Sain joululahjaksi Antti Tuurin uutuskirjan Mannerheim-ristin ritarit. Tuuri on koonnut 400 sivun tiiviiseen kokonaisuuteen jokaisen 191 Mannerheim-ristin ritarin pienoislämänkerran. Mielenkiintoiseksi kirjan tekee se, että jokaisen ritarin kohdalla on esitelty myös se taistelu tai tapahtuma, jonka perusteella hän juuri sai arvokkaimman mahdollisen tunnustuksen – Mannerheim-ristin.
Mannerheim-ristejä ei jaettu Talvisodan aikana. Esityksiä toki Talvisodankin tapahtumista tehtiin 16.12.1940 annetun lisäyksen myötä. Talvisodan 480 anomuksesta ei yhtäkään hyväksytty jälkikäteen vaan todettiin talvisodan Mannerheim-ristin saaneen Suomen kansan. Jatkosodan aikana 191 sotilasta palkittiin Mannerheim-ristillä, heistä neljä jopa kahdesti.
Tuurin kirja on mielenkiintoinen teos suomalaisia sankaritarinoita. Huikeita kohtaloita ja sankarillisia tapahtumia joita ei toki ei kaikkia voi kirjaa lukemalla lainkaan ymmärtää. Sotamiesten uhkarohkeita tekoja Isänmaan hyväksi. Komentajien ja päälliköiden kylmähermoisia suunnitelmia. Tositarinoista osan eilen illalla luin läpi ja osa vielä odottaa. Mutta päällimmäisenä mielessä hämmennys ja kiitollisuus.
…
Joulunpyhät takana ja yksi arkipäivä tähän väliin. Tänään ajattelin hypätä hevosen selkään ja hieman kevennellä joulunherkkujakin pois.
…
Kello 23.33. ja tässä hieman vanhoja valokuva-arkistojani pengon. Minulle sellainen yksi oppikoulu tässä elämässäni on ollut perustamamme TOP-Klubi ry. Sen kanssa teimme lukuisia erilaisia tapahtumia noin kymmenen vuoden ajan. Isoin oli parhaillaan yli 4500 henkeä kerännyt Loppijärvi Happening jonka aloitin ja ideoin jo alaikäisenä kunnan nuorisotyön kesätyöntekijänä ja hauskoja olivat myös pöytälätkäturnaukset, LHL-jääkiekkosarja ja Marski -24-tunnin selviytymisseikkailutkin. Marskista saimme jopa Puolustusvoimien Pronssisen Ansiomitalin ja LHL:n kanssa pääsimme aukeaman jutulla Iltalehteenkin. Aikamoisia juttuja ja rakkaita muistoja. Viime talvena sitten teimme lätkän kanssa paluun ja muistelo-ottelun kun pelasimme LHL Lopen Talviklassikon. Ja tarkoitus pitää hauskaa tänäkin talvena yhden ulkojääpäivän verran. Katsotaan mitä tulee ja saadaanko jäitä lainkaan. Mutta näitä vanhoja kuvia tässä nyt pari tuntia selaillut ja kopioinut Facebookiinkin. Hauskoja muistoja. Olimme aika velikultia Koukun Kimmon, Kytömäen Okan, Peltovuoren Petterin ja Niemen Peten kanssa ja lukuisten muiden talkoolaisten ja puuhamiesten ja -naisten. Me tehtiin itsellemme siis hauskaa. Joskus voisin näitä aikoja enemmänkin täällä muistella ja kertoilla. Katsotaan.
Tänään myös Riihimäellä ja Lopellakin asioita hieman eteenpäin ja sitten päivällä kaksarilla Saija Grönholmin kanssa Vaahteramäen Ratsutallilla. Jouluherkuille annoimme kunnon ratsastustreenillä kyytiä ja virtaa oli joululoman jälkeen hevosissakin.
Huomenna sitten Hämeenlinnaan…