kokoomusnuorten yhdistyksen perustamisen 50-vuotispäivää.