Kuntien omistamien kiinteistöjen ja teknisen infran uushankinta-arvo on jopa 100 miljardia euroja – Miksi niiden annetaan homehtua?

Blogi, keskiviikkona 22.03.2017

Tänään sain vetää eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston vierailun Vantaalle. VaV:n jaostomme kanssa olemme tehneet aktiivisesti työtä mm. sen eteen, että saisimme lisää kohtuuhintaisia asuntoja pääkaupunkiseudulle. Vantaa on tässä tärkeässä roolissa ja kaupunki onkin kaavoittanut ja rakentanut hienosti lisää koteja mm. uusien raideyhteyksien varteen. Hieno kohde on myös aikanaan surullisesti valitusten myötä lopettamaan joutuneen Keimolan Moottoriradan kaavoittaminen asuntokäyttöön. Itse olisin toivonut, että rata siellä olisi voinut totta kai jatkaa, mutta se tyhmä päätös tehtiin jo silloin kun olin pikkupoika ja paluuta vanhaan ei enää metsittyneen radan osalta ollut. Arvostan kuitenkin sitä, että Vantaa kunnioitti vanhaa rata-aluetta kaavoituksessa ja jätti alueelle lisäksi maamerkiksi myös legendaarisen tuomaritornin. Radan sulkemista voi hyvin verrata nyt tehtävään Malmin Lentokentän alasajamiseen. Olen varma, että aikanaan joku kirjoittaa vastaavan tekstin kuin minä nyt Keimolasta jos emme saa nyt alasajoa vielä torpattua.

Hienoa modernia rakentamista niin Kivistössä kuin Aviapoliksessakin. Tällaista rakentamista lisää.

Asuntorakentamisessa tehdään nyt paljon. Järkeviä joustoja tarvitaan kuitenkin lisää asuntorakentamiseen edelleen sillä asumisen kustannuksista suuri osa syntyy jo suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Sujuva maanhankinta, kaavoitus ja luvitus ovat tärkeässä roolissa, mutta myös itse rakentaminen. Meillä rakentamiseen liittyvä sääntely on monilta osin paljon raskaampaa kuin vertailukelpoisissa muissa maissa, kuten esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Tämä näkyy meillä muun muassa porrashuoneiden ja poistumisesteiden osalta selkeästi raskaampana sääntelynä kuin Ruotsissa. Velvoite väestösuojan rakentamiseen muun rakentamisen yhteydessä sisältyy Euroopan maista meidän ohella vain Sveitsin ja Albanian lainsäädäntöön. Voi hyvin kysyä tarvitaanko sitä siis meilläkään nykylaajuudessaan.

Kuva: Yle

Sujuvan ja ajassa elävän ns. rullaavan kaavoituksen rinnalla myös rakentamisen päätösprosesseja tulee lyhentää. Kokoomus haluaa ottaa käyttöön kaikissa rakennyshankkeissa ja niihin liittyvissä luvissa yhden luukun periaatteen. Lisäksi hakijan tulisi jatkossa toimittaa eri asiakirjast viranomaiselle vain kerran ja mielellään vain sähköisesti niin asiakkaan halutessa. Kokoomus esittää, että sähköinen asiointi rakentamisessa otetaan käyttöön kaikissa kunnissa viimeistään 2020.

Merkittävä esitys on myös se, että meillä on halu ja valmius yhtenäistää toimintatapoja ja säännösten tulkintoja koko maassa. Lähtökohtana pitää olla se, että lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan mahdollisimman samalla tavalla koko Suomessa. Erityisesti rakennusmääräyksissä olevien palonormein tulkintojen yhtenäistäminen on ehdottoman tärkeää. Tällä tavalla parannamme mm. suomalaisen puun käyttöä rakennushankkeissa.

Kokoomus haluaa, että kaikki rakentamaiseen liittyvät säädökset ja niihin liittyvät tulkinnat tarkastellaan nyt yhdessä ammattilaisten kanssa läpi kriittisesti. Luodaan malli, missä rakentamisen ammattilaiset voivat esittää säädösten järkeistämisiä ja purkamista arjen ja muiden maiden kokemuksiin perustuen.

Iso ongelma on julkisten rakennusten sisäilmaongelmat. Tilanteen saamiseksi lopulta hallintaan Kokoomus haluaa teettää laajan ja puolueettoman selvityksen sisäilman laatuketjusta ja merkittävimmistä ja suurimmista riskitekijöistä, jotka toteutuessaan johtavat julkisten rakennusten kosteus- ja sisäilmaongelmiin. Hometalkoiden rinnalla pitää käynnistää nyt yhteiset sisäilmatalkoot.

Osa ongelmista juontaa juurensa jo rakentamiseen. Joskus liian tiukka aikataulu on voinut tarkoittaa sitä, että betoni ei ole ehtinyt kuivaa ennen muovimaton päälleensä saantia. Tällaiset virheet ja rakentamisen ongelmat ovat anteeksiantamattomia. Myös sääsuojaus olisi monissa hankkeissa pelastanut rakennukset kosteusongelmilta ja antanut ihmisille turvallisen paikan asuan, leikkiä ja tehdä työtä. Osa ongelmista syntyy sitten vasta käytön aikana. Automme me katsastamme säännöllisesti, mutta miksi emme talojamme. Vuosittaisen huollon ja asianmukaisen ylläpidon varmistamiseksi Kokoomus esittää, että jatkossa kaikille julkisille rakennuksille tulee tehdä julkinen huoltokirja, mistä voidaan varmistaa saliojien ja rännien vuotuisat tarkastukset, ilmastoinnin huollot ja osaava käyttö ja muut kiinteistön terveyden kannalta elintärkeät huolto- ja ylläpitotoimet.

Pelkästään sosiaali- ja terveyspuolen kiinteistömassan arvo on STM:m ja valtiovarainministeriön teettämän selvityksen mukaan noin 4,2 miljardia euroa. Tämän päälle tulevat päiväkodit ja koulut. Kuntien omistamien kiinteistöjen ja teknisen infran uushankinta-arvo on jopa 100 miljardia euroja. Ja lisäksi valtio omistaa merkittävän määrän erilaisia kiinteistöjä yliopistoja ja hallintorakennuksia. Kyse on siis valtavasta omaisuusmassasta ja Kokoomus haluaa, että tästä yhteisestä omaisuudestamme pidetään jatkossa entistä parempaa huolta.

Tänään siis tällainen päivä. Kello 21.56 ja lopulta kotona. Kiitos Vantaan kaupungille mielenkiintoisesta vierailusta ja isännöinnistä. Teette hienoa ja arvokasta työtä ja toivottavasti nämä meidän tuoreet MRL- ja asuntolinjaukset osaltaan vauhdittavat ja auttavat myös teidän hankkeiden etenemistä.

Päivään mahtui myös puolustuspolitiikkaa ja myös mukana lounas TET-läisemme Marin kanssa. Mari muuten teki eilen heti tällaisen. Taitavia ja fiksuja nuoria meillä!

 

 

 

 

Kommentit