Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen päätös viime hetkellä siirtää kevään kuntavaaleja oli osoitus vakavasta epäonnistumisesta. Ministeri Anna-Maja Henriksonin (rkp.) johdossa toimiva Oikeusministeriö ja sen vaaleista vastuussa oleva virkamiesjohto vaalijohtaja Arto Jääskeläisen johdolla antoivat tilanteen edetä takarajalle ja käytännössä laittoivat vaaleista päättävät puoluesihteerit kohtuuttoman tilanteen eteen.
Perinteisesti Suomessa vaalien ajankohdista ja myös siirtämisestä on aina päätetty yhteisymmärryksessä – yksimielisin päätöksin -kaikkien puolueiden kesken. Vaalien siirrot on lisäksi tehty aina hyvissä ajoin. Näin minusta olisi pitänyt toimia nytkin. Kun yksimielisyyttä ei vaalien siirrosta saavutettu perussuomalaisten sitä vastustaessa minusta demokratian nimissä olisi pitänyt päätyä siis toisenlaiseen ratkaisuun.
Yksimielisyyden vaatimuksesta on nyt kuitenkin luovuttu ja tulemme varmasti tulevaisuudessakin näkemään tilanteita missä hallitus päättää vaalien ajankohdat haluamallaan tavalla. Tämä on demokratia kannalta toteutuessaan vaarallinen tie.
Nyt on myös valitettavasti tullut julki tietoja, että THL:n puolueille esittelemät ja myös oikeusministerin vahvasti alleviivaamat arviot jopa 11 000 päivittäisestä tartunnasta huhtikuussa ovat olleet yliampuvia. THL onkin jo itse ottanut etäisyyttä arvioihin ja sen terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen kertoikin MTV Uutisille 7.3.2021, että ”laskelmissa esitetty luku jopa 11 000 päivittäisestä tartunnasta on pelkkä laskuharjoitus kaikkein huonoimmasta vaihtoehdosta”. Aalto-yliopiston professori Lasse Leskelä tyrmäsi myös THL:n laskelmat toteamalla, että ”Tällainen laskumalli on siitä mukava, että sen soveltaminen ei tarvitse korkeampaa matematiikkaa. Sen pystyy laskemaan ehkä etevä alakoululainenkin”. Miettikääpä tätä.
Vaalien paniikinomainen siirtäminen kolme päivää ennen takarajaa oli siis osoitus vakavasta epäonnistumisesta. Koronaturvalliset vaalit olisi pitänyt ja olisi voitu vuoden valmistelulla varmistaa. Jostain syystä työt jäivät tekemättä ja kunnat joutuivat etenemään omilla ratkaisuillaan. Monet kunnat ja kaupungit olivatkin jo tehneet hyviä ja vastuullisia ratkaisuja turvallisten vaalien järjestämiseksi.
Nyt, kun Oikeusministeriö joutui myöntämään epäonnistumisensa ja Marinin hallitus päättyi siirtämään vaaleja ilman puolueiden yksimielisyyttä, niin on vaikea ymmärtää, että miksi vaalit päätettiin siirtää vain kesäkuulle? Rokotukset takkuavat vakavasti edelleen ja ei kesäkuussakaan rokotuskattavuus ole kummoinenkaan. Itse esitinkin jo ennen ratkaisun tekemistä, että jos vaalien siirtämiseen lähdettäisiin, niin silloin vaalit olisi syytä siirtää saman tien niin kauaksi tulevaisuuteen – ehkä loppuvuoteen, että kaikki koronarokotteen haluavat aikuisväestöstämme olisi rokotettu.
Koronaturvalliset vaalit on kuitenkin kaiken a ja o. Valitettavasti en voi 100% luottaa, että Oikeusministeriö onnistuisi siinä nyt kahdessa kuukaudessakaan, kun eivät onnistuneet vuodessa. Onkin täysin mahdollista, että kesäkuulla ollaan edelleen niin vaikeassa koronatilanteessa, että vaaleja siirrellään jälleen.
Suomalainen vahva demokratia vaatii nyt kuitenkin kaiken keskellä ja loppujen lopuksi puolustajia ja toivon, että me kaikki olemme tätä tukemassa. Äänestäminen siis yhtenä tärkeimpänä.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok).