Lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen teki Helsingin Sanomissa (7.4.24) esityksen erittäin väkivaltaisten lasten ja nuorten lastensuojeluyksiköistä, joissa saisi jopa yliopistosairaaloiden tuottamaa psykiatrista hoitoa, mutta pystyisi käymään myös koulua. Lastensuojelunkenttä on pitänyt esillä samaa ja nyt Vantaan kouluampumistapahtuma sen jälleen esille nosti. Pekkarinen totesi, että ”tällaisia lapsia yhdistää käytöksen tuhoavuus, joka kohdistuu joko itseen tai muihin”.
Esitys sai välittömästi pääministeri Petteri Orpolta (kok) tukea. Orpo kertoi hallituksensa haluavan toteuttaa ehdotuksen hybridiyksiköistä vakavasti oireileville, ns. system crasher lapsille ja nuorille. Kun normaali ei toimi, eikä erityinenkään riitä, tarvitaan siis poikkeuksellista.
System Crasher nuori on erikoinen ja vaikeaselitteinen nimitys, mutta sitä on myös itse tilanne. System Crasher nousi terminä laajemmin esille vuonna 2019, kun Saksassa julkaistiin samanniminen elokuva. Lastensuojelun ammattilaiset ja aikuiset tekivät parhaansa pienen ihastuttavan, mutta myös aggressiivisen tytön eteen, mutta eivät pystyneet häntä auttamaan. System Crasher -termi syntyi siis kuvaamaan tietynlaisia järjestelmän ”väliinputoajalapsia”, jotka rikkovat systeemin. Järjestelmä on siis heidän kohdalla rikki, vaikka olemme luulleet sen toimivan. Ja yleensä se toimiikin, kun ongelmat pystytään rajaamaan selkeästi, mutta kun näin ei ole, niin systeemi ei toimikaan. Palvelujärjestelmämme on tällöin liian pirstaleinen.
Elokuvan pieni tyttö ei siis ole paha, mutta ei toisaalta myöskään tiedä, mitä hyvä on. Moniongelmainen lapsi käy karua taistelua tahtoen eniten lopulta olla kuitenkin vain oman äitinsä kanssa. Elokuva kannattaa katsoa.
Lastensuojelun hybridiyksiköt olisivat erikoistuneet väkivaltaisesti käyttäytyviin lapsiin ja nuoriin. Esimerkkinä on mainittu Helsingin Rinnekodin intensiivihoidon yksikkö, missä lastenkotiin on integroitu HUS:n lastenpsykiatrian palvelut ja lisäksi samassa yksikössä toimii sairaalakoulu. Keskiöön on nostettu pysyvyys.
Uusien lastensuojelun hybridiyksiköiden perustaminen ei tapahdu käden käänteessä. Tarvitaan toimintakulttuurin muutoksen lisäksi myös lainsäädännön muutoksia ja resurssejakin. Lastensuojelulakia tulisi esimerkiksi muuttaa niin, että lapsen tai nuoren toimintaa voitaisiin rajoittaa turvallisesti yksikön sisällä. Antaa siis rajoja. Ehdottomasti rakkauttakin.
Lasten ja nuorten ongelmien haasteet tunnistimme toki jo hallitusneuvotteluissa keväällä 2023. Hallitusohjelmassa mainitaan mielenterveys 35 kertaa ja sieltä löytyy lukuisia mielenterveyttä edistäviä toimenpiteitä mm. terapiatakuu, walk in -terapiat sekä psykoterapiakoulutuksen kehittäminen. Sovimme myös 200 milj. euron lisärahoituksesta peruskouluille lisäten viikkotuntien määrää ja uudistaen ns. kolmiportaisen tuen mallin. Tavoitteenamme on vaikeassakin taloustilanteessa lisäopettajien palkkaaminen kouluihin, mutta myös erityisopettajien ja avustajien. Olemme sopineet hallituspuolueiden kesken, että selvitämme oppilashuoltohenkilöstön siirron hyvinvointialueilta takaisin kunnille. Tulemme myös puuttumaan uusinkin toimin koulujen rauhattomuuteen ja koulukiusaamiseen mm. rajoittaen puhelimien käyttöä koulupäivien aikana.
Järjestelmää voidaan siis uudistaa ja korjata niin, että se ottaa paremmin huomioon erilaiset lapset. Mutta kuten pääministeri Petteri Orpokin totesi, ”tarvitaan laajaa ryhtiliikettä sekä kodeilta, vanhemmilta että kaikilta aikuisilta”.
Tehdään se. Yhdessä.
Timo Heinonen
kansanedustaja (kok)
luokanopettaja, KM